maanantai 31. heinäkuuta 2017

Asiakkaiden tunnistaminen ontuu terveyskeskuksissa


VTV on tarttunut tärkeään osaan SOTE-järjestelmää. Miten tunnistetaan hoitoon/palveluun hakeutuvat? Yleisesti on tiedossa tutkimukset, joiden mukaan noin 10 prosenttia väestöstä tai palveluja käyttävistä asiakkaista kerryttää 70-80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Lähtökohdaksi otettiin ns. terveyshyötymalli. Mallin mukaan on tunnistettava asiakkaan palvelutarpeet, hyödynnettävä käytettävissä olevia potilas/asiakastietoja, tehtävä kullekin asiakkaalle oma hoitosuunnitelma, osallistettava asiakas koko prosessiin ja varmistettava moniammatillisen tiimin avulla asiakkaalle tarvittavat palvelut. Terveyskeskuksille lähetyssä kyselyssä sekä tarkastuskäynneissä kävi ilmi, että homma ei ole kaikilta osin hanskassa. Ongelmia on koko prosessissa asiakkaiden tunnistamisesta hoitoon ja jatkuvaan omahoitoon. Huomaan myös tietojohtamisen kannalta suuria vaikeuksia sekä tietojen saatavuudessa että asenteissa käyttää tietoja hyväksi. Nämä ongelmat ovat vapaita SOTE-uudistuksesta. Uudistuksia pitää tehdä tiedon hallinnan lainsäädäntöön, asenteet kentällä pitää olla kohdallaan ja asiakkaat on otettava mukaan vuorovaikutusprosessiin.

Omalta kannaltani tämä VTV:n tutkimus on mielenkiintoinen. Tein taannoin keväällä kirjan "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE". Pohdin näitä samoja kysymyksiä, koska minua on häirinnyt asiakasnäkökulman sivuun jättäminen SOTE-uudistuksessa. Asiakasnäkökulman toissijaisuus näkyy myös nykyisessä palvelujärjestelmässä monin tavoin. Kuvasin tätä keskeistä ongelmaa tietojohtamisen sairautena nimeltä "palveluketjusairaus". Sairauden taustalla on organisaatiokeskeinen ajattelu. Valitettavasti löysin liudan muitakin tietojohtamisen sairauksia, joiden parantaminen vaatii mitä moninaisempia toimenpiteitä ja asennemuutosta läpi kentän.  Päädyin lopulta kehittelemään tietojohtamisen itsearviointimallia Citrus oy:hyn yhdessä yrityksessä olevien muiden asiantuntijoiden kanssa. Olemme nyt kesän aikana rakentaneet ensimmäistä ns. betaversiota tästä tietojohtamisen itsearviointimallista. Elokuussa on tarkoitus testata sitä sisäisesti ja hakea yhteistyökumppaneita jatkotestaukseen. VTV:n tutkimus vahvistaa käsitystäni siitä, että  itsearvio olisi tehokas tapa systematisoida kaikkinensa tietojohtamisen tila eri organisaatioissa sekä luoda kehitysohjelma  SOTE-uudistuksen aikataulu- ja tavoitepuitteisiin. 

Päivitys 31.7.2017: Timo Aronkytö kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti: 
Tutkimuksessa olisi pitänyt selvemmin erotella eri palvelujen rooli ja osuus asiakkaan tarvitsemasta palvelukokonaisuudesta. Keskityttiin liikaa perusavopalveluun.

Viite

Tiedotteet 2017
20.6.2017 7.00

Terveyskeskusten tulisi parantaa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamista ja hoidon suunnitelmallisuutta

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti kustannusvaikuttavuuden edellytyksiä paljon perusterveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidossa. Tarkastuksessa havaittiin puutteita asiakkaiden tunnistamisessa, hoidon koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa. Terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Yhtenäinen kriteeristö edistäisi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamista, ja asiakkaan kanssa laadittu hoitosuunnitelma on hyvä väline hoidon seurantaan. Kunnat ja valtio käyttivät vuonna 2014 yli 2,8 miljardia euroa perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.
Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastuksessa havaittiin, että alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Tunnistamista tehdään ilman yhtenäisiä kriteerejä. Kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen tunnistamisessa vaihtelee. Terveyskeskuksissa on kuitenkin tiedostettu tarve paljon palveluita käyttävien parempaan huomiointiin ja heille ollaan kehittämässä kohdennettuja palveluja.
Vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma ja asiakastieto välittyy paikoin huonosti palveluntuottajien välillä. Asiakasvastaavan avulla tapahtuva yksilöllinen hoidon koordinointi ottaisi asiakkaan tarpeet paremmin huomioon. Asiakkaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia.
Kunnat ja valtio käyttävät merkittävästi resursseja paljon palveluja käyttävien asiakkaidensa perusterveydenhuoltoon, mutta asiakkaiden kokonaismäärästä on puutteellisesti tietoa.  Taloudellisia resursseja tulisi suunnata ehkäisevien palveluiden tarjontaan. Valtiontaloudellinen merkitys on huomattava: jos asiakkaita tai heidän palvelutarpeitaan ei tunnisteta ajoissa, tämä voi johtaa laajempien ja kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannusten kasvuun.
Pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tietojen vaihtoa eri palveluntarjoajien välillä tulisi parantaa. Tätä edistäisi potilastietojärjestelmien integraatio ja asiakastietojen hyödyntäminen asiakkaiden tunnistamisessa ja hoitoketjun suunnittelussa. Asiakkaiden palvelujen käytöstä ja sen kustannuksista tulisi kerätä systemaattisesti tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmistä ja tätä tietoa tulisi hyödyntää tehokkaasti palvelujärjestelmän hallinnassa ja kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi laatia asiakkaiden tunnistamiseen yhtenäinen kriteeristö. Keskeistä on tunnistaa asiakkaan tarpeet, seurata palvelujen käyttöä ja kohdella asiakkaita yhdenvertaisesti. Terveyskeskusten tulisi suunnitella yksilöllinen hoito hoitosuunnitelman avulla yhdessä asiakkaan kanssa sekä hyödyntää suunnitelmaa paremmin myös hoidon toteutuksessa ja seurannassa.
Lisätietoja
johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka
p. 09 432 5734
nina.martikka@vtv.fi
 https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/terveyskeskusten_tulisi_parantaa_paljon_palveluja_kayttavien_asiakkaiden_tunnistamista_ja_hoidon_suunnitelmallisuutta.6737.news

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vtv_terveyskeskukset-66930


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti