Laadukas tieto edistää laadukasta hoitoa

Tiedon laadulla on monta osatekijää. Tieto voidaan käsittää dataksi eli joukoksi yksittäisiä havaintoja, mittatuloksia. Tieto voidaan käsittää informatioksi eli datasta muodotetuiksi indikaattoreiksi, mittareiksi. Tieto voi olla yksinkertaisesti osaamista eli datan ja informaation tulkintaa, analyysiä. Tiedon inhimillisesti katsoen ylin muoto on viisaus eli kysy käsitellä tietoa ja tehdä viisaita ratkaisuja. Jos data ja informaatio on rakennettu hyllyvälle suolle, ei tieto ja viisauskaan ole parasta A-luokkaa. On myös niin, että tieto ja viisaus liittyvät inhimillisiin suhteisiin kuten asiakas-ammattiauttaja-suhteeseen tai yleensä koulutukseen ja oppineisuuteen asiasta. Väitän, että potilastietojärjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen liittyy kaikkea edellä kuvattua. Toisaalta on aina myös mahdollista, että potilastietojärjestelmät johtavat harhaan käyttäjäänsä joko vaikeakäyttöisyytensä vuoksi tai yksinkertaisesti teknisten ongelmiensa vuoksi.  Mm. seuraavia väittämiä on esitetty nykyisistä potilastietojärjestelmistä:

• Ongelmat tiedon laadussa ovat riski potilasturvallisuudelle
•  Epäluotettava tieto vaikeuttaa luotettavaa päätöksentekoa
• Tiedon laatuongelmat heijastuvat asiakkaiden epäluottamukseen ammattilaisten toimintaa kohtaan
• Jos ammattilainen ei usko olemassa olevan tiedon oikeellisuuteen, hän tekee tai teettää uudelleen tarvittavat tutkimukset ja pohjatiedot
• Epäluotettava tieto voi johtaa vääriin diagnooseihin ja näin myös väärään hoitoon, hoitovirheisiin

Mistä ongelmat syntyvät? Asiakkaita ja potilaita koskeva tieto viedään tavalla tai toisella tietojärjestelmiin inhimillisen ja teknisen prosessin yhteistyönä. Näin prosessissa on aina mahdollisuus virheiden syntymiseen. Onhan lento-onnettomuuksissakin usein todettu inhimillinen tekijä keskeiseksi syyksi. Tätä inhimillisen tekijän riskiä voidaan vähentää kahdella tapaa: ammatillisella osaamisella (koulutuksella, ohjeistuksella jne) ja teknisillä apuneuvoilla. Kun tietojärjestelmään vietävä tieto kirjataan tiedon syntysijoilla, on mahdollisuus saavuttaa hyvä lopputulos. Tällöin tiedon kirjaajan tai hänen agenttinsa osaaminen ja välineet pitää trimmata keskenään yhteensopiviksi. Sähköisen asioinnin avulla voidaan periaatteessa rakentaa tiedon kirjaamiselle otollinen, oppiva ympäristö. Avaimeksi nousee käyttöliittymä ja sen käytettävyysvaatimukset. Käyttöliittymä on vielä helppo rakentaa silloin, kun on kyse yksinkertaisista mielipiteiden kirjaamisista. Ongelmat kasvavat, kun kirjaaminen edellyttää määritelmien, luokitusten hallintaa ja niiden tiedon sisällön ymmärrystä. Haasteet lisääntyvät, kun yksittäisen datan ja informaation avulla pitää tehdä päätelmiä. Potilas kertoo ongelmansa ja siitä ammattilainen tulkitsee ja koodaa. Jos vielä koodauksen tekee kolmas osapuoli annetun kirjallisen informaation pohjalta, virheiden mahdollisuus kasvaa entisestään.

Tietojärjestelmiin liittyy myös sinänsä monesti puutteita, jopa virheitä. Keskeiseksi puutteiksi on havaittu käyttöliittymien vaikeakäyttöisyys. On tosin myös löydetty suoranaisia virheitä tietojärjestelmissä, kun ne on otettu liian nopeasti ja liian vähäisellä testauksella käyttöön. Usein asiakastietojen kokonaisuus muodostuu useista tietojärjestelmistä tai "moduleista", jotka parhaimmillaan voivat muodostaa toimivan kokonaisuuden. Heikoimmillaan ne ovat yhteensopimattomia palasia, jotka vaativat ihmimillisen linkityksen toisiinsa (uudelleen koodaamisen tai paperisen tulostuksen).

Mitä ongelmalle voidaan tehdä?  Jokainen virhe on sinänsä merkki kokonaisuudessa havaittavista ongelmista. Näin olemassa olevia järjestelmiä pitäisi jatkuvasti arvioida yksittäisten virheiden ilmaantumisen yhteydessä. Virhe sijoittuu janalle: täysi inhimillinen erehdys ... täysi tekninen kömmähdys. Virheen etsiminen on samalla jatkon kannalta riskien minimointia. Uusia tietojärjestelmiä rakennettaessa virheet on pyrittävä karsimaan ennakolta riskianalyysillä ja ennen käyttöönottoa testauksin sekä ulkopuolisella sertifioinnilla (laatuarvioinnilla). Nyt järjestelmät rakennetaan kilpailutuksen tuloksena tilaajan ja tuottajan sopimuksella. (1) Kun on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmistä, voitaisiin lakiteitse rakentaa sertifiointijärjestelmä. Järjestelmän avulla maksimoidaan tiedon laatu. Kaikessa kehittämisessä pitäisi lähteä liikkeelle yksinkertaisuuden periaatteesta. Järjestelmän käyttö pitäisi olla yksinkertaista ja luotettavaa.(2)

Vaarin on helppo hymyillä, kun tyttären poika Frans surfailee helppokäyttöisellä laudalla laadukkaan tiedon maailmassa. (kuvassa herra Frans itse, kuva lainattu Esimiehestä johtajaksi ohjelma 2012:n mainoksesta).

(1) Timo Jokela on käytettävyyden asiantuntija.  Hän pohtii hankintaprosessiin liittyen käytettävyyttä artikkelissaan: "Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnoissa. Vaihtoehdot ja niiden haasteet.", Finnish Journal of Health and Welfare 2011:3 http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/05/jokela-kc3a4ytettc3a4vyys.pdf

(2) Fakta-lehden toukokuun numerossa (5.2012) on käännetty Harvard Business Review:n artikkeli, jossa yksinkertaisuus nostetaan arvoon arvaamattomaan. Walter Isaacson: Steve Jobsin todelliset johtamisopit. Elämänkerran kirjoittaja paljastaa  Applen perustajan Steve Jobsin käytännöt, joita jokainen toimitusjohtaja voi pyrkiä soveltamaan.  http://www.talouselama.fi/incoming/article2101008.ece/binary/