Hyvinvoinnin uusi järjestys mallia 2013 voisi olla mallia 2018

"Hyvinvoinnin uusi järjestys" on häkellyttävä kirja vuodelta 2013 (Gaudeamus). (1) Kirjan kirjoittajalla Elina Aaltiolla on taustana tutkimushanke osaavine ohjausryhmineen. Kirja vilisee sitaatteja  vuosien ja vuoskymmenten takaa. Silti se on varmasti ollut vuonna 2013 ajankohtainen teos soteuudistuksen kannalta. Miksi 150-sivuinen teos on mitä ajankohtaisin juuri nyt? Itse asiassa se tarjoaa teoreettisen ja käytännön esimerkkeihin perustuvan analyysin osasta nykyisen soteuudistuksen keskeisiä kiistanalaisia kysymyksiä. Edelleen kritiikki valinnanvapautta kohtaan on terävästi ajan tasalla. Samoin on mahdollista vielä arvioida, miksi asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla on myös haasteelliset puolensa.

Kritiikin taustalla on hyvinvoinnin uuden järjestyksen malli, jota voisi hyvin käyttää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusmallina tai eriarvoisuuden vähentämisen viitekehyksenä. Kirjassa kehitetään neuvotteluun perustuva palvelujärjestelmä. "Yksilöllisten tarpeiden ja kollektiivisen hyvinvoinnin samanaikainen huomioiminen onnistuneesti edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta kaikkien asianosaisten välillä. (dialoginen neuvottelu). Kaikki ratkaisut, jotka voidaan tehdä yksilöllisesti paikallisesti, tulee jättää asianomaisten kesken neuvoteltavaksi ja tehtäväksi. Kyse on vallan jakamisesta siten, että ihmisten on mahdollista osallistua päätöksentekoon niin asukkaina, asiakkaina kuin työntekijöinäkin - ei vain äänestäjinä kerran neljässä vuodessa." (s. 79). Hyvinvoinnin uuden järjestysmallin keskeiset tavoitteet ovat seuraavat 8 (ss. 81-108):

1. Hyvinvointi on osallistumista ja vapautumista (Vapautuminen tarkoittaa, että yksilöllä on mahdollisuus tehdä omaa elämäänsä ja elinympäristöään koskevia kriittisiä valintoja ja toimia näiden valintojen mukaisesti.)
2. Oikeudenmukaisuus edellyttää hyvinvoinnin jakautumista tasa-arvoisesti sekä käytettävissä olevien mahdollisuuksien että lopputuloksen kannalta.
3. Hyvinvointipalvelujärjestelmän tavoitteeksi on asetettava kollektiivisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen.
4. Hyvinvointipalvelujen on oltava yksilöllisiä, osallistavia ja dialogisia.
5. Hyvinvointipalvelujen on oltava tasa-arvoisia.
6. Järjestämisvastuu julkisella vallalla, jossa kansalaiset käyttävät demokraattista ohjausvaltaa.
7. Resurssit on määrättävä palvelujen sisällöllisestä mielekkyydstä käsin. 
8. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kestävää ja vakaata kehitystä.

Kirja on kriittinen nykyistä järjestelmää kohtaan, mutta myös kriittinen soteuudistusta kohtaan. Dialoginen neuvottelu on aivan muuta kuin "bolsevistinen rauhallisuus". (2) Malli on oivallinen kritiikki poliittisiin valtaetuihin perustuvaa uudistusajattelua kohtaan, jossa kansalainen on pelkkä kohde. Kirjan perusteella nousee esille mm. seuraavia itsestäänselvyyksiä, jotka eivät näytä sitä olevan:

• dialoginen yhteistyö markkinauskon ja kilpailuttamisen sijaan on eri osapuolten kesken keskeinen väline (ks. VM-STM-lähtöinen suora ylhäältä alas- johtaminen valtio-maakuntasuhteessa / maakunta-soteuudistus; sekä tehokkuus markkinoilta)
• lähtökohtana on kansalainen (ks. maakunta-soteuudistuksen keskeiset Kepun ja Kokoomuksen tavoitteet - maakunta ja valinnanvapaus)
• kansalaisen osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudet oman elämän hallinnassa on keskiössä (ks. esim. aktiivimalli ja sen kritiikki)
• mitä tarkoitusta varten sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitetty - arvojen ristiriita ilmenee ajankohtaisessa keskustelussa hyvinvoinvaltiosta (ks. esim. YLEn kuplakeskustelut tai viimeksi Jari Ehnrothin kolumni ja siitä noussut keskustelu, viite 3)
• asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti edustavat kirjan mukaan kuluttaja-ajattelua, jossa ei oteta huomioon kansalaisen/asiakkaan/potilaan erityisyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjänä
• valinnanvapaus osana palvelujen yksityistämisprosessia (jo 2013 eli lähes 5 vuotta sitten esitettiin keskeiset ongelmat ja haasteet sekä seuraukset tälle ajattelutavalle)
• kestävä kehitys, säästäminen nähtiin jo 2013 haasteena ja vasta-argumentit itse asiassa esitettiin jo tuolloin.
• kehysbudjetointi arvioitiin ongelmalliseksi ratkaisuksi suhteessa perimmäisiin tavoitteisiin.

Sitä kummastelen, miksi kirjan sisältöä ei ole jatkokehitetty rinnan maakunta-soteuudistuksen kanssa. Ovathan nuo kirjan näkökulmat monelta osin perusteiltaan aivan toista kuin vallitseva hallituksen käsitys. Kirjan pohjalta saisi hyvän vaihtoehtoisen ratkaisuehdotuksen. No viidellä eurolla saa ajankohtaisen annoksen hyvinvointiyhteiskuntaa ja sotea.

Viitteet

(1) Elina Aaltio: Hyvinvoinnin uusi järjestys, Gaudeamus 2013, nyt Rosebud-kirjakaupassa 5  euroa. http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789524952811

Mitä on hyvinvointi, ja miten sitä voidaan edistää? Teos kyseenalaistaa hyvinvointipalveluiden nykyiset tavoitteet, rahoituksen ja toimivuuden. Hyvinvointi ei synny yksin materiaalisesta hyvinvoinnista eikä työkyvystä vaan myös osallistumisesta ja vapautumisesta. Tämä edellyttää muutoksia asiakastyöhön ja palveluiden ohjaukseen. Markkinauskon ja kilpailuttamisen sijaan tarvitaan dialogia ja yhteistyötä. Kirja on tarkoitettu hyvinvoinnista, kunnallisista palveluista ja taloudesta kiinnostuneille kriittisille ja uusia näkökulmia kaipaaville lukijoille.

(2) HS-mielipide 17.6.2018: Tapio Lautsi:  Jäämme odottamaan likvidointitoimenpiteitä. Mielenkiintoista olisi ymmärtää, mikä sai pääministerin antamaan ”bolševistisen rauhallisuuden” ohjeeksi puolueväelleen. https://www.hs.fi/paivanlehti/17062018/art-2000005722288.html

(3) Jari Ehrnroothin kolumni: Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän

Tulevaisuuden sosiaalipolitiikka tarkoittaa jotakin muuta kuin valtion vastuuta kansalaisistaan. "Vastuu hyvästä elämästä kuuluu jatkossa yksilöille itselleen, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Oman arvioni mukaan tulemme siirtymään hyvinvointimallista (well-being) hyvintoimintamalliin (well-doing), jossa vastuu vapaan yksilön itsenäisestä hyvästä elämästä palautetaan valtiolta sinne minne se kuuluukin: yksilölle itselleen. Erilaisten sosiaalitukien ja palvelujen varassa elävien suomalaisten on syytä tiedostaa, että pian kaikki menee uusiksi.Tukiriippuvuus tekee ihmisistä epävapaita valtion alamaisia ja sehän on perustuslakimme edistyshengen vastaista. Vapaista yksilöistä muodostuva liberaali kansakunta voi edistyä vain parantamalla jokaisen yksilön itsenäistä toimeentuloa, työn tuottavuutta ja kykyä antaa arvoa luova työpanoksensa koko kulttuurin kehitykseen. Toisin sanoen, vapaamatkustuksen helpot ajat ovat pian muisto vain."

Masentunut mutsi Tinna: Avoin kirje Jar Ehnrothille:
"Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, missä ei syyllistetä työttömiä samaan aikaan kun systeemit on niin vinksallaan, että työtä on vaikea vastaanottaa. Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jossa roviolla ovat umpirikkaat veronkiertäjät ja raiskaajat, eivätkä köyhät, vanhukset, työttömät, ja sairaat ihmiset. Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, missä ei joudu lukemaan näin asenteellista, empatiakyvytöntä ja ylimielistä kolumnia kuin sinun, Jari. Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, missä ennemmin keskitytään epäkohtien korjaamiseen kuin syyllistämiseen." http://masentunutmutsi.fi/avoin-kirje-jari-ehrnroothille/