Ollin tuumailut: Antti Rinteen vaihtoehtoinen sotemalli - siinäkö ratkaisu kaikkiin soteongelmiin?

Rinteen sotemalli pähkinänkuoressa.

pohjana nykyinen kuntalaki muutamin lisäpykälin
nykyisten kuntien rinnalle sote-kuntia (5-12, jopa 18)
sote-kunnilla sama kuntademokratia kuin muilla kunnilla
meno-ohjaus valtionosuusjärjestelmän kautta
säästöt tietojärjestelmien kehittämisellä, johtamisen uudistamisella, henkilöstön sitouttamiselle muutokseen
valmistelu parlamentaarisen komitean avulla, jossa asiantuntijoilla merkittävä rooli
"Asioita pitäisi katsoa vaalikausien yli".
Malli poistaisi hallituksen mallin ongelmat ja olisi perustuslain mukainen. (1)

Tuttu malli? Jotenkin tutun tuntuinen tämä Rinteen malli on. Entinen STM:n kansliapäällikkö (SDP) Kari Välimäki julkisti oman kantansa soteuudistukseen kansliapäällikkönä 25.8.2012 Helsingin Sanomissa. Välimäen malli on tiivistetysti seuraava:sairaanhoitopiirien tilalle 20 vastuukunta-aluetta; kartalta häviäisi 300 peruskuntaa; uudistuksen edellytyksenä olisi monikanavarahoituksen purkaminen; muuten kuntalain mukainen ratkaisu. (2)

Olisiko tästä ratkaisua soteongelmiin? Pitäisi olla vähän enemmän taustatietoa tästä mallista, jotta sen ominaisuuksia voisi pohtia verrattuna hallituksen esitykseen. Selvittelin nopeilla Googlehauilla, löytyykö Rinteen mallista tarkempaa tietoa. SDP:n omilta sivuilta en löytänyt mitään viitettä. Viitteissä löysin Antti Rinteen kommentteja soteuudistukseen lähinnä sekä tämän aluekuntamallin perustelua. (3). Nykyaineiston pohjalta seuraavia pohdintoja tulee mieleeni:

Sekä Rinteen malli että hallituksen malli uudistaisi hallintoa nykyiseen verrattuna merkittävästi. Nykyiset sairaanhoitopiirit sekä niiden variantit häviäisivät kartalta.
Rahoitusratkaisut olisivat erilaiset: Rinteen mallissa kuntapohjainen rahoitusmalli, hallituksella suora VM:n rahoitusmalli. Rinteen mallista ei käy ilmi, miten rahoitusratkaisu tehtäisiin näiden aluekuntien ja edelleen voimaan jäävien peruskuntien välillä.
Valinnanvapaus: Rinteen mallissa ei toteutettaisi hallituksen mallia, vaan sote-kunnat toimisivat nykyiseen tapaan eli yksityisiltä palvelujen tuottajilta voitaisiin ostaa palveluja tarpeen mukaan.
Monikanavainen rahoitusmalli jäisi voimaan niin Rinteen mallissa kuin hallituksen mallissa.
Epäselväksi jäisi, siirtyisivätkö peruskunnilta kaikki sotepalvelut ja omaisuusmassa sote-kunnille. Jos näin olisi, eroa ei olisi hallituksen esitykseen. Rinteen mallissa tarvittaisiin merkittävä omaisuusmassan ja henkilöstön siirto peruskunnilta sote-kunnille.

Mitä tästä nyt sitten jää käteen? Nykyinen kuntayhtymäpohjainen malli ei tunnu olevan sen kummemmin Rinteen kuin hallituksenkaan ajatuksissa, vaikka hyviä kokemuksia kumpikin osapuoli aina välillä kertoo vaikkapa EKSOTEsta tai Siunsotesta. (ei nekään ole ongelmitta edenneet). Sitten on tämä loppuratkaisu. Toteutetaanko maakuntauudistus, mutta siirretään tämä valinnanvapausasia hyllylle tai pitkään kehittämisputkeen. Näinkin saattaa käydä. Vai aloitetaanko uuden hallituksen myötä sitten jälleen uusi valmistelu eli alkaako soteuudistuksen tuotantokausi 5 vai 6.

Päivitys 3.6.2018: Jouko Kajanoja kommentoi FB:n puolella:
Jouko Kajanoja Äkkiä ajatellen olisi voinut olla viisasta alun perin lähteä Rinteen mallin pohjalta. Itsehallinnollisuus olisi nyt kaavailtua maakuntamallia vahvempaa. Voitaisiin edetä eritavoin eripuolella Suomea. Sotekuntaan voitaisiin liittää tarkoituksenmukaisesti muutakin hallintoa (pelastus, ammatillinen koulutus, tietyt työvoimapalvelut...). Parlamentaarinen valmistelu olisi erinomaista. Lainsäädäntö olisi yksinkertaisempaa. Toisaalta ei kai se kovin kaukana olisi kaavaillusta maakuntamallista. Kiehtovaa siinä olisi erityisesti itsehallinnollisuus ja mahdollisuus erilaisiin ratkaisuihin eri puolilla Suomea. Pitäisi täsmentää ja vertailla maakuntamalliin.
Toisaalla FB:n puolella eräs toinen henkilö kommentoi:
Eiköhän Antilla ole aika vähät eväät. Kunhan räksyttää.
Päivitys 4.6.2018: Jouko Karjalainen kommentoi toisaalla FB:ssä:
Jouko Karjalainen Demarit ovat esittäneet kuntamalliaan aikaisemminkin. Lainattu Ruotsista

Viitteet

(1) HS-lauantaivieras 1.6.2018: Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esittelee oman sote-mallinsa: ”Meitä kritisoidaan, että tulee liikaa ideoita – tämä on juuri se, mitä olen hakenut”. Sdp:n puheenjohtaja esittelee HS:n Lauantaivieras-haastattelussa sote-mallinsa, joka hänen mielestään poistaa hallituksen mallin ongelmat ja läpäisee perustuslain. Rinne ei perustaisi maakuntia, kuten hallituksen mallissa, vaan tekisi uudistuksen nykyisten lakien pohjalta. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005704222.html

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ensinnäkään perustaisi maakuntia, joiden hoitoon hallitus aikoo siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös työvoimapalveluita, pelastustoimen ja kaikenlaista muutakin. Rinne etenisi niin, että nykyiseen kuntalakiin lisättäisiin ”muutama pykälä”. Niiden pohjalta nykyisten kuntien rinnalle perustettaisiin sote-kuntia, jotka ottaisivat vastuun tietyllä maantieteellisellä alueella soten järjestämisestä ja tuottamisesta. Muut alueen kunnat eivät enää sen jälkeen hoitaisi sotea, vaan niille jäisi vastuu lopuista nykykuntien tehtävistä. ”Kaikilla puolueilla on näkemys, että tarvitaan isompia hartioita sote-palveluihin. Me tekisimme sen tutulla ja turvallisella kuntamekanismilla niin, että tähän maahan muodostuisi olemassa olevien kuntien rinnalle sote-kuntia. Ei kuntayhtymiä, vaan aidosti itsenäisiä, itsehallintoa toteuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita järjestäviä ja tuottavia kuntia”, Rinne sanoo. Kun uudistus perustuisi kuntapohjaan, näillä isoilla sote-kunnilla olisi automaattisesti verotusoikeus. Asukas olisi sekä oman kuntansa että sote-kuntansa asukas ja maksaisi veroa sekä omaan kuntaan että sote-kuntaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmä ja tasausjärjestelmä, jolla tasataan kuntien tuloissa olevia eroja, pysyisivät ennallaan. Sote-kunnilla olisi samanlainen demokraattinen hallinto kuin muillakin kunnilla. Valtuustoon valittaisiin jäsenet koko sote-kunnan laajalta alueelta. Malli ei ole rakenteeltaan kaukana keskustan maakuntamallista, mutta Rinteeltä se sana ei pääse suusta vahingossakaan. Sote-kunta perustuu nykyisen kunnan rakenteeseen. Montako tällaista sote-kuntaa tarvittaisiin? Alun perin asiantuntijat puhuivat 5–12 alueesta. Rinne ei halua määritellä tarkkaa numeroa. Hänestä 18 sote-kuntaakaan ei olisi mahdottomuus. Esimerkiksi Helsingin kaltainen iso kaupunki voisi olla oma sote-kuntansa. Uudenmaan muut kunnat voisivat muodostaa oman erillisen sote-kuntansa. Sote-kunnassa lähtökohtana olisi sote-palveluiden julkinen tuotanto. Mikään ei estäisi niitä ulkoistamasta toimintaa eli ostamasta tuotantoa yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Myös alueen pienemmät kunnat voisivat tuottaa sote-palveluita, jos sote-kunta näin päättäisi. ”Tämä malli on niin joustava, että se mahdollistaa erilaiset ratkaisut eri puolilla Suomea.” Sen sijaan hallituksen kaavailema asiakkaan valinnanvapaus ei Rinteelle kelpaa – siis se, että yksityiset terveysyhtiöt saavat tulla maakuntien rinnalle perustamaan sote-keskuksia. ”On ihan ok ostaa yksityisiltä firmoilta palveluita. Sitä en halua, että meiltä kaikilta kerätyillä verorahoilla mahdollistetaan 5,3 miljardin euron edestä yritysten voitontavoittelua sen sijaan, että se raha käytettäisiin täysimääräisesti palveluiden tuottamiseen.” Rinne on testauttanut mallia perustuslakia tuntevilla. ”He ovat todenneet, että tuosta ei löydä mitään perustuslain vastaista.” Missä säästöt ovat tässä mallissa? Hallitushan yrittää hillitä sote-kustannusten kasvua kolme miljardia vuoteen 2029 mennessä. ”Tietojärjestelmät varmasti. Iso osa tehokkuudesta saadaan sillä, että koulutetaan ihmisiä johtamaan näitä organisaatioita oikealla tavalla. Tässä on isoja puutteita nyt. Kolmas osa-alue on se, että henkilökunta otetaan mukaan kehittämään työn sisältöä.” Ei siis valtiovarainministeriön vahtimaa menokehystä, kuten hallitus on kaavaillut. ”Meno-ohjaus toteutuu tässä valtionosuusjärjestelmän kautta. En tykkää ajattelutavasta, että vastuu ja velvollisuudet ovat eri kohdissa, kuten hallituksen mallissa nyt on.” Rinne ei aloittaisi kaikkea taas alusta – hän muistuttaa, että valmistelutyötä on tehty toistakymmentä vuotta, ja suuri osa siitä on täysin käyttökelpoista. Mutta sekään ei riitä, että nyt käsittelyssä olevaa sote-uudistusta vain vähän korjailtaisiin. ”Vaikka se voisi tuntua tuskaiselta ja vähän harmaalta, niin laittaisin asian vielä uudelleen valmisteluun. Ei sitä vippaskonstein voi viedä eteenpäin.” Jos Sdp johtaisi hallitusta, Rinne ylipäätään elvyttäisi uudelleen vanhan kunnon komitealaitoksen. Eli uudistuksia varten perustettaisiin laajapohjainen asiantuntijaryhmä, komitea, joka perehtyisi asiaan ja valmistelisi uudistuksen huolellisesti. Se, mitä tarvittaisiin lisää verrattuna entiseen komiteatyöskentelyyn, on ”toimintadynamiikka”. ”Tämän hallituksen toimintaa on leimannut se, että on innostusta tehdä muutoksia, mutta ei haluta paneutua eikä perehtyä. Asiantuntijoita kohdellaan kaiken maailman dosentteina.” Tällainen komitea saisi valmistella uuden version sote-uudistuksestakin. Komiteaa tarvittaisiin myös sosiaaliturvauudistukseen ja aluepolitiikan kehittämiseen. ”Asioita pitäisi katsoa vaalikausien yli. Tässä tarvitaan poliittisten puolueiden yhteistyötä eikä repimistä.”

(2) Kari Välimäki: Kakkua jaettavaksi, Kaks-pamfletti 2012. https://kaks.fi/julkaisut/kakkua-jaettavaksi/
Tätä Karin mallia esittelin ja pohdin kirjassani Sote-uudistus-pirullinen ongelma (ss. 48-50).

(3) Rinteen malli muualla mediassa ja netissä:
- Demarien sote-malli nojaa aluekuntaan, ei maakuntahallintoon

STT, Suomenmaa 19.8.2016; https://www.suomenmaa.fi/uutiset/demarien-sotemalli-nojaa-aluekuntaan-ei-maakuntahallintoon-6.3.145892.740e7fea95

- Antti Rinne HS:lle: 18 sote-kuntaa ei olisi mahdottomuu;