Uusilla SOTE-alueilla tulossa IT-investointipommi, päivitys 7.5.2014

THL-raportti 14/2014: IT-kypsyysaste

THL-raportti 142014: IT-kypsyysaste

Uusien sote-alueiden keskeinen  infrtastruktuurihaaste on saada aikaan yhteentoimivat ja  nykyaikaiset IT-järjestelmät. Kyse on järjestelmien yhteentoimivuudesta alueellisesti ja myös valtakunnallisiin Kanta/Kansa/eResepti -arkistoihin. Yhteentoimivuus on saatava aikaan myös, jotta tiedolla johtaminen aina yksittäisestä työntekijästä yksikköön, SOTE-alueeseen ja valtakunnalliselle tasolla tulee mahdolliseksi. Valmistelutyötä yhteentoimivuuden aikaan saamiseksi on tehty valtakunnan tasolla linjalla stm - THL - Kuntaliitto. (1) Yhteistyö tarkoittaa strategista yhteistyötä, kokonaisarkkitehtuurityötä sekä luokitus- ja määrittelytyötä. Samaan aikaan tiedetään, että alueellisesti ja paikallisesti on vuosikymmeniä kehitetty IT-järjestelmiä autonomisesti. Näin kentällä on kirjava joukko IT-järjestelmiä ja niiden toimittajia. Kaiken lisäksi valtaosa järjestelmistä on jo elinkaarensa ehtoopuolella niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossakin.

THL-raportti 14/2014: tietojärjestelmien yhdenmukaisuus

THL:n ennakkoarvioraportti. THL teki järjestämislain lausuntokierroksen päättyessä SOTE-uudistuksen vaikutusten ennakkoarvioinnin, jossa se arvioi myös IT-järjestelmiä. (2) Yksi raportin kirjoittajista totesi eräässä esittelitilaisuudessa, että aikaisemmin hän ei ole ollut kertomassa 38 tunnissa vanhentuneesta selvityksestä. Selvitys ei perustu viiden SOTE-alueen malliin. IT-selvitys on kuitenkin uuden mallin myötä edelleen "kuranttia tavaraa". Tosin selvityksen päätelmät eivät ole SOTE-aluetasoisia. Oheiset kartat kuvaavat IT-järjestelmien  kypsyysastetta alueittain.

Sairaanhoitopiirien koordinaation aste. Oheinen taulukko osoittaa, miten sairaanhoitopiireittäin koordinaatioi toimii. Se ei nyt riitä, kun koordinaation pitäisi kulkea koko SOTE-alueella. Myös järjestelmien yhdenmukaisuudessa ja yhteentoimivuudessa on paljon kehitettävää (pisteytys 1-2,6 / 3).

SOTE-alueet. HUS-sotealueella haasteen muodostaa mammuttimainen Apotti-hanke ja sen suhde alueen muihin IT-hankkeisiin. Lisäksi alueella on runsaasti paikallisia vanhentuvia järjestelmiä. Haasteen muodostavat myös erilaiset organisatoriset ratkaisut: IT osana palvelujen tuottajan toimintaa vs. yhtiöitetty malli (Medit oy/ Etelä-Karjala ja Kymenlaakso). TYKS-sotealueella on kahta sairaanhoitopiiriä (Varsinais-Suomi ja Satakunta) yhdistävä yhteinen IT-yritys, mutta ydintoimintojen järjestelmät ovat kuitenkin omansa (Medbit oy). Vaasan alue on täysin erillään ja omine IT-ratkaisuineen. TAYS-sotealue on  jakaantunut nykyisten sairaanhoitopiirien mukaan ja on lähes yhtä erillinen kuin TYKS-alue. KYS-sotealue on arvioiden mukaan kehittynein, mutta myös SOTE-alueena eriytynyt nykyisten sairaanhoitopiirien rajojen mukaan. Itä-Savo on kiinteässä yhteistyössä KYS-piirin kanssa. OYS-sotealue on erillään, mutta siellä on menossa voimakas yhteistyö eri sairaanhoitopiirien kesken. Tästä on jopa raportoitu erikseen viime viikolla. (3)

IT-järjestelmät. Jo vuosia terveydenhuollon IT-järjestelmien markkinoita ovat hallinneet seuraavat järjestelmät: Effica, Pegasos, Mediatri, Uranus. Hallitsevat ohjelmistotalot ovat olleet Tieto oyj, CGI (ent. Logica). Kaikki käytössä olevat tietojärjestelmät ovat vuosia vanhoja ja niiden elinkaari on lopuillaan. Ohjelmistotalot ovat kehittämässä uusia järjestelmiä ja tuomassa maailmalta järjestelmiä Suomeen. Apotti-hankkeen kilpailutuksessa on esiin noussut useita järjestelmiä maailmalta.Olen Apotti-hanketta seurannut koko prosessin ajan. Viimeisin juttuni on joulukuulta 2013, jota olen myös päivittänyt. (4) Pelkästään Apotista käy ilmi muutama keskeinen asia: 1. tietojärjestelmien uudistaminen on kustannuksia vaativa urakka, 2. uudistamisessa pitäisi taata eri tietojärjestelmien yhteentoimivuus, 3. tietojärjestelmien uudistaminen pitäisi olla yhteydessä toimintojen uudistamiseen (tehostamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen), 4. alueelliset ja paikalliset tietojärjestelmät pitää olla yhteensopivia kansallisten järjestelmien kanssa (Kanta,eResepti, valtakunnalliset rekisterit). Terveydenhuollossa on kyse potilastietojärjestelmistä ja laajemmin toiminnan ohjausjärjestelmistä. Terveydenhuolto on monin tavoin komplisoidumpi järjestelmäkokonaisuus, koska erilaiset tukijärjestelmät on sovitettava myös yhteen (sairaanhoidolliset palvelut jne). Sosiaalihuollossa periaattellinen tilanne on terveydenhuoltoa yksinkertaisempi, koska vastaavat moninaiset tukijärjestelmät puuttuvat. Itse asiassa olisi mahdollista laajentaa kansallinen Kansa-hanke myös alueelliseksi hankkeeksi, jolloin periaatteessa olisi sosiaalihuoltoon mahdollista rakentaa yksi tietojärjestelmäkokonaisuus.

Investointipommin ainekset olemassa. Tarvitaan yhteistä uudistamisohjelmaa sote-IT:hen. Valtakunnallisella tasolla on strategiatyö, luokitus- ja määritystyö sekä kokonaisarkkitehtuurityö mallilaan. Sote-alueiden IT-hankkeen pitää saada koordinoitua yhteen. Tarvitaan yhteensopivat sote-erp-järjestelmät. Tarvitaan viisas yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden välille. (5)  Jos IT-asioihin ei saada aikaan kansallista yhteistä uudistamisohjelmaa ja yhteisiä pelisääntöjä investoinneille, on mahdollista saada aikaan tehoton ja pitkälle venyvä investointibuumi tai -pommi. Taas toisin päin voidaan IT-investointien avulla saada koko sote- uudistukseen tehokkuutta. Investointipommia ehkä hiukan helpottaa se, että sekä Efficaa että Pegasosta on viime vuosina modernisoitu teknisesti . (Tämän tiedon sain lukijaltani 4.5.2014).


Päivitys 7.5.2014: Sami Laine kommentoi toisaalla somessa Facebookin puolella blogiani arvioimalla tuota THL:n raporttia seuraavasti:

"AIHE
"Terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja järjestelmäintegraation kypsyysaste asteikolla 0-6 sekä aktiivisuus sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyössä"

Huom. "Yhteistyön" ja "integraation" kypsyys. Ei siis itse IT:n kypsyys tai kokonaisvaltaisen organisoinnin kypsyys.

Hiukan provosoivasti voisi tulkita, että raportin mukaan yhteistyö voi olla täysin kypsää, mutta silti sen taustalla mitään ei ole välttämättä organisoitu lihaksiksi toteuttamaan yhteisiä operaatioita. Integraatio voi olla täysin kypsää, kun käytössä on yksi tuotemonopoli, jonka sisällä liikkuu jotain tietoa, jollain aikavälillä ja jollakin tavalla. Mutta ei välttämättä tarvittaessa, tarpeeseen tai sujuvalla tavalla...

TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ

Näyttää siltä, että tietohallintoyhteistyöksi on aktiivisuudeksi on tulkittu byrokratian esiintyminen. Yhteiset hallintoelimet ja kokoukset.

Itse yhteistyön sisältöön tai laatuun ei ole kiinnitetty huomiota. Lähes järjestään kaikilla on 3 pistettä, koska tosiaan nykyään Erva-alueilla, sairaanhoitopiireillä, kuntayhtymillä jne on erilaisia yhteistyöfoorumeja ollut jo pitkään. Koordinaation ongelma on tiedostettu ja luotu virallinen byrokratia - kypsyys maksimissaan?

Raportti ei ota kantaa sisältöön ja laatuun. Yhteistyön sijaan sisältö puuttuu eli strategiat, operaatiot, osaamisen (resurssien/työvoiman) jakaminen jne. Huom! Näitä voi olla sairaanhoitopiireillä, mutta raportti ei erityisesti erittele tällaisia. Keskittyy pintaraapaisemaan byrokratian ylintätasoa.

Tästä olis mielenkiintoisempaa nähdä eli mitä oikeasti tehdään yhdessä kokoustamisen lisäksi. Toisaalta yhteiset tekemiset eivät ole välttämättä mikään hyvä asia - jos toinen tekee autoa ja toinen venettä, niin lopputulos ei välttämättä valmistu koskaan, kumpikaan ei saa toimivaa lopputuotetta ja kaikki maksoi sekä kesti tuplasti.

TIETOJÄRJESTELMÄINTEGRAATIO

Tietojärjestelmäintegraation osalta THL:n raportti on vielä omituisempi. Se laskee "integraation astetta" "tuotemonopolien" olemassaololla! Jos on vain alueellinen Effica, niin on integroitunut, mutta jos on paljon erilaisia tuoteperheitä, ei ole integroitunut.

Kaikki IT-maailmaan hiemankin perehtyneet tietävät, että sama tuote perhe ei välttämättä tarkoita integroitunutta kokonaisuutta. Sama tuoteperhekin saattaa olla siiloutunut sillisalaatti.

Tästä olisi mielenkiintoisempaa nähdä esimerkiksi kuntien välisen röntgenkuvien, hoitokertomusten, lääkitysten, leikkausten jne katselujen käytön ja käyttömahdollisuuden laajuus. Oikea toiminnallinen integrointi, eikä monopolisoitumisen aste.

SOSIAALITOIMI

Sosiaalitoimi oli kaikissa tapauksissa enemmän tai vähemmän ulkona integraatioista ja koordinaatioista. Tämä ei yllätä mitenkään.

Tämä puoli poikkeaa kyllä niin hirveästi terveydenhuollosta, että on kyseenalaista kuuluuko sosiaalitoimen ylipäätään integroitua terveydenhuoltoon - tai jos kuuluu niin miltä osin? Osa varmaan sopisi hyvinkin linkitettäväksi terveydenhuoltoon, mutta koko hallinnonala? Ainoastaan sen, että sosiaalitoimen sanotaan aina olevan niin hirveän erilaista kuin terveydenhuollon. Toisaalta suoran integraation sijaan saattaisi olla järkevämpää kehittää löysästi koordinoitua viestinvälitystä tällaisten hallinnonaloja yhdistävien toimintojen välillä."

Päivityksen jatkopohdintaa:
Keskustelussa Facerbookin puolella tuli esille myös, että sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta on tehty varsin laadukkaat tietojärjestelmäselvitykset 2011 ja 2012. Itse asiassa arvioin ja referoin noita selvityksiä myös blogikirjoituksissani:
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/terveydenhuollon-tietojarjestelmat.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html
Terveydenhuollon tietojärjestelmien pohdinnassa käytin esimerkkinä omia potilaskokemuksiani, jotka osoittivat vielä kovin paperisen maailman olemassa olon. Samoin yhteentoimivuus yksityisen ja julkisen sektorin kanssa ontuu.
Sosiaalihuollosta totesin mm. seuraavaa: Terveydenhuoltoon verrattuna sosiaalihuolto koostuu monenlaisista palveluista, etuuspäätöksistä, hoitoon ottamispäätöksistä ja palvelujen antamispäätöksistä. Kun päätöksentekijöinä ovat eri kuntien sosiaalihuollon virkamiehet, kirjo kasvaa vielä entisestään. Periaatteessa kaikissa 345 kunnassa voi olla oma sovellus olemassa oleviin sosiaalihuollon lakeihin. Sosiaalihuollossa on aina korostettu yksilöiden erilaisuutta ja näin myös toisistaan poikkeavia ongelmia ja avun tarvetta. Luokittelu, standardointi ovat olleet pahimmillaan jopa kirosanoja sosiaalihuollossa. Tietoteknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää puolestaan tietojen standardointia ainakin jossakin mitassa. Muuten anomusten, hakemusten ja päätösten teko sähköisin välinein tuottaa suuria vaikeuksia. Vaikeudet kasvavat, kun tietoja pitäisi siirtää kunnasta toiseen tai palvelujen tuottajilta toisille.

Viitteet

(1) Suomen Kuntaliiton Vakava-projekti tähtää omalta osaltaan yhteentoimivuuteen: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/vakava-projekti/Sivut/default.aspx
Stm:n johdolla tehdään strategiatyötä, josta järjestetään seminaari toukokuussa 2014. THL:n johdolla tehdään käsitemäärittelytyötä parhaillaan. Stm:n johdolla tehdään kokonaisarkkitehtuurityötä parhaillaan. Myös Kuntaliiton Akusti-hanke lisää yhteistyötä ja koordinaatiota kentällä: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/Sivut/default.aspx

(2) Sote-uudistuksen vaikututusten ennakkoarviointi, THL raportti 14/2014. Tietohallinnon ja IT-järjestelmien arviointi on sivuilla 67-80, liitteessä 6: sivut 127 - 137  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/115008/URN_ISBN_978-952-302-176-1.pdf?sequence=1

(3) "Uusi sote-linjaus tuli Pohjois-Suomen erva-alueelle kuin tilauksesta. Siellä on nimittäin rakennettu alueellista tietohallintoyhteistyötä jo pitkään. Aihe on esillä Terveydenhuollon atk-päivillä Jyväskylässä 21.–22.5.2014, missä aiheesta alustaa hallintoylilääkäri Juha Korpelainen Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiristä. Pohjoisen erva-alueen yhteinen tietohallinto jo pitkällä kunta.tv
(lainaus aiheeseen liittyvästä tiedotteesta)

(4) Apottihankkeesta Ollin blogikirjoitus joulukuulta 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
Aihe on ollut esillä jatkuvasti mediassa/somessa. Viimeisin löytämäni keskustelu on Helsingissä Vasemmistoliittolaisten nuorten kysely aiheesta:  http://stadinvaltuusto.vas.fi/2014/04/28/mikko-pori-juho-lindman-apotti-hankkeen-eteneminen/

(5) Kanta-hankkeen tulevat edut alkavat näkyä vihdoin, ks. oheinen lääkärilehden juttu aiheesta:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14717/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss; 
Sote-erp oli yksi ideani taannoisessa blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html