Mitä tehokkaampaa tämä toiminta on, sitä nopeammin asiakas/potilas pääsee harjoittelemaan uusia pärjäämisen taitoja palveluprosessin jälkitöiden jatkona. Palveluprosessit voivat olla tehokkaita palveluntuottajien ja henkilöstön kannalta, mutta lopullinen tehokkuus selviää, kun asiakas itse arvioi lopputulosta ja opettelee uusia pärjäämisen taitoja. Ehkäpä tässä on oleellinen ero yritysten ja kokonaissysteemistä vastaavassa julkisessa toiminnassa. Hyvinvointialue lupaa tuottaa terveys- ja hyvinvointipalveluja asiakkailleen. Meidän SOTE 3.0 osuuskunta puolestaan lupaa tukea omistajiensa (siis kansalaisten) pärjäämistä.
Yksi konkareistamme - Mikko Nenonen yhdessä Jaana Pollarin kanssa toivat mukaan SOTE 3.0 kokonaisuuteen ns. muutoskäsikirjan. (4) Sen perustana on aikanaan Reumasäätiön sairaalan laatupalkinnon hakemusasiakirja. Sairaala sai siitä laatupalkinnon, mutta ulkoiset tekijät johtivat kuitenkin vähän myöhemmin sairaalan konkurssiin. Kirjoitimme myöhemmin Mikko ja Olli artikkelin nimellä: "Terveydenhuolto markkinapaineessa: Businesscase Reumasäätiön sairaala 1951–2010" (laaja versio julkaistu tässä käsikirjassa, typistetty versio aikanaan Suomen Lääkärilehdessä). Siinä käsitellään myös konkurssiin johtaneet syyt. Tiivistimme jälkikäteiset opetukset nykyiselle sote-ajalle. Ehkä nämä pohdinnat ennen kuin tapasimme Hannu Vierimaan, vastaavat osin tuohon Hannun asettamaan vaatimukseen strategisesta johtamisarkkitehtuurista.
- Strategiset opetukset
- Jokaisen organisaation on tunnistettava ydintehtävänsä, asiakaskuntansa (asiakasryhmineen) sekä ydin- ja tukiprosessit
- Ydintehtävät on sopeutettava epäkypsiin markkinoihin: sote-markkinat eivät ole aitoja markkinoita, vaan:
- palvelujen kysynnän ja tarjonnan välissä on palvelujen tarve,
- palvelujen tarve väestötasolla on viime kädessä sote-politiikkaa, jossa eivät päde markkinatalouden lait – esim. yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteet jne.
- SOTE on enemmän vakuutusjärjestelmä ja sopimusyhteiskunnan osa kuin puhdas markkinakenttä. Näin on myös löydettävä tähän sopivat kannusteet. Ne ovat sekoitus kapitaatio- ja suoriteperiaatetta.
- Operatiiviset opetukset
- Varsinkin erikoissairaanhoidolle on ominaista:
- pitkälle kehitetty osaamispääoma,
- kallis toiminta tiloineen ja laitteineen.
- Sopimusten avulla on luotava pitkän aikavälin rahoitus. Pihlajalinna on pyrkinyt pitkiin sopimuksiin juuri tästä syystä: tasataan riskiä pitkälle ajalle ja mahdollistetaan pitkän tähtäimen osaamisen ja resurssien kehittäminen.
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintatavat ovat toisistaan poikkeavat mutta tarvitsevat keskinäistä synergiaa, vuorovaikutusta, yhteistyötä. Organisaatiot on luotava palvelemaan näitä tekijöitä asiakkaan kannalta.
- Tietojohtaminen vaatii sekä toimivaa TIEDOLLA JOHTAMISTA, että toimivaa TIEDON JOHTAMISTA. Näiden tekijöiden välillä on jatkuva synerginen yhteys.
- Myös
managementin ja leadershipin välillä on myös oltava yhteys – muuten
johtamista hallit
see mutujohtaminen.
Viitteet
(1) Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen, Hannu Vierimaa: Kansalaisen pärjäämisen toiminta- ja prosessimalli 2025, kuvan selitykset
(2) Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - kohti SOTE uutta kulttuuria, BOD 2024/2025
(3) Jan Holmström: Realizing the Productivity Potential of Speed, TKK 1995
(4) Mikko Nenonen ja Jaana Pollari: SOTE 3.0 muutoskäsikirja. Kuinka sosiaali- ja terveydenhuolto ajatellaan, toteutetaan ja johdetaan uudella tavalla. Case "Reumasäätiön sairaala 2002-2006", BOD 2025
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti