Pienestä mestariksi - elämänviisauksia pohtimassa

Kuvassa vasemmalta Mika, Tiia, Tarja, Jenni, Pasi, Anja

Pienestä mestariksi - seminaari järjestettiin Hankasalmen asemalla Kihveliteltassa 26.7.2019. Keskustelua veti entinen Hankasalmen poika Mika Pasanen (nyt helsinkiläinen). Keskustelijoina olivat Hankasalmen Voice-kuoron johtaja Tarja Erkkilä, Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski, Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama, Suomen naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen ja kunnanhallituksen puheenkohtaja Anja Kauppinen. Alaotsikkoina oli "miten ponnistat parhaaksi?" , " Huomaa hyvä".

Juontaja Mika kokosi oivallisesti eri näkökulmat yhteen suorastaan filosofisella, yleismaailmallisella otteella. Ihminen on keskiössä. On oltava tahtoa, uskoa ja intohimoa. On oltava osaamista ja taitoa. On oltava pitkäjänteisyyttä, rehellisyyttä ja avoimuutta. Näistä lähtökohdista on mahdollista ponnistaa parhaaksi. Naisten jääkiekkomaajoukkue oli itse asiassa maailman paras joukkue, vaikka jäikin hopealle tuomaripelin vuoksi. Hankasalmen Voice-kuoro oli Suomen paras kuoro 2011 kuorokilpailussa. Lomakeskus Revontuli on Hankasalmen paras lomakeskus. Ja Hankasalmen kunta on "hyvä", koska kunnassa "huomataan hyvä".

Pohdinnan keskipisteenä oli tie kohden parasta, mestariksi. Samoja oppimisen, sitkeyden teitä esittelivät kaikki - oli sitten kyse yritysmaailmasta, kunnasta, kuorosta tai jääkiekkojoukkueesta. Yhdessä tekeminen ja ihmisten hyvien puolien korostaminen sekä huonoksi koettujen puolien sietäminen kantaa eteenpäin. Tarvitaan toisaalta itsenäistä, autonomista yksilön yritteliäisyytta. Tarvitaan toisten huomioon ottamista. Tarvitaan yhteinen päämäärä. Hienoja periaatteita kaikki. Aina ei kuitenkaan kaikki mene kohdalleen. Elämä on pelaamista todennäköisyyksien ja sattumien meressä. Pitää rakentaa yhteisesti tekemisen päämäärä, jossa todennäköisyys onnistumiselle on mahdollisimman suuri. Silti lopulta voi käydä hyvin tai huonosti. Käy niin tai näin, niin oppia pitää ottaa jatkuvasti.

Iso kuva Markku, yläkuva Pentti ja Olli, alakuva Mikko ja Markku

Tätä todennäköisyyden ja sattuman välistä suhdetta pohdittiin vielä omassa pienimuotoisessa Proust-seminaarissamme laiturin nokassa. Päävalmentaja Pasin veli Pentti avasi vielä jääkiekon saloja. On jatkuvasti pyrittävä lisäämään kaikin keinoin maalinteossa todennäköisyyttä. Se tapahtuu jatkuvilla toistoilla. Kyllä se kiekko lopulta menee maaliin. Näin on vain uskottava. Marginaalit ovat kuitenkin pienet ja näin hyvällä ja huonolla tuurilla on osansa pelissä. Niin se menee myös muussa elämässä. Nostin keskustelussa esille edesmenneen yli 100-vuotiaaksi eläneen äitini elämän. Kun äiti täytti sata vuotta, pidin hänelle pienen puheen. Sain ainekset esitykseeni tutulta gerontologian professorista. Tässäkin pelataan todennäköisyyksillä ja sattumilla. Prof. Hervonen totesi minulle, että merkittävin pitkäikäisyyden tunnusmerkki on sattuma - niin hyvä tuuri elää kauan. Mutta tässäkin asiassa pelataan myös todennäköisyyksillä: elintavat, geeniperimä, koulutustaso, sosiaaliset suhteet, asuinympäristö jne. Jopa ikääntyvän ihmisen kävelystäkin voidaan jotain päätellä. Kuitenkin etenemme elämän polulla vaiheesta toiseen. Joihinkin vaiheisiin voimme vaikuttaa tietoisesti ja tehdä valintoja, jotkut menevät tiedostamatta suuntaan jos toiseen.

Mitä tästä kaikesta opimme? Samat inhimilliset haasteet, mahdollisuudet kohdataan on sitten kyse pelistä, yritystoiminnasta, kunnan johtamisesta tai itsensä johtamisesta. Uusia näkökulmia ja ahaaelämyksiä syntyy, kun pistetään yhteen erilaisia ihmisiä pohtimaan. Inhimillinen toiminta ei ole mitään ennalta arvattavaa mekaniikkaa. Se on jatkuvaa oppimista ja toimimista todennäköisyyksien ja sattumien maailmassa.  Niin ja oletettavasti ensi vuonnakin järjestetään Kihveli-areena. Myös Proust -seminaari jatkuu ensi vuonna. Kirjoja on vielä liuta käsittelemättä. Volter Kilpi-seurakin on tiedostanut toimintamme Proustin ympärillä. Hienoa.