Tietojohtamisen kehittämisessä yhteistyö on voimaa

Datasta viisaaksi vai viisaasti datalla - tiedon hyödyntäminen johdetusti vai yhteisöllisesti?

Kirjoituksemme Jari Kokon kanssa on tarkoitettu herättelyksi tietojohtamisen maailmassa. Ensimmäinen nosto on: "Paljon on töitä paiskittu ja rahaa palanut pääsemättä edes kunnolla alkuun tiedolla johtamisen kehittämisessä." Olemme huomanneet, että tietojohtamisessa on keskitytty järeiden tiedonhallinnan työkalujen rakentamiseen. Liiketoimintanäkökulma ja tiedon tarpeiden kokonaisvaltainen kartoitus ja tavoitteiden asettelu on jäänyt teknologian varjoon. Johtokin on jo alkuvaiheessa vieraantunut useasti hankkeesta ja jättänyt sen IT-osaston vastuulle. Toinen nostomme on: "Kun ei tiedetä, miten kaikkea haalittua tietoa tullaan hyödyntämään, rakennetaan tiedonhallinta-alusta ja niiden tietorakenteet varmuuden vuoksi järeäksi, kattavaksi ja kaikkeen taipuvaksi." Olemme myös huomanneet, että usein tuotantoputken päässä on monimutkainen Dashboard - mittarien viidakko, joka antaa monista ilmiöistä tilannekuvan, mutta ei näytä tavoitteita ja niiden saavutusastetta. Yhteisöllisessä tietojohtamisessa käännetään tuo pyramidi toisinpäin.  Kehitetään tietojohtamista ylhäältä alaspäin eikä alhaalta ylöspäin. Ensin kartoitetaan tiedontarpeet eli toiminnan strategiset ydinmenestystekijät mittareineen. Vasta sitten mietitään, mistä tarvittava tieto saadaan ja miten sitä käsitellään viisaan ajattelun mukaisesti. Kolmas nostomme on: "Tärkeintä olisi saada tiedolla johtamisesta koko organisaation yhteinen, kattava ja avoin johtamis- ja viestintäratkaisu."

Lähde: Datasta viisaaksi vai viisaasti datalla – tiedon hyödyntäminen
johdetusti vai yhteisöllisesti? (Tietoasiantuntijalehti 3-4/2022)
Jari Kokko ja Olli Nylander

Tietojohtamisen menetelmien työpakki on runsas.

Kirjoitimme yhdessä Leena Konosen kanssa yllä otsikoidun jutun Tietoasiantuntijalehden vuoden 2022 viimeiseen numeroon. Lähtökohtamme oli: "Tietotyön johtamisen on todettu lisäävän organisaation tehokkuutta. Täten tietojohtamisen työkalupakki kannattaa koota oman organisaation tarpeisiin sopivaksi ja opetella käyttämään valittuja menetelmiä ja työkaluja uusien käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseksi."

Bernard Marr: viisi askelta

Työkalupakki yhdistettyna erilaisiin osaamisen muotoihin auttaa tietotyötä organisaatiossa. Avasimme Leenan kanssa työkalupakkia Bernard Marrin viisi askelta näyttöön perustuvan artikkelin avulla (Marr: Five Steps to Evidence Based Management, 2013). Ensimmäinen askel on "kartoita ja hyväksy tietotarpeet" (aivan niin kuin Kokon kanssa tekemässämme jutussa). Toinen askel on "kerätä oikeata tietoa". Siinä työssä tulee välttää väärää tietoa. On osoitettava, mikä on tietolähde. On perusteltava väittämät. On selvitettävä, mitä muita tietolähteitä väittämästä on olemassa. Kolmas askel on "analysoida tieto havainnoiksi, oivalluksiksi, näkemyksiksi". Neljäs askel on "kommunikoida havainnoista, oivalluksista ja näkemyksistä" eri asianosaisille vuorovaikutuksellisesti. Viides ja viimeinen askel on "tehdä parempia päätöksiä ennakoivasti ja vuorovaikuttavuusperusteisesti. Parempi päätöksenteko perustuu kypsään ja jatkuvaan datan - informaation- tiedon ja tietämyksen hallintaan."

Lähde:  Tietojohtamisen menetelmien työkalupakki on runsas (Tietoasiatuntijalehti 5/2022)                                          Olli Nylander ja Leena Kononen

Jälkipohdintaa

Kahden artikkelin ytimessä on liiketoimintalähtöinen ajatusmalli, jonka tuloksena on avoin, vuorovaikutteinen päätöksentekomenettely.  Niin, mutta nämä jututhan ovat itsestään selvyyksiä. Kerron lyhyesti taustoja juttujen synnystä. 

• Jarin kanssa päätimme tehdä jutun, koska olemme yrittäneet eri yhteyksissä saada ydintavoitteet esille ja rakentaa niiden varaan tietojohtamista. Jari kehitti aikanaan yksinkertaisen mallin, jolla kokonaisvaltaisesti tavoitteet määritellään ja asetetaan tavoitteet mitattaviksi. Kehitimme tuoteaihiota eteenpäin nimellä "yhteisöllinen tietojohtaminen -360 Tijo". Mallin avainkäsitteet ovat  organisaation kyvykkyydet, toimintojen tehokkuus, tuotteiden ja/tai palvelujen vaikuttavuus, toiminnan tuloksellisuus. Oleellista mallissa on, että johtaminen ei ole pelkkää talouden johtamista ja että eri avainkäsitteet linkittyvät toisiinsa. Kauppasimme ajatustamme eteenpäin, mutta kohtasimme monenlaista vastarintaa. Miksi johto / johtaja ei ollut kiinnostunut asiasta, liittyy mitä ilmeisimmin reviirin varjeluun. Toisaalta johtaminen on myös paljon muutakin kuin tiedolla johtamista. 
• Leenan kanssa pohdimme työkalupakkiasiaa keräämällä suuren määrän tietojohtamisen työkaluja. Syntyi tekstiä monin verroin verrattuna sallittuun palstatilaan. Bernard Marrin askeleet ovat "julma" tiivistys työkalupakista. Olisiko tuo laajempi pakin sisällön avaaminen sitten tie johtajan sydämeen.  
• Ja vielä Ollin omat pohdinnat. 
1. Vaikuttavuuden mittaaminen on vuosikymmenten haaste. Tutkimusta on tehty, mutta ns. arkivaikuttavuus osana päätöksentekoa on vielä kaukana. Sen totesin luettuani ja kommentoituani Antti Malmivaaran kirjan ko. aiheesta: https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/01/sotepalvelujen-vaikuttavuus-uuden.html. 
2. Ennakoivuus ja riskiarviointi on osa johtamista. Siihen on tarjolla monenlaista tietoteknistä apua - tekoälyn hyödyntäminen on nyt uudessa nousussa. Jättiyritykset (kuten Microsoft ja Google) satsaavat siihen runsaalla kädellä. (Esim. Chat GPT). 
3. Pohdintani liittyy omaan pitkään työuraani, josta vähintään 25 vuotta olin erilaisissa johtotehtävissä ja sitä ennen johdon tukena koko työurani. Aineistoa olen kerännyt elämäkertaani "Lauttasaaresta sotemaailmaan" (BOD 2022). Olen arvioinut jälkikäteen onnistumisiani ja epäonnistumisiani. Johtaminen ei ole ollut pelkkää mittareihin tuijottamista, vaan monenlaista verkostoitumista, ihmisten johtamista ja tärkeinä pitämieni tavoitteiden edistämistä. Nuo kokemukset täytyy vielä jatkossa tiivistää. Pitäisiköhän se 2017 kirjoittamani kirja "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" siirtää 2020-luvulle elämäkertani ja monien tietojohtamiseen liittyvien kirjan ilmestymisen jälkeisten kehittämis- ja konsultointitöistä kertyneiden uusien oppien ja kokemusten avulla.