Kuntoutus osaksi toimivia palvelu- ja hoitoketjuja - SOTE 3.0 - kirjoitus nro 4

Ikääntyneiden toimintakykyä ja kuntoutusta koskeva seminaari järjestettiin 13.3.2025 monen toimijan yhteistyönä Pikkuparlamentissa varapuhemies Paula Risikon johdolla.  

Kokonaisturvallisuus. Paula Risikko avauspuheenvuorossaan yhdisti toimintakyvyn ja kuntoutuksen VN:n yhteiskunnalliseen strategiaan - yhteiskunnan elintärkeisiin toimntoihin oheisen kuvan avulla. (1) Me kolme konkaria Olli, Kauko Koivuniemi ja Mikko Nenonen) nojaamme kirjassamme SOTE 3.0 myös tähän malliin. (2) Sote-palvelut on ymmärrettävä osaksi kokonaisturvallisuutta ja investointina, mutta ei kulueränä. Tällä hetkellä ja jatkossakin on uhkana jatkua valtiolla kuluerätyyppinen sotepalvelujen johtaminen. Toinen huomio kirjassamme liittyy kahteen Paulan esittämän kuvan elintärkeään toimintoon: toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää. Kriisinkestävyys liittyy puolestaan jo muotisanaksi tulleeseen lainasanaan " resilienssi". Löysin taannoin tuohon käsitteeseen hyvän suomenkielisen vastineen "sietokyky". (3) Se voidaan täsmätä seuraavilla viidellä pallukalla:

• häiriöistä ja kriiseistä nopea palautuminen, toipuminen
• psyykkinen ominaisuus selvitä vastoinkäymisistä
• joustavuus ja ennakointikyky
• henkinen kapasiteetti ylläpitää eri tilanteissa hyvinvointia
• immuniteetin rakentamista henkisiä ja fyysisiä vaivoja vastaan.

Nostamme näiden käsitteiden sijalle (ja yläpuolelle) käsitteen pärjääminen.

Pärjääminen on taitoa arvostaa elämän monimuotoisuutta, tulla toimeen omien sosiaalisten ja terveydentilaan liittyvien (mitattujen, todennettujen/ei-vielä-mitattujen) poikkeamien kanssa sekä taitoa ohjata elämänsä kulkua joko yksin, yhdessä kumppanin tai kumppaniverkoston kanssa. Avasimme sitä vielä neljän T:n mallilla.

• Talous:  Luottamus siihen, että taloudelliset resurssit, joko omat tai yhteiskunnan pärjäämistä tukevat toimet riittävät ihmisarvoiseen elämään Taloustaidot: ihmisarvoisen elämän edellytyksiä, arjen taitoja tarjotaan mm. Marttojen ja Takuusäätiön toimesta 
• Turvallisuus: Luottamus siihen, että kun omat voimat loppuvat, on saatavissa apua pärjäämiseen eikä turvallisuuteen kohdistu uhkia Turvallisuustaidot: ”verkon” kutomistaidot kehittyvät sellaisiksi, ettei ihmisen pärjääminen petä voimien uupuessakaan. Ne luovat ”uusyhteisöllisyyttä”.
• Tekeminen:  Luottamus siihen, että ihminen löytää itselleen mielekästä tekemistä, jossa voi käyttää osaamistaan ja kokemustaan yhteiseksi hyväksi Tekemisen taidot: taitoja, joissa voi käyttää osaamistaan ja kokemustaan omaksi yhteiseksi hyväksi 
• Toverit: Luottamus siihen, että kukaan ei jää yksin. Toveri-/toveruustaidot: luottamuksen rakentaminen sellaisin taidoin, missä kaikki pidetään mukana.
  

Kuntoutus oli seminaarin ytimessä. Marja Kinnunen (TULE ry:n toiminnanjohtaja) käytti muiden alustajien tapaan toimintakyvyn käsitettä. Hänen tulkintansa oli, että iäkkään väestön toimintakyky on hyvä keskimäärin. Matalasti koulutetuilla on vaikeuksia, kun taas korkeasti koulutetuilla se on hyvä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on fyysisessä toimintakyvyssä. Yli 65-vuotiaista lähes puolella on vaikeuksia suoriutua puolen kilometrin kävelystä. Lääkkeenä ongelmiin yleisesti Marja näkee terveyserojen kaventamisen. (Ollin huomio: tavoite on osoittautunut ns. ikuisuustavoitteeksi).

Kuntoutuksen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus.  Paulus Torkki (apulaisprofessori) avasi vaikuttavuuden käsitemaailmaa. Hänellä oli sama lähtökohta kuin meillä SOTE 3.0-konkareilla. Soten päätehtävä ei ole rahan säästö. Sote on ymmärrettävä investoinniksi. Paulus kävi läpi joukon alan tutkimuksia, joiden pohjalta voidaan todeta kuntoutuksella ja toimintaterapialla olevan vaikuttavuutta henkilön toimintakykyyn. Usein tuo toiminto on myös kustannusvaikuttavaa ilmeten vähentyvinä terveydenhuollon kustannuksina, avun tarpeen vähenemisenä. Mutta yleisesti voidaan todeta ihmisen elämänlaadun paranevan. Torkin alustuksen perusteella on kuitenkin ymmärrettävissä, että kuntoutukseen sijoittaminen ei aina tuota suoraan kustannushyötyjä. Näin helposti jätetään kuntoutus sivuseikaksi ja keskitytään vain hoitoon. 

Kuntoutus osana hoitoa oli gerontologian professorin Esa Jämsenin alustuksen ydin. Esa havainnoitsi ydinhaastetta kahdella kuvalla: nykytilassa on ensin hoito ja sitten kuntoutus. Se on väärin. On oltava limittäin yhteennivottuna hoito ja kuntoutus. (ks. oheinen kuva). Jos näin ei tehdä, hoidon aikana ihmisen suorituskyky heikentyy. Vain joka kolmannella potilaalla toimintakyky palautuu ennalleen hoitojakson jälkeen. On tärkeätä tarkastella koko hoitoketjua ja potilaan kokonaistilannetta. Ei pidä tyytyä vain sen hetkisen ongelman ratkontaan tai diagnoosin määrittelyyn. Kuntoutumiseen vaikuttavat monet muut terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät seikat. Niin kolmen konkarin SOTE 3.0:n pärjäämisen käsite avaa tuotakokonaisuutta. Puhumme pärjäämisvarannosta, pärjäämisrepusta. Se elää koko ajan. Kun syntyy syystä tai toisesta pärjäämisvajetta, siihen tartutaan yhdessä tai ammattihenkilön avulla. Hoidon ja kuntoutuksen on tuotettava riittävä palautuminen tai mahdollistettava uusien pärjäämistaitojen opettelu. Ulkoisen avun on oltava käyttökelpoista ja vaikuttavaa.  Jämsen on hieman toisin käsittein samalla asialla kuin me. Suuri huoli hänellä on, että kaikkialla ei toteudu tuo tavoite kuntoutuksesta osana hoitoa eikä myöskään hoito- ja palveluketjussa kokonaistilanteen hahmottaminen. 

Arkikuntoutus on Kuntoutussäätiön tutkijan Satu Niskasen ydinsanoma. Se on varhaisen vaiheen tukea. Arkikuntoutus määräytyy asiakkaan tärkeistä toimista omassa elinympäristössä. Tavoitteena on ihmisen yleinen aktivointi ja siinä vuorovaikutus asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Vuorovaikutus perustuu siihen, että ihmisellä itsellään on kyky arvioida ja tunnistaa itse, mihin ja mitä apua hän tarvitsee. Arkikuntoutusta antaa moniammatillinen tiimi rajatun jakson ajan. Arkikuntoutus on tavanomaista kotihoitoa ja kuntoutusta kustannusvaikuttavampaa. Pohjoismaisten esimerkkien perusteella 20% asiakkaista ei tarvitse lainkaan tukimuotoja arkikuntoutuksen jälkeen. Toteutusesimerkkejä on Suomessa, mutta ongelmana on arkikuntoutuksen leviäminen Suomessa. Meneillään on Euroopan unionin osittain rahoittama hanke "toimintakykyä ikääntyneille - työkykyä työntekijöille"(TOTY-hanke). Hankkeessa on edistetty työntekijöiden työkykyä osana arkikuntoutustiimiä, jotka muuten olisivat joko kokonaan tai osittain työkyvyttömiä. Meidän kolmen konkarin SOTE 3.0 nostaa esille keskeisenä toimintatapana vuorovaikutuksen asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Arkikuntoutus on pärjäämisvarannon kartoittamista ja uusien pärjäämistaitojen opettelun tukemista.

Kaatumisen ja lonkkavamman ehkäisy olivat Maarit Pirtolan (UKK-instituutti, FT) ja Anna-Mari Kosken (LT, Keski-Suomen hyvinvointialue) alustusten yhteinen sisältö. Osana kuntoutusta tai hoitoprosessia on ennaltaehkäisy. Piirtola kertoi, että joka neljäs yli 65-vuotias kaatuu vuosittain. Kaatumisia on toki monenlaisia seurauksiltaan (kaikkiaan vähintään 500000). Pahimmat johtavat lonkkamurtumaan. Tällaisista tapauksista joka viides päätyy pysyvään laitoshoitoon. Neljännes kuolee vuoden sisällä. Anna-Marin siteeraaman tutkimuksen mukaan Ca+D+osteoporoosilääke vähentää kuolleisuutta.  On selvää, että näiden lukujen perusteella syntyy merkittävä määrä kustannuksia vuosittain. Kustannusten ennustetaan kasvavan merkittävästi iäikkäiden määrän kasvaessa. Korkeimmat hoitokustannukset ovat 85 vuotta täyttäneillä ja muistisairailla. Kaatumisten ennaltaehkäisyyn on luotu maailmanlaajuiset suositukset. Niitä edistää UKK-instituutti. Kaatumisen ehkäisytyö on aloitettava ajoissa henkilön voimavarojen vahvistamisella. Säännöllinen liikunta on hyvä ennalta ehkäisyn lääke. Osteoporoosin eli luukadon ehkäisy on lonkkamurtuman ehkäisyn ydin. Liikunnan lisäksi tarvitaan kalsiumia, D-vitamiinia, riittävää proteiinia. Tutkimusten mukaan tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuukäyttö auttavat myös ehkäisyyn. Onpa tämä luukato niin suuri asia eduskunnassakin, että Paula Risikko on perustanut sinne ryhmän nimeltä "Kovat luut". 

Oma tulkintani seminaarista oli, että nyt nostettiin kuntoutus etulinjaan ja osaksi palvelu- ja hoitoketjuja. Samoin nostettiin esille ennalta ehkäisevät toimet. Meidän kolmen konkarin sanastossa tämä merkitsee pärjäämisvarannon ylläpitoa ja kasvattamista sekä uusien pärjäämistaitojen opettelua. Tulipahan samalla testattua, että pärjääminen käsitteenä sopii oikein hyvin kuntoutukseen.

Viitteet

(1) Valtioneuvoston periaatepäätös: Yhteiskunnallinen turvallisuusstrategia;  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166024

(2) Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - kohti uutta SOTEn kulttuuria, BOD 2024/2025; pärjäämisen käsite kuvattu sivuilla 21-29

(3) Olli Nylander: Resilienssi: mikä ihmeen käsite?; https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/07/resilienssi-mika-ihmeen-kasite.html