sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Työllisyyskysymys syvästi inhimillinen kysymys, päivitys 17.11.2018 osatyökykyisten reitit

-
TyöllisyyskysymysTyöllisyyskysymys-kirja on 430 sivuinen järkäle, joka kattaa lähes kaiken ajateltavissa olevan työllisyydestä. (1) On heti onniteltava Jouko Kajanojaa. Olet koonnut monipuolisen ja osaavan kirjoittajakaartin. Miten ihmeessä voin "arvostella" tällaisen kirjan 1970-luvun alun sosiaalipolitiikan tietämykselläni ja "Vapaus valita toisin"-seminaarien oppien perusteella. (2) Luulin, että kirjassa olisi vain yksi näkökulma työllisyyskysymykseen, mutta ei. Niin tieteen kuin politiikan kuin inhimillisen todellisuudenkin osalta valotetaan työllisyyskysymystä erittäin monesta näkökulmasta. Hienoa. Kirja jakaantuu seuraaviin osiin: 1. työn markkinat, 2. kannustaminen, 3. työttömyyden kustannukset, 4. työvoimapolitiikan malleja, 5. uuden työvoimapolitiikan elementtejä. Eivät nämä viisi pääotsikkoa avaa aihetta kuitenkaan riittävästi. Pohdin itse pitkin lukumatkaani, miten tiivistäisin työllisyyskysymyksen. Tuli mieleen sipuli.

Työllisyyskysymys on kuin sipuli. Sipuli tunnetusti kuoriutuu kerros kerrokselta päätyen ytimeensä. Sipulin ulkokuori on hauras ja kuvaa mielestäni työllisyyskysymyksen epämääräisintä, monisäikeisintä ulkokuorta maapalloistumista eli globalisaatiota ja siihen liittyviä megatrendejä. Ulkokuori liittyy myös siihen, minkälaisessa maaperässä sipuli on kasvanut. Suomi ja muut pohjoismaat edustavat yhdenlaista maaperää - hyvinvointiyhteiskuntaa (ja vähiten eriarvoista yhteiskuntaa). Ytimessä on työllinen, työtön, pitkäaikaistyötön, kausityötön, työnhakija, eläköityvä työntekijä, harmaa työtön (joutilas), tuleva työnhakija jne. Työllisyyskysymyksen ytimessä on ihminen ja sen ympärillä monenlaiset yhteisöt, intressiryhmät, politiikat, teoriat, tieteenalat jne. Monesti työllisyyskysymystä tarkastellaan sipulin jonkun kerroksen kautta, mutta ei tosissaan mennä ytimeen. Kysymystä tarkastellaan myös usein halkaisemalla jostakin kohtaa sipuli väkisin palasiksi. Eräässä palaverissa viime viikolla Jukka tiivisti asian muunnelmana runonpätkästä: "Jos oikein silmiin katsoo, jokainen meistä on osatyökykyinen."

Kansalaisena olen sipulin ytimessä, mutta monin tavoin linkitettynä sipulin eri kerroksiin. (ks. oheinen rakentamani kuva: työllisyyskysymys sipulivertauksena kuvattuna).  Voin olla itseni herra tiettyyn rajaan saakka tehden joko aktiivisesti tai tahtomattani erilaisia valintoja. Kohteena olen myös monen mielestä: hyvää työvoimaa, vähemmän hyvää työvoimaa, aktivoitavaa työvoimaa, hyvää pätkätyövoimaa (nollasopimuksella), sosiaaliturvan varassa elävää joutilasväkeä. Minua voidaan kutsua tässä tapauksessa syrjäytyneeksi, syrjäytetyksi tai syrjäytymisuhan  alla olevaksi. On kaksi tapaa ulkopuolisten reagoida työttömyyteen: aktivoivin rangaistustyyppisin kannustein tai turvaamalla toimeentulo ilman rangastuksenomaista väliintuloa.

Kansalaisen aktivointi tarkoittaa sitä, että työttömän pitäisi itse hakea aktiivisesti töitä,  on sitten töitä tarjolla tai ei. Aktiivisuutta lisätään joko negatiivisilla kannusteilla tai "vuorovaikutteisella ohjauksella". Tämä aktivointitilanne liittyy kahteen asiaan: virallisiin työmarkkinoihin ja ei-virallisiin työmarkkinoihin (palkattomaan vapaaehtoistyöhön). Virallisilla työmarkkinoilla toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Pekka Tiaisen artikkelissa piirretään tästä nelikenttä. 1-ruutu edustaa pysähtyneisyyttä eli alhaista työvoiman tarjontaa ja myös kysyntää. Sellaista tilannetta ei ole ollut Suomessa. 2-ruutu on kansalaisen kannalta ihanne, koska työvoimaa on tarjolla vähemmän kuin kysyntää. On helppo saada lisää liksaa. 3-ruutu edustaa tilannetta, jossa työvoiman tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Tämä on ollut hyvin yleinen tilanne Suomessa ja siihen on haettu monenlaisia ratkaisuja lähtien valtion tasoisista talouspoliittisista operaatioista ja edeten viime kädessä erilaisiin toimeentuloratkaisuihin sekä työllisyystöihin. 4-ruutu edustaa kohtaanto-ongelmaa. Tarjolla on työvoimaa ja tarjolla on töitä, mutta ne eivät kohtaa toisiaan. Vapaaehtoisen työn markkinoilla ei palkka ole oleellinen tekijä. Itse asiassa rahakorvaukset vapaaehtoistyössä voivat olla virallisten työmarkkinoiden häiriöitä.

Lähiyhteisö on kansalaisen kannalta keskeisin kiinnike, yhteys sosiaaliseen ympäristöön.  Perhe on ytimessä kaikella tapaa. Sieltä kumpuaa sosiaalinen tausta, koulutustausta ja edellytykset tehdä itsenäisiä valintoja siirryttäessä työelämään. Sieltä kumpuavat myös ongelmat kuten ylisukupolvinen työttömyys, perheen ja yksilön syrjäytyminen mielenterveys- ja päihdeongelmineen jne. Perheen merkitys korostuu koko elinkaaressa lapsuudesta nuoruuteen, työikäisyyteen ja eläköitymiseen. Paikalliset yhteisöt - päiväkoti, koulu, työyhteisö sekä työyhteisöä valmentavat toiminnot ovat keskeiset linkit viralliseen hyvinvointivaltioon. ELY-keskukset ja TE-toimistojen työvoimapalvelut ovat suoraa palvelua työttömille. Myös sosiaali-ja terveydenhuolto lähipalveluineen ovat osa tätä paikallista kokonaisuutta. Lähipalvelut ovat osa työllisyyskysymyksen ratkaisemiseen liittyvää osallistamista. Lähipalvelujen tarjonta ja ratkaisutavat vaikuttavat suoraan työllisyyskysymykseen. Esimerkiksi pitkään on ollut trendinä vähentää työvoimahallinnon henkilöstöä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on jälkipäässä. Aktiivinen vuorovaikutteinen työvoimapolitiikka edellyttää riittäviä resursseja. (3)

Globaalit ilmiöt (maapalloistuminen) vaikuttavat suoraan tai välillisesti kansalaiseen. Työ voi siirtyä muualle omalta paikkakunnalta tai yritystoiminta lakkaa kokonaan. Kansainvälinen talous voi vaikuttaa suoraan kansalaiseen. Pätkätyöläisyys voi olla myös ns. globaali megatrendi. Puhutaan prekarisaatiosta eli epätyypillisista työsuhteista. Ilmiö on tunnistettu yhteiskuntatieteissä jo 1970-luvulla, mutta 2010 luku on realisoimassa ilmiötä ympäri maailmaa. Myös teknologian globaali murros vaikuttaa työn muuttumiseen (kuten robotisaatio ja digitalisaatio). (4) Globaali ilmiö on myös poliittinen taloustiede ja sen erilaiset koulukunnat. Taloustiede on kytköksissä valtion harjoittamaan talouspolitiikkaan ja sitä kautta työvoimapolitiikkaan. (5). Ahokas kumppaneineen artikkelissaan avaavat asiaa ja tiivistävät, miten erilaiset talousteoriat johtavat myös keskenään ristiriitaisiin työllisyyspoliittisiin ratkaisuihin. "Yksi tapa erotella teoreettisia suuntauksia on karkea erottelu uusklassisen ja (jälki)keynesiläisen teorian välillä. Uusklassinen näkemys painottaa talouden tarjontapuolen tekijöitä ja hajautetusti toimivia markkinoita tuotannon ja työllisyyden kehityksessä ja katsoo markkinoiden hakeutuvan tasapainoon viimeistään pitkällä aikavälillä. (Jälki)keynesiläisissä malleissa taas korostuu, että pitkä aikaväli koostuu peräkkäisistä lyhyen aikavälin jaksoista, että kokonaiskysyntä on talouskehityksen keskeinen ajuri ja että hajautettujen markkinoiden epävakaisuus kaipaa säätelyä." (s.42). Kyse on viime kädessä karkeasti ottaen tasapainoon tai jatkuvaan epävarmuuteen perustuvista taustaolettamuksista. Taustaolettamukset puolestaan vaikuttavat valtion poliittisiin toimenpiteisiin.

Valtion poliittisilla ratkaisuilla on vaikutusta työllisyyskysymykseen, mutta vaikutukset ovat ristiriitaisia niinkuin myös taustalla olevat teoriat. Kansalaisen kannalta vaikutukset ovat sosiaaliturvan osalta varsin suoria. Sen sijaan työn kysynnän ja tarjonnan kohtaannon osalta vaikutukset ovat ristiriitaisia. Samoin erilaiset työllistämiskeinot saattavat olla vaikutuksiltaan ristiriitaisia - kuten muutettaessa vapaaehtoistyötä osaksi työllistämiskeinoja (hoivatyö esimerkiksi). Esimerkiksi Sipilän hallituksen aktiivisen työvoimapolitiikan päätöksillä on huomattu olevan hyvin monentasoisia vaikutuksia aina poliittisista lakoista työttömien toimeentulon kurjistamiseen. (6).

Palaan sipulivertaukseen. Kuoriessani sipulia tulee helposti itku silmään. Työllisyyskysymys on myös syvästi inhimillinen asia. Tästäkin on hyvä ajankohtainen esimerkki TV1:n ajankohtaisohjelman kuplasarja, jossa erityisesti kansanedustaja Susanna Koski edusti hyvinvointivaltiolle vierasta arvomaailmaa. Valtion aktiiviratkaisuilla tai globaaleilla trendeillä voi olla monenlaisia yllättäviä vaikutuksia yksittäisiin ihmisiin. Siksi myös interventiot pitäisi yrittää etukäteen simuloida ja hakea interventioiden erilaiset vaikutukset ihmisiin. Ehkä kokeilukulttuurikin voisi olla keino ratkaista työllisyyskysymyksiä. Kokeiluistakin on kirjassa oivallisia esimerkkejä kriittisine arvioineen.

Kannattaa lukea kirja. Suosittelen sitä myös poliitikoille. Opin itse paljon aiheesta, kun vielä yritin tiivistää asian tällä sipulivertauksella. Paljon on kiinni arvoista ja asenteista. Mutta paljon on kiinni myös ihmisten omista valinnoista, tiedostetuista tai tiedostamattomista. Kyllä se ympäristökin eli sipulin eri kuoret vaikuttavat meihin. Syvästi inhimillinen kysymys on tämä työllisyyskysymys.

Päivitys 17.11.2018: Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet : Selvityshenkilöiden raportti; Oivo, Tuija; Kerätär, Raija (2018-11-15):
Selvitys on osa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta. "Tehtävänä oli kartoittaa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille sekä palveluita, joiden avulla edistetään työllistymistä sekä arvioida toimeentulon erilaisia vaihtoehtoja. Selvitystyön kuluessa kohderyhmäksi tarkentui vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät. Tarkastelussa ovat samanaikaisesti palvelut ja palvelujärjestelmä, etuudet sekä työmarkkinat ja näiden eri tasot lainsäädännöstä toimeenpanoon. Menetelmä tiedon ja ilmiöiden tunnistamiseen oli aineistolähtöinen ja induktiivinen. Raportissa kuvataan pitkäaikaistyöttömien ryhmän piirteitä, heidän polkujaan etuus- ja palvelujärjestelmässä ja tilannettaan työmarkkinoilla sekä tehdään ehdotuksia heidän tilanteensa parantamiseksi. Pitkäaikaistyöttömän asiakkaan palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ei selvitetä riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti ja se johtaa useiden työttömien jäämisen palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Työmarkkinat eivät riittävästi tue erilaisten osatyökykyisten työelämäosallisuutta. Suomeen ehdotetaan perustettavaksi kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva, strateginen kokonaisuus; työkykyohjelma. Sen tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen."
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161151

Viitteet

(1) Jouko Kananoja (toim.): Työllisyyskysymys, Into 2018 (Vapaus valita toisin kirjasarja)


(2) Vapaus valita toisin - yhdistys järjesti keväällä 2017 seminaarisarjan, joka osittain siivitti Jouko Kajanojaa kirjaprojektiin. Kävin seminaarisarjan läpi ja tein sarjan osista blogikirjoitukset: 
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/02/aktiivinen-tyovoimapolitiikka-ja.html
- https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/04/tyottomyys-ja-syrjaytyminen-kalliita.html 
- https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/04/tyottomyys-ja-syrjaytyminen-kalliita.html
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/syrjaytyminen-kiellettyjen-sanojen.html

(3) Sosiaalihuollolla ja sosiaalityöllä on osaltaan myös keskeinen merkitys työllisyyskysymyksen hoitamisessa. Sosiaalihuollosta järjestettiin seminaari keväällä Sosiaalifoorumissa. Kirjoitin siitä blogikirjoituksen. https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/04/sosiaalihuolto-ongelmissa-nyt-ja-viela.html 
Seminaarissa todisteltiin monella tapaa, miten sosiaalihuollon tulee olla osa lähipalveluja, kunnan palvelukokonaisuutta, kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Maakunta-soteuudistus vaarantaa tämän luonnollisen yhteyden kaikkiin muihin toimijoihin. 
 
(4) Martin Fordin kirjassa "Robottien kukoistus" piirretään kuvaa robotiikan merkityksestä työpaikkojen kannalta. Kuva on varsin pessimistinen.  Tein tästä kirja-arvion blogiini: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/robottien-kukoistus-positiivisia-ja.html
Tein myöhemmin arvion Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirjasta "Aivot työssä". Kirjoittajilla oli positiivisempi työn käsitys kuin Martin Fordilla. Työt eivät maailmasta lopu, vaikka tekoäly ja robotit korvaavat perinteisiä työprosesseja. Työ on ihmiskeskeinen ilmiö. Ihmisellä on ja tulee olemaan aina ongelmia ratkottavanaan. Se takaa sen, että työt eivät lopu maailmasta: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/03/ihmisen-aivoilla-viela-ylivalta.html
Myöhemmin keväällä päädyin arvioimaan Antti Merilehdon kirjan "Tekoäly - matkaopas johtajalle". Kirjoittaja tunnistaa mm. tekoälyn hyvät ja pahat puolet.


(5) Taloustiede ja talouspolitiikka kytkeytyvät yhteen. Puhutaankin poliittisesta taloustieteestä. Aiheesta järjestettiin seminaari tammikuussa 2017, joka avasi omalta taloustieteen koulukuntien eroja. Kirjoitin seminaarista jutun ja päivitinkin sitä muutamaan kertaan: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/talouspolitiikka-ja-taloustiede_15.html
 
(6) Työttömän toimeentulotuen leikkaus ja aktiivimalli:
- https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247728-nyt-tuli-vahvistus-kela-leikkasi-80-000-tyottoman-tukea-toimeentulotukimenot-kasvavat
- https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005665889.html 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti