tiistai 6. lokakuuta 2020

Rauhankone ratkaisemaan riidat ja sodat

Kirjoitin 10.10.2020 Rauhankoneen innoittamana myös ns. jatko-osan otsikolla: "Tunteilla suuri vaikutus tietojohtamiseen ja johtamiseen yleensä." https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/10/tunteilla-suuri-vaikutus.html

Rauhankone -kirja on Timo Honkelan testamentti, jossa tavoitteena on maailman rauhoittaminen tekoälyn avulla. Honkelan rauhankone-konsepti koostuu kolmesta tekijästä: 1) vuorovaikutuksen edistäminen, 2) tunteiden ymmärtäminen ja rauhoittaminen, 3) oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Honkelan sanoma on, että tekoälyn avulla on mahdollista saada aikaan rauhanomaista ongelmanratkaisua kaikissa kriiseissä ja päätöksentekoa vaativissa asioissa ihmisten välillä. Rauhankoneen taustalla ei ole pelkästään tekoäly, koneoppiminen vaan eri tieteenalojen teoreettiset viitekehykset. Se on myös menetelmä, jolla valjastetaan tekoäly oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Rauhankone on väline avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan kansalaisten osallistumiseen - jopa demokratian laajennuksen väline. 

Ihmekone on tämä Timo Honkelan viimeisin voimannäyte. Yläkuva on kirjan sivulta 182 ja ainoa sellainen. Rauhankoneen vuorovaikutuksen edistäminen tapahtuu merkitysneuvotteluissa. Niin oleellista on, että neuvottelujen osapuolet ymmärtävät samalla tapaa neuvotteluissa käytetyn kielen, käsitteet, lauseet asiakokonaisuudet jne. Voidaan sanoa, että sanoilla on taustakäsitteet, metaosiot. Avoimuus tarkoittaa, että tuodaan kaikkien osapuolten eteen yhteinen sanojen merkitys. Tämä on inhimillisesti vaativa monenkeskinen vuorovaikutustapahtuma. Tekoälyn avulla voidaan auttaa ihmisiä saamaan samoja merkityksiä käytyille sanoille. Tavoitteena on päästä irti monitulkintaisuudesta. Tunteet ovat toinen keskeinen tekijä ihmisten vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on neuvotteluissa edistää myötätuntoa - siis saada neuvottelun voimaksi myönteiset, positiiviset tunteet. Tiedetään, että tunteita on hyvin monenlaisia, Honkela käyttää esimerkkinä tunteista Tapio Nummenmaan työryhmän tulosta: viha, pelko, inho, ilo, suru, hämmennys, neutraali, ahdistus, rakkaus, masennus, halveksunta, ylpeys, häpeä, kateus. Tunteet ohjaavat vuorovaikutustapahtumaa ja negatiiviset tunteet estävät hyvien uusien yhteisten ratkaisujen syntymistä. Niin ja tekoälyn käytöllä voidaan rauhoittaa kielteisiä tunteita, kun kone toimii "tunteettomasti". Kolmas osio korostaa yhteistoimintaa. Epäoikeudenmukaisuus lietsoo riitaa, kun taas oikeudenmukaisuus lietsoo rauhaa. Tämä ei kuitenkaan ole Timonkaan mukaan itsestään selvä kahtiajako. Ihmiset kokevat eri asiat eri tavoin ja näin on myös oikeudenmukaisuuden kanssa. Honkelan "lääke" tähän on tieto, monipuolinen tieto, jota tuotetaan laajasta tietomassasta tekoälyn keinoin. Tässä ongelmassa Honkela löytää mielestäni enemmän mitä erilaisempia ongelmia (varallisuus, valta, tasa-arvo jne.) kuin ratkaisuja. Ehkä keskeinen tekijä on tiedon avoimuus. 

Idealistinen kone on tämä rauhankone. Idealismi näkyy Honkelan näkökulmassa yrittää ratkaista sodat ja muut ihmisten väliset riidat hyödyntämällä tekoälyä monin tavoin. Tekoälyn kriitikot nostavat esille voimakkaasti vaarat, joita tekoälyn käyttö tuo mukanaan. Se voi olla myös voimakas manipuloinnin väline, joka valjastetaan vallankäytön avuksi, epäoikeudenmukaisuuksien oikeuttamiseen, valepuheisiin jne.  Ei Timokaan ole sokea tällaisille vaaroille. Eikä tuo rauhankonekaan ole vielä valmis. Itseasiassa siitä on nyt olemassa vasta perusarkkitehtuurikuva, joka on tuo yllä oleva kuva peace-merkkeineen. 

Toisaalta pelkästään lukemalla Honkelan kirjaa saa uusia ajatuksia siihen, miten ongelmia voisi käsitellä. Huomasin, että ongelmanratkaisuissa olemme Timon kanssa päätyneet likimäärin samanlaiseen malliin. Ei ole olemassa joko-tai-ratkaisuja - tai hienosti englannin kieltä hyödyntäen on/off-ratkaisuja. Ratkaisumahdollisuudet muodostavat pitkän janan, jossa kuviteltu "on" edustaa janan toista päätä ja kuviteltu "off" toista päätyä. Inhimillinen ajattelu, viisaus pystyy hakemaan lukuisia ratkaisumalleja kahden ääripään välistä. Tähän voidaan myös käyttää hyväksi tekoälyä. Kannattaa kokeilla tuota Honkelan ja Ollin käyttämää ajatusmallia. Se on avoin ja sen avulla voidaan saada ongelman ratkaisullekin laaja hyväksyminen. Sitä paitsi tulos voi olla ennalta arvaamattoman hyvä, suorastaan uusi innovaatio. 

Päivitys 7.10.2020: Rauhankoneelle perustettiin yhdistys, Rauhankone ry. 2018. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Timo Honkela. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Jari Sormunen. https://bmfry.files.wordpress.com/2019/11/tekoc3a4ly_bingham_bmf20191117.pdf

Lähde: Timo Honkela: Rauhankone. Tekoälytutkijan testamentti. Gaudeamus 2017
Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Ihminen on ladattu tunteilla. Neuvottelutilanteissa kielimuuri kärjistää kriisin, kun ihmiset tarkoittavat samoilla sanoilla eri asioita tai puhuvat samasta asiasta eri sanoilla. Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muihin kehitettäviin teknologisiin menetelmiin. Sen perimmäisenä tavoitteena on lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, taltuttaa tunnemyrskyjä yhteisöissä ja edistää oikeudenmukaisuutta teknologian avulla. Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Lähestymässä on viisaiden koneiden aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti