Yleisellä vointimittarilla pitkä historia - olisiko aika läpimurrolle?

STM:n kuva tiedotteesta 11.5.2025

STM:n lehdistötiedotteesta 11.65.2025 ote:  

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätöksen terveydenhuollossa käyttöön otettavasta yleisestä vointimittarista. Vointimittarin avulla potilas arvioi itse omaa terveydentilaansa ja toimintakykyään ennen ja jälkeen annetun palvelun. Vointimittarin tuottamasta tiedosta hyötyvät sekä asiakas että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat. Tämä on yksi askel kohti aiempaa vahvempaa asiakaslähtöisyyttä julkisessa terveydenhuollossa.  Aiemmin asiakkaan itsearviointia omasta voinnista ja koetusta terveydentilasta ei ole riittävästi hyödynnetty päätöksenteossa.  (1)

Mittarin käyttöönotto eri potilasryhmille etenee vaiheittain kansallisten seurantatavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa vointimittaria voisivat käyttää esimerkiksi potilaat, joilla on yleisimpiä kansansairauksia tai jokin muu merkittävä toimintakyvyn ongelma. Näin vointimittarilla koottu tieto auttaa ajan myötä suuntaamaan vaikuttavimpia menetelmiä ja toimintamalleja isolle joukolle ihmisiä. Jotta mittarin tuoma hyöty saadaan osaksi hyvinvointialueiden päätöksentekoa, tarvitaan muutosta potilaan ja sote-ammattilaisen väliseen toimintakulttuuriin. Tämä tarkoittaa yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tietoon perustuen potilaan ja ammattilaisen välillä.  Erilaisten vointimittareiden ominaisuuksia selvitettiin THL: Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa -projektissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valitsi vertailussa olevista mittareista ns. EQ-5D-5L (European Quality of Life 5 Dimensions 5 Level version) -mittarin. Sen avulla on mahdollista laskea muun muassa henkilön laatupainotetut elinvuodet (Quality Adjusted Life Years, QALY). (1)

EQ-5D-SL  on sinänsä yllättävän yksinkertainen mittari. ICF-luokitusta noudattaen henkilö vastaa viiteen kysymykseen asteikolla 1-5. (2). Kysymykset koskevat liikkumista, itsestä huolehtimisesta, tavanomaisista toiminnoista, kivuista/vaivoista, ahdistuneisuudesta/masennuksesta. 

• liikkuminen: ICF/ suoritukset ja toiminnot, pääluokka 4; asento, kantaminen, käveleminen, liikkuminen kulkuneuvolla (20 eri koodia) 
• Itsensä huolehtiminen: ICF /suoritukset ja toiminnot, pääluokka 5; peseytyminen, WC, pukeutuminen, ruokailu, jouminen ym. itsestä huolehtimisen toimintoja (yhteensä 9 kpl)
• tavanomaiset toiminnat tarkoittanee ICF:n suoritukset ja toiminnot pääluokkaa kotielämä: hyödykkeiden hankkiminen, kotitaloustehtävät, kodin huolenpito ja muiden henkilöiden avustaminen, (yhteensä 11 toimintoa); tähän kokonaisuuteen  kuuluvat vielä pääluokat 8 (keskeiset elämänalueet) ja 9 yhteisöllinen , sosiaalinen ja kansalaiselämä ( yhteensä 8 ja 9 17+7 eli 24 toimintoa) 
• kivut/ vaivat: ICF/ ruumiin/kehon toiminnot; pääluokka 2: aistitoiminnot ja kipu: näkö, kuulo, muut aistit, kipu (yhteensä 24 toimintoa)
• ahdistus / masennus:  ICF/ ruumiin, kehon toiminnot; pääluokka 1 mielentoiminnot; kokonaisvaltaiset ja erityiset (yhteensä 22 toimintoa) 

Kuhunkin kysymykseen  vastataan 5-portaisella asteikolla seuraavasti:

•  ei vaikeuksia/oireita = 1
•  lieviä vaikeuksia/oireita = 2
•  kohtalaisia vaikeuksia/oireita = 3
•  vakavia vai suuria vaikeuksia/oireita = 4
•  ei pysty tekemään/äärimmäisiä oireita = 5

Mittarin reliabiliteettia ja validiteettia on arvioitu kansainvälisten ja kansallisten tutkimustulosten pohjalta.  EQ-5D-5L kattaa nimensä mukaisesti viisi ulottuvuutta (dimensiota) eikä kykene siten kattamaan kaikkia ihmisille tärkeitä terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä aiheita. Tämä tulisi huomioida mittaria käytettäessä siten, ettei tuloksen edes oleteta heijastavan muuta. Kolmen katsausartikkelin perusteella EQ-5D-5L:n toistettavuuden voidaan todeta olevan hyväksyttävällä tasolla, mutta tutkimusnäytön yhteneväisyys vaihtelee tutkittavan muuttujan mukaan (indeksi, kuvaileva profiili tai VAS).

Nyt aletaan olla ehkä kartalla, mistä tässä on kyse. Mittari keskittyy terveydenhuoltoon. Mitään viitteitä sosiaalihuoltoon ei suoraan ole. Puhutaan kyllä toimintakyvystä, mutta sovellusta sosiaalihuollon tapauksiin ei ole dokumentissa. Edelleen mittari ei myöskään korvaa sairaus- ja potilasryhmäkohtaisia mittareita. Dokumentista jää epäselväksi, pitääkö kuhunkin kysymykseen vastata käymällä läpi ICF:n pääluokan toiminnot. Jos tämä on vaatimus, niin pitää olla selvillä toimintojen välinen painoarvo tai toiminnoittain arviointi 5-portaisella asteikolla. Jos taas näin on ajateltu, tulee arvioitaviksi toiminnoiksi viiden sijaan 110 kappaletta jakautuen tosin viiteen ryhmään (keskimäärin 22 toimintoa per ryhmä). Se on sula mahdottomuus toteuttaa. Dokumentista ei käy ilmi, onko olemassa käyttöohje, manuaali, jonka avulla kukin toiminnallisuus on mahdollista arvioida yhden luvun avulla. Siis minä voisin arvioida oman vointini näin yhden luvun periaatteella: liikkuminen=1, itsensä huolehtiminen =1, kotielämästä  huolehtiminen =1, kivut ja vaivat =1 (tai pitäisikö tässä ottaa huomioon krooninen sepelvaltimisairaus ja sen jatkuva lääkitys; silloin voisi olla 2), ahdistus, masennus = 1. On tätä mittaria avattava, muuten lopputulos reliabiliteetin ja validiteetin osalta kyllä ontuu. Oma esimerkkitapaukseni on suhteellisen stabiilista elämäntilanteesta. Mutta sekä yksittäisten sairauksien akutisoituminen että monisairaudet aiheuttavat kyllä oman vaikeutensa. Samoin vaikeuksia tulee, kun on kyse pysyvästä muistisairaudesta tai vammaisuudesta. Ja lopuksi, miten yksittäinen hyvinvointialue voi rakentaa oman vointimittauksen siten, että vertailukelpoisuus muiden hyvinvointialueiden kanssa turvataan. Pallon heittäminen hyvinvointialueille ei ole kovin järkevää.

Löysin EQ-mittarista USA.n sovelluksen, joka mielestäni ratkaisee tuon ICF-ongelman. (3). Oheinen kuva ratkaisee asian. Ei tarvita erikseen ICF-koodeja eikä yhtä 5-luokkaista asteikkoa. Jokaisessa toiminnossa on siihen sopiva asteikko, jota tavallinen kansalainen voi helposti käyttää. Tässä on vapaasti käännettynä tuo kokonaisuus. On myös helppo laskea pistemäärä lukujen perusteella:

•  Liikkuvuus
•  1. minulla ei ole ongelmia liikkumisessa
•  2. minulla on jonkin verran ongelmia liikkumisessani
•  3. olen sidottu sänkyyn (sänkypotilas)
•  itsensä huolehtinen
•  1. tulen toimeen itsenäisesti
•  2. minulla on vaikeuksia peseytymisessä ja pukeutumisessa
•  3. en kykene itse pukeutumaan ja peseytymään
•  tavanomaiset toiminnat: työssä, opiskelussa, kotitöissä, perheessä ja vapaa-ajalla
•  1. minulla ei ole ongelmia suoriutumisessa tavanomaisista toiminnoista
•  2. minulla on jonkin verran ongelmia tavanomaisissa toiminnoissa
•  3. en pysty suoriutumaan tavanomaisista toiminnoistani
•  kivut/ vaivat
•   1. minulla ei ole kipuja tai vaivoja
•   2. minulla on kohtalaisia kipuja tai vaivoja
•   3. minulla on äärimmäisiä kipuja tai vaivoja
•  Ahdistus/ masennus
•  1. en ole ahdistunut tai masentunut
•  2. olen kohtalaisen ahdistunut tai masentunut
•  3. olen äärimmäisen ahdistunut tai masentunut

ICF-luokituksella voinnin mittarin taustalla on pitkä kehitysprosessi. Kaivoin esille muutaman taustadokumentin. Lähtökohtana on vaurioiden, toiminnan vajavuuksien ja haittojen kansainvälinen luokitus. Sen suomalainen version julkaisi Työterveyslaitos vuonna 1985 eli 40-vuotta sitten. (3) Luokitusta on kehitetty ja yritetty soveltaa käytäntöön vaihtelevalla menestyksellä. Seuraava havaintoni on aiheesta, kun WHOn ICF-luokitus käännettiin ja sovellettiin Suomen oloihin vuonna 2004. ICF tarkoiuttaa toimntakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta. (4). Suuressa mitassa vajaassa 20-vuodessa ei luokitukselle ole suuria muutoksia saatu aikaan eikä sen käyttökään ole kovasti laajentunut. Luokituskirjan alussa määritellään käyttökohteet seuraavasti: tilastointiväline, tutkimusväline, kliinisen työn väline, sosiaalipolitiikan väline, koulutusväline.Potilaisiin viittaa ainoastaan "kliinisen työn väline", mutta sekin koskee ennen muuta ammattihenkilöä (tässä tapauksessa lääkäriä).  Luokitus on sanotaanko kaiken kattava - koko maailman haltuunotto. Pääotsikot ovat seuraavat: ruumiin/kehon toiminnot, ruumiin rakenteet, suoritukset ja osallistuminen, ympäristötekijät. Kunkin otsikon alla on maksimissaan 9 pääluokkaa. Kunkin pääluokan alla on 10-20 toimintoa. Tietääkseni ICF-luokitusta ei ole otettu kattavasti käyttöön potilastietojärjestelmissä. 

ICF:stä erillään  on Suomessa Harri Sintonen kehittänyt ns. 15D-mittarin. Mittarin historia ulottuu 1980-luvun loppupuolelle. (6). Siitä ei ole tullut standardia kentälle, vaikka joissakin artikkeleissa todetaan sen olevan laajasti käytössä kentällä. Saamieni tietojen mukaan ainakin eräs hyvinvointialue on valtuustolla päättänyt ottaa käyttöön sen, mutta käyttöaste on kuitenkin jäänyt pieneksi. 15D-mittarin 15 eri mittausaluetta ja niiden sisällä viisi mittauskohdetta eli yhteensä 75 mittauskohdetta ovat kohtuuttoman suuri määrä mitattavaa. EQ USAn versio on huomattavasti käyttökelpoisempi kuin 15D. Olemme yhdessä Kauko Koivuniemen kanssa suositelleet tähän kohtaan terveydenhuoltoon ns. PEI-mittaria ja sosiaalihuoltoon Ensi- ja turvakotien liiton vaikuttavuusmittaria (haittakokemus, suoriutuminen, sosiaaliset suhteet, turvallisuus, toiveikkuus). Molemmat mittarit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä.  (7) Ihanne kuitenkin olisi, että löytyisi yksi yhteinen mittari sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Edelleen huolta kannan siitä, että mittarin pitää olla käyttökelpoinen sekä tulosorientoitunut. On pisteytyksen avulla voitava todentaa, onko annettu palvelu/hoito tuottanut henkilölle hyötyä, vaikuttavuutta, pärjäämislisää sekä oppia uusista pärjäämistaidoista. Yleisen vointimittarin nimi voisi olla pärjäämismittari. 

Vielä jään odottamaan asiakaskekeistä (potilas, kansalainen) mittaria, joka on helppo käyttää, josta saa helposti omaan pärjäämiseen liittyvän tilanteen ja myös tavoitteet sekä eron nykytilan ja tavoitteiden välillä. Se palvelisi samalla palveluorganisaatiota, hyvinvointialuetta ja valtakunnallista ohjausta. Vaatimuksia on paljon - ehkä saamme vielä odottaa läpimurtoa. 

Viitteet

(1)  STM:n tiedote 11.6.2025: STM ja THL ovat yhdessä kehittäneet yleisen vointimittarin hyödyntämällä useita kansainvälisiä mittareita ja luokituksia.: https://stm.fi/-/itsearviointiin-perustuva-vointimittari-otetaan-vaiheittain-kayttoon-hyvinvointialueilla . GenPROM-projektin hankesivut (THL)Linkki toiselle sivustolle
EQ-5D-5L:n soveltuvuus terveydentilan ja toimintakyvyn itsearviointiin terveydenhuollossa ja väestötutkimuksissa : Toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmän hyväksymään TOIMIA-arviointiin pohjautuen (Julkari)Linkki toiselle sivustolle
EuroQolin englanninkielinen EQ-5D-5L-mittarin esittelyvideo

(2) ICF: Toimintakyvyn ,toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, WHO, Stakes, ohjeita ja luokituksia 2004:4 

(3) National library of medicine: Methods for Analysing and Reporting EQ-5D Data [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK565680/ 

(4)  EQ-5D-5L:n soveltuvuus terveydentilan ja toimintakyvyn itsearviointiin terveydenhuollossa ja
väestötutkimuksissa. Toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa-asiantuntijaryhmän hyväksymään TOIMIA-arviointiin pohjautuen
Liisa Penttinen ja Susanna McLellan (toim.), THL-työpaperi 13/2025  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-483-3

(5) Työterveyslaitos: Vaurioiden, toiminnanvajavuuksien ja haittojen  kansainvälinen luokitus. käskirja, Helsinki 1985 

(6) Harri Sintonen, Markku Pekurinen: 15D - askeln kohti yleistä terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari, Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja nro 2/ 1989, https://doi.org/10.23990/sa.156317; Lääkäriseura Duodecim on hyväksynyt omalta osaltaan mittarin. Tästä raportoi Risto Roine artikkelissaan "Hoidon vaikuttavuuden arviointi 15D-mittarilla"

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(17):1537-42; https://www.duodecimlehti.fi/duo13286

 

(7) Kauko Koivuniemi, Olli Nylander: 10-osainen sarja pärjäämisestä: 

 https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/06/me-parjaamme-osa-8-parjaaminen.html

PEI-mittari on Elina Tolvasen väitöskirjassaan edelleen kehittämä mittari:  https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/elina-tolvanen-potilaan-parjaamisen-tunnetta-mittaava-pei-mittari-soveltuu. Ensi- ja turvakotien liiton mittari on puolestaan pitkän projektin lopputulos, jossa on käyty läpi kansallisia ja kansainvälisiä mittareita ja tehty niiden pohjalta yksinkertainen ratkaisu. 

Avaamme myös mittarien maailmaa myös kolmen konkarin (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nnenonen) kirjassa SOTE 3.0, BOD 2025 

Yhteiskunnan portaat Juho Saaren tutkimuksen ytimessä

"Yhteiskunnan portaat" kuvaavat yhteiskuntaa hierarkkisena rakenteena, jossa on eri tasoja tai portaita. Ihminen voi nousta tai laskea portailla. Portaat ilmentävät myös sosiaalista statusta eli arvostusta, kunioitusta ja arvovaltaa. Mutta ne kuvaavat myös yhteiskunnallista asemaa ja kulttuurista pääomaa. 

Juho Saari on tehnyt kattavan, monipuolisen tutkimuksen yhteiskunnan portailla olevista henkilöistä. Pohjana on teoreettinen analyysi, mutta varsinainen portaille määrittely perustuu useisiin empiirisiin aineistoihin.  Kirja on ilmestynyt toukokuussa 2025 Gaudeamuksen kustantamana. (1). Juho on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. 

Luin kirjan iltalukemisina 16.5.- 6.6.2025 välisenä aikana. Tein kirjasta muistiinpanot, joihin perustuu tämä tiivistys ja arviointi. Lisäksi lähetin luonnosversion kommentoitavaksi kirjan kirjoittajalle Juho Saarelle. Sain häneltä yhden oleellisen kommentin, jonka perusteella kirjoitin arvioni uusiksi.

Saaren mielestä yhteiskunnallisia portaita voidaan analysoida 10-portaisella asteikolla. Kuitenkin oheinen kuva osoittaa, että paremman kuvan portaista saa, kun niitä yhdistellään 6-portaiseksi. Ylin porras on hyväosaisten askelma ja alin porras huono-osaisten lattiataso. Näin ei kuitenkaan ole Saaren analyysissä. Kuva ei vastaa kirjan keskeistä sanomaa. Se johti minut harhaan. Saari toteaa kirjassaan sivulla 76: "Suuressakin aineistossa yksittäisille portaille - yleensä alimmille ja kaikkein ylimmille - jää usein varsin vähän havaintoja. Empiirisen lisäarvon takaamiseksi portaat on tämän kirjan empiirisessä tarkastelussa yhdistetty neljäksi kerrokseksi tai ryhmäksi." Tiivistän nyt tähän, mitä nuo neljä ryhmää pitävät sisällään. Liitän tähän omavaltaisesti aineksia laatikosta 1 (s.61) statusaseman sanallisia kuvauksia sekä muita havaintoja kirjassa esitetyistä useista graafeista (ss. 76, 128, 131, 134, 155, 166, 193).

•  korkean statuksen ryhmä (statusportaikon askelmat 8-10): se on ollut suurin ryhmä vuodesta 2012 pienellä poikkeuksella vuoteen 2013 saakka; 2023 ja 2025 se on toiseksi suurin ryhmä; statusaseman perusteita: korkean statuksen omaava koulutus ja ammatti, keskitasoa korkeampi tulotaso, omistusasunto, elämän kiinnostavuus, onnellisuus ja helppous suurinta, myönteinen suhtautuminen elämään, keskimäärin tyytyväisyys yhteiskuntaan.
• melko korkean statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 6-7): 2023 ja 2025 suurin ryhmä, tätä ennen toiseksi suurin ryhmä; statusaseman perusteita: tulotasossa talouden liikkumavaraa, omistusasunto, elämän kiinnostavuus, onnellisuus ja helppous korkeaa, mutta alhaisempaa kuin korkean statuksen ryhmässä, myönteinen suhtautuminen elämään, keskimäärin tyytyväisyys yhteiskuntaan.
• melko matalan statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 4-5): 2012-2025 kolmanneksi suurin (toiseksi pienin)  ryhmä; statusaseman perusteita: taloudessa selvitään nippa nappa, aikuisten työllisyys vaihtelee samoin kuin työkyky, loppuunpalaminenkin uhkaa; riittämätön sosiaalinen status, huono-osaisuus, ulkopuolisuus ja eristäytyneistyys, elämän onnettomuus, tylsyys, kovuus ja kuormittavuus suurta, kielteinen suhtautuminen elämän kolhuihin, tyytymättömyys yhteiskuntaan.
• matalan statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 1-3): 2012-2015 ryhmistä pienin, mutta vuonna 2023 ja 2025 kasvata ryhmä; statusaseman perusteita: elämä näköalatonta, työelämän ulkopuolella, ei valoa tunnelissa, riittämätön sosiaalinen status, köyhyys, kodittomuus, huono-osaisuus, ulkopuolisuus ja eristäytyneisyys, elämän onnettomuus, tylsyys, kovuus ja kuormittavuus suurinta, kielteinen suhtautuminen elämän kolhuihin, kaikki suomalaiset eivät ole samassa veneessä, hyvinvointivaltion alasajossa yhtenäinen näkemys, tyytymättömyys yhteiskuntaan

Huono-osaisuutta (kaksi matalinta ryhmää) Saari kuvaa monin tavoin (ss. 278-279: huono-osaisten kaksoiskärsimys). Matalimmillaan tällaiset henkilöt ovat toimeentulotuen varassa. Heillä on alhainen itsekunnioitus, osattomuus ja häpeä. Elämässä selviytyminen aiheuttaa erityistä elintapojen kuormittuneisuutta, elintason alhaisuutta. Mutta Saari nostaa esille myös merkittävän huono-osaisten kuormuttuvuutta lisäävän tekijän - hyväosaisten moitteet, jopa painostuksen. Taustalla hyväosaisten ajatusmaailmassa on uusliberalismin yksilökäsitys: Yksilön menestyksen määrää ensisijaisesti henkilön oma toiminta ja tahtotila, ei yhteiskunta eikä olosuhteet. 

Tutkimusasetelmassa Saari piirtää neljän tekijän kehän, joka kuvaa eriarvoistumisen prosessia. Tuon negatiivisen kierteen muuttamista positiiviseksi pärjäämistaitojen kierteeksi Saari ei kuvaa. (2) Pysyvä yhteiskunnallinen eriarvoisuus välittyy psykososiaaliseksi stressiksi sekä elämäntapa- ja resurssieroiksi. Psykososiaalinen stressi puolestaan aiheuttaa kuormitusta eriarvoistaen elämänlaatua ja muokaten mielipiteitä. Elämäntapa- ja resurssierot (resurssivajeet) aiheuttavat myös eriarvoistavaa elämänlaatua ja mielipiteiden muokkausta. Kullakin yhteiskunnan portaalla ovat omat statusikkunansa. Saari tarkoittaa tällä sitä, että on oma näkökulma yhteiskuntaan - esimerkiksi tyytyväisyys ja tyytymättömyys yhteiskuntaan. Arvostus työelämässä määrittää myös portaikkoa. Lääkärit ja hoivatyöntekijät ovat portaikon huipulla, duunarit puolenvälin alapuolella.(s.205). Kahtiajakoa yhteiskunnan portailla kuvaa Juho Saaren mielestä hyvin Raamatusta "Matteuksen efekti": "Jokaisella, jolla on, annetaan ja hän on saava yltäkyllin, jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on."  

Yhteiskunnan portailla liikkuminen varsinkin ylöspäin olisi toivottavaa. Tavoitteenahan olisi, että sosiaalinen eriarvoisuus statusyhteiskunnassa voisi vähentyä. Tähän on olemassa monia "vastavoimia", jotka omalta osaltaan lisäävät polarisaatiota. Hyväosaisten perintö jälkipolville on omaisuus sekä kulttuuriperintönä mm. koulutustaso. Huono-osaisilla perintönä jälkipolville on mm. ylisukupolvinen työttömyys sekä monesti myös useat hyvinvointi- ja terveysongelmat. Ymmärsin, että liikkuvuutta estäväksi tekijäksi Saari nimeää "statuslammikot". Hyppiminen lammikosta toiseen on vaikeampaa kuin pysyminen lammikossa. Saari toteaakin, että statusaseman periytyvyys on useimmilla suomalaisilla riittävän pysyvä. Tutkimusaineistojen perusteella ei ole merkittävää sosiaalista laskua. Pikemminkin enemmistön osalta on sosiaalinen status kohonnut. (s.130-131). Saari toteaa monessa kohdassa, että portailla olevat ryhmät eivät ole homogeenisiä. Toisaalta siirtymää ylös ja alas portailla on melkoisen vähän. Empiiristen aineistojen avulla ei saada kaikilta osin kattavaa kuvaa statusyhteiskunnasta. Moneen otteeseen Saari toteaa, että statuskilpailussa häviäjiä ovat ne, joilla jatkuva niukkuus ja yksinäisyys ovat elämässä läsnä. Siinä on sosiaalisen eriarvoisuuden ydin.

Omapääoman yhteiskunta on Juho Saaren tulevaisuuden visio, jossa hän näkee myös kielteisiä, jopa synkkiä puolia.Tällä hetkellä kerätään ihmisistä yhteiskunnan portailla tietoa erilliskyselyin. Saarella on kaipuu neutraaliin dataan, joka on dataa kunkin yksilön statuksesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä. Omapääoma olisi pistelaskusysteemi, jonka perusteella henkilö sijoittuu 10-portaisessa systeemissä omaa pistekertymää vastaavalle tasolle. Uhkana on tietysti ajautuminen kontrolliyhteiskuntaan. Tämänyyppisiä pistelaskujärjestelmiä on jo maailmalla - erityisesti Kiinassa. Ehkä Saari ei avaa riittävästi omapääoman tiedonhallintaa. Omapääomaan kerääntyy kaikki oleellinen statukseen liittyvä data, mutta ongelmana tässäkin keruussa on datan laatu ja mikä data mahtuu mukaan ja miten valinta tehdään. Samoin ongelmana on, miten rakennetaan algoritmi, jonka avulla henkilöt sijoittuvat yhteiskunnan portaille. 

Ja sitten vielä Saaren kirjasta muutama huomio. Ensinnäkin kirjan anti on erittäin runsas - myös sivumäärältään 350 sivua lähteineen. Se vaikeuttaa lukukokemusta.Toiseksi Saari käyttää niukasti havainnollistavia kuvioita lukuunottamatta empiiristen aineistojen pylväsdiagrammeja. Itse asiassa kannen kuva on puhuttelevin, mutta sitäkin pitää yrittää tulkita oikein suhteessa varsinaiseen tutkimukseen. Kolmanneksi kirjassa on runsaasti tekstiä, mutta niukasta alaotsikoita, jaotteluja, nostoja, yhteenvetoja. Siksi tämä minunkin tulkinta kirjan sisällöstä voi olla edelleen vino, jopa virheellinen, vaikka sain kirjoittajalta oivan korjauskommentin. Toivottavasti Saaren kirja kuluu myös päätöksentekijöiden käsissä. 

 Viitteet

(1) Juho Saari: Ihmisiä yhteiskunnan portailla. eriarvoisuus statusyhteiskunnassa, Gaudeamus 2025

(2) Saari 2025, 20: Tutkimusasetelma - kuvakaappaus: Saaren kuvaan voitaisiin tehdä muutos, joka samalla muuttaisi kuvan negatiivisen kierteen positiiviseksi kierteeksi. Keskiöön "vahvistavat toisiaan" voitaisiin määritellä keinot, joilla kansalaisten pärjäämistä (taitoja) konkreettisesti parannetaan. Se olisi siis tavoitetilaan liittyvä kuvan 2-versio, jonka avulla voitaisiin kääntää eriarvoistumiskehitystä positiiviseksi muutokseksi tasa-arvoistumisen suuntaan. Kirjassamme (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - kohti SOTE uutta kulttuuria, BOD 2025) on kuvattu pärjäämisen käsitettä ja pärjäämistaitojen edistämistä.