Valtakunnallinen sote- tieto kroonisen hitausmomentin vallassa

Terveydenhuollon atk-päivät 2014, viite 1.

Terveydenhuollon atk-päivillä 20.-21.5.2014 valkeni historiallisia tosiasioita. (1) Päiviä on vietetty 40 vuotta. Olen ollut työelämässä 40 vuotta, josta viimeiset 5 vuotta nykyisessä valtion virassa. Edellinen työurani keskittyi valtakunnallisiin tilastoihin ja rekistereihin.  Minut pyydettiin uusimaan valtakunnallisia rekistereitä 1990-luvun alussa Stakesiin. Tarkoitus oli saada rekistereihin ajankohtaisuutta, laatua, nopeutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Kannoin viimeiset vuodet vastuun tuosta ja sain myös kritiikkiä siitä, että asiat eivät muutu riittävän nopeasti.

Sotetiedonhallinnassa on jatkuva krooninen hitaus. Se on vaivannut vuosikausia tietojohtamista kaikilla organisaatioiden tasoilla aina perusyksiköstä valtakunnan tasolle. Hitaudessa on useita kroonisen sairauden piirteitä. Tietojen laatu, ajankohtaisuus ja hyödyntämismahdollisuudet ovat hitauden vuoksi rajalliset. Myös tietojen uusintaminen on kerta kaikkiaan hidasta. Samoin on kohtuuttoman hidasta uusien tietojohtamisen mittareiden tuominen käytäntöön. Olen itse ollut vuosien varrella asian kimpussa useasta näkökulmasta. Sairaanhoitopiirissä työskennellessäni erityisen kummallisena pidin valtakunnallisten rekisterien hitautta ja heikkoa käyttöastetta.  Terveydenhuollon ATK-päivien Datawell oy:n miniseminaarissa totesin, että hitausmomentti on edelleen vallitseva tosiasia valtakunnallisessa tiedonkeruussa ja raportoinnissa.

Ollin tiimalasi vuosituhannen alusta

Hitauden olemus 1. tiedon keruu ja tietosisällöt. Sotessa tiedot kerätään atomeina maailmalta. Jokaiseen ammattilais- asiakastapahtumaan liittyy yksi toiminto, joka kirjataan ja toimitetaan eteenpäin tiedon jalostusketjussa viime kädessä valtakunnalliseen rekisteriin,. Mitä suurempi on toimintayksikkö lähtöpisteessä, sitä monimutkaisempi on tiedon kulku ja jalostus. Hitauteen liittyy myös oleellisena asiana tietojärjestelmien erilaisuus, elinkaaren vaihe ja tietojärjestelmäratkaisun soveltuvuus tähän tiedon välitykseen. Hitauteen liittyy myös tiedon laatu ja tiedon kirjaamisen helppous/vaikeus. Hitauteen liittyy myös se, mitä halutaan tai vaaditaan kirjattavaksi ja miten tuo kirjaaminen on kytketty hoidon/palvelun ydintoimintaan. Niin sen vuoksi ontuu vielä moni tarpeellisen tiedon keruu kuten terveydenhuollon avohoitotiedot, hoitotakuutiedot, vanhustenhuollon lakiin perustuvat tiedot jne. Hitauteen liittyy myös rekisterien tietosisältöjen hidas uusiutumismahdollisuus ja uudistamisen byrokratia. Uudistukset on vietävä aina kentän järjestelmiin ja näin viive tulee vähintäänkin kahden vuoden mittaiseksi.

Datawell - Ecomed-tuoteperhe, viite3

Hitauden olemus 2. mittarit. Tiedolla johtamisessa tarvitaan muutama keskeinen mittari, jotka ovat monelle tuttuja muualtakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta: odotusajat ( läpivirtaus), toiminnan laatu (rakenteellinen laatu, prosessilaatu, lopputuloslaatu), toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus sekä palvelujen kattavuus. Kaikkiin näihin mittareihin tarvitaan toiminnan ja resurssien perusdataa. Jo hiukan nuorempana työntekijänä opin nämä peruskäsitteet (1970-luvun lopulla). Nyt on mennyt aikaa  30 - 40 vuotta ja edelleen meillä on vaikeuksia perusmittareiden nopeassa, laadukkaassa ja kattavassa tuottamisessa. Datawell esitteli uusia kaupallisia Ecomed- tuotteitaan, jossa oltiin otettu askelia erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon tuottavuumittareissa. Vaikuttavuutta on tutkittu vuosikausia ja yksittäisiä läpimurtoja on saavutettu, mutta kattava tuotteistettu mittarikokonaisuus puuttuu. Mittareiden laadinnan ja käyttöönoton hitaus liittyy kahteen oleelliseen asiaan:  riittämättömiin tutkimus- ja kehittämisresursseihin ja tiedon laatuun / luotettavuuteen johtamisen välineenä. (4)

Dashboard, työpöytä - satunnainen esimerkki

THL:n eräs aineisto työpöydällä, vaikea löytää!

Hitauden olemus 3. mittareiden työpöytä. Mittareiden saaminen työpöydälle osaksi eri tasoilla tapahtuvaa johtamista ja toiminnan ohjaamista on myös vielä yksittäisten esimerkkien varassa. Kaikenlainen tiedonhallinnan standardointi on alkuvaiheessa ja markkinoilla on tarjolla useita BI-välineitä, joilla on kullakin omat erityisominaisuutensa, rakentamisen protokollansa ja hintahirvityksensä. Valtakunnallisesti tietopalvelujen tuottajilla on kullakin omat ratkaisumallinsa alkaen tavallisista kaksiulotteisista tilastotauluista ja päätyen moniulotteisiin mittariratkaisuihin. Yhteistyö ja työnjako valtionkin tasolla näyttää edelleen hapuilevalta. Tilastokeskus, THL( ml. THL:n sisäiset erilliset toiminnot ja hankkeet, viite 2), Kela jne toimivat kaikki erillään ja julkistavat tietojensa omien logiikkojensa mukaan. Joitain yhteisiä tietopankkeja on olemassa kuten  Finindikaattorit, Sotkanet.

Hitauden olemus 4. vanhentunut lainsäädäntö. Rekisterilainsäädäntö on peräisin jopa 1980-luvulta. Tämän jälkeen on tehty uudistamista osittain rekisterilaeissa ja tilastolainsäädännössä.  Terveydenhuollon avohoidon tiedonkeruuta on pidetty jopa lainvastaisena. Muilta osin laeissa on puutteita ja ennen muuta ongelmia tiedon avoimuuden kannalta. Lait eivät ole seuranneet perässä organisaatiomuutoksia, teknologisia muutoksia, uusien lakien voimaantuloa ja uusien tietovarantojen kehittymistä (kuten eArkisto, eResepti). STM on jatkuvasti ollut uudistamassa lainsäädäntöä, mutta jatkuvasti ajankohtaisemmat lakiuudistukset ovat menneet edelle. Itse asiassa tarvittaisiin samalla tiedon hallinnan valtakunnalliseen organisointiin myös lakiuudistus. Raja-aidat tiedon tuottajien välillä pitäisi saada myös madallettua - ennen muuta THL, Kela, Tilastokeskus.

Nopeus on myös haaste, johon ei ole kyetty valtakunnan tasolla tarttumaan. Tiedon hallinnan vastuussa olevat tahot kamppailevat tiedon vanhentumisongelman kanssa, kun samaan aikaan käyttäjät vetoavat ajankohtaisen tiedon tarpeeseen. Tarvitaan tiedonkeruun infrastruktuurin uudistus. Tarvittaisiin myös uudenlaisia ratkaisumalleja kattavan tiedonkeruun tuottamiseen - esim, rullaava, ennustava tiedonkeruu. Samoin tarvittaisiin uusia tapoja ratkaista tilannetiedon keruuta, erilaisten otantatutkimusten uudistaminen olisi tarpeen. Näitä asioita käytiin läpi vuosituhannen alussa erittäin laajalla asiantuntijajoukolla, mutta vain murto-osa ehdotuksista saatiin realisoitua. Tarvitaan myös selkeätä käsitystä siitä, milloin on tarpeen saada tässä ja nyt tietoa, milloin kelpaa hiukan vanhempi tieto, mutta kattavampi sellainen.

Työpöytä puuttuu. Soteuudistus edellyttäisi kattavaa tiedonhallintaa sotealueittain, palvelujen tuottajittain ja aina operatiiviselle tasolle saakka. Myös valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta edellyttäisivät yhteensopivaa tiedonhallintaa ja lopputuoteratkaisu - työpöytää. Tarvittaisiin vielä ennustavuutta, riskien esiin nostavaa tiedonhallintaa jne. Eli kaukana ollaan vielä ihanteesta. Katsellessani ulkoisin käyttäjän silmin tiedon kattausta, on se runsasta, monipuolista ja monenlaisilla välineillä tuotettua. Hyvä tieto hukkuu linkkiviidakkoon tai linkkien hakuun. 


Viitteet

(1) Terveydenhuollon atk-päivät 20.-21.5.2014: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/Sivut/default.aspx

(2) http://www.thl.fi/fi/tilastot



(3) Datawell, Ecomed one -tuote: http://www.datawell.fi/ratkaisut-ecomed-one/
Tuottavuudesta ja tehokkuudesta tein blogikirjoituksen kesällä 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

(4) THL:n CHESS-yksikkö tekee vaikuttavuustutkimusta niukuin resurssein: http://www.thl.fi/fi/thl/rakenne/yksikot/terveys-ja-sosiaalitalous/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje 

Luottamus keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tiedonhallintaa

Luottamus on keskeinen ihmisten ja organisaatioiden välinen "öljy", joka helpottaa työskentelyä, vähentää kontrollia, vähentää erilaisia muodollisia säännöksiä sekä vähentää tarkkojen sopimusten tekoa. Tuoreessa Antti Kouvon väitöskirjassa "Luottamuksen lähteet" (2014) käsitellään luottamusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Kouvon keskeinen tulos on seuraava:

"Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen.  Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnissa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa."


Mitä se luottamus on?  Luottamuksella tarkoitetaan luottamusta toisiin ihmisiin. Epäluottamuksesta yleensä henkilön syyttää itseään, kun meni kerran luottamaan toiseen ihmiseen. Luotettavuudella tarkoitetaan puolestaan luotettavuutta instituutioihin. Jos luotettavuus kariseen instituutioihin, syytetään yleensä näitä instituutioita.  Luottamus voi olla kahdenvälistä tai usean henkilön tai instituution välistä. Yleistynyt luottamus "öljyää" kanssakäymistä. Ei tarvitse sopia kaikesta erikseen. Luottamus voi olla hierarkkista tai horisintaalista. Luottamus voi olla strategista, joka perustuu luottamuksen kohteesta olevaan ennakkoinformaatioon. Luottamus voi olla moraalista, jolloin kyse asenteesta, miten muiden pitäisi käyttäytyä. Pekka Himanen on nostanut omissa tutkimuksissaan luottamuksen keskeiseksi luovuuden käyttövoimaksi. Himasen ajattelussa luottamuksen keskeinen kielteinen vastinpari on pelko. (3)

Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamus on ammattilaisen ja asiakkaan välisen yhteistyön avain. Jos asiakas ei luota ammattilaiseen, koko palvelulta on pohja pois. Siksi esimerkiksi valelääkäriasia oli keskeinen monella tapaa - myös moraalisesti. Luottamuksen muodollinen turva on terveydenhuollossa ammattihenklilöiden koulutus ja lupamenettely toimia ammattilaisena. Sosiaalihuollossa vastaava järjestelmä vielä puuttuu. Terveydenhuollossa luottamuksen takeena on myös ammattiosaaminen ja luotettavat, näyttöön perustuvat hoitomenetelmät. Sosiaalihuollossakin on asianmukaiset ammattieettiset periaatteet. Luottamusta on myös se, että kansalainen saa tarvitsemansa palvelut säädetyssä ajassa. Asiakas/potilasturvallisuuden takaaminen on myös luottamuksen selkäranka.  Ollin pari ajankohtaista havaintoa:

• soteuudistusta valmistellaan nyt suljettujen ovien takana - eikö luoteta avoimeen keskusteluun
• omakanta ollaan ottamassa käyttöön ympäri Suomea; toista kymmentä kuntaa koekäyttää omakantaa - kattava, luotettava tieto lisää luottamusta kansalaisen ja ammattilaisen/ organisaation välillä (4)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan on oltava myös luottamuksen arvoista. Ei riitä, että kansalainen (tai asiakas/potilas) luottaa tiedonhallintaan. Tarvitaan myös ammattilaisten luottamus tietojärjestelmiin. Tarvitaan tilaajan ja tuottajan välistä luottamusta. Tarvitaan substanssista ("liiketoiminnasta") vastaavien ja tietohallinnosta vastaavien välistä luottamusta. Tarvitaan tietohallinnon sisällä johdon ja tietohallinnon ammatilaisvastaavien välistä luottamusta. Epäluottamus ilmenee puolestaan monin tavoin. Asiakas ei välttämättä usko tutkimustuloksiin tai ammattilaisen päätelmiin asiakkaan ongelmista. Ammattilainen ei luota tietojärjestelmien toimivuuteen. Toiminnan vastuutahot eivät luota tietohallinnon toimintaan kehittää tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti. (2) Tietohallinto ei luota IT-.ohjelmistotalon kykyyn kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä. Valtionhallinnon tasolla ei luoteta virastojen ja laitosten hankintaosaamiseen. Ja sitten vielä tämä tietoturva ja siihen luottaminen on merkittävä tekijä, jossa inhimillinen tekijä ei ole pienin uhka. Ollin muutama ajankohtainen havainto:

• valtionhallinnon tasolla toiminnan ja IT:n välinen luottamus vaatii terävöittämistä samoin kuin toiminnan ja tietohallinnon välillä organisaatioissa
• Valtorilla on haaste saavuttaa luottamus virastojen kanssa palvelutason turvaamisessa ja kustannusten kurissa pitämisessä 
• sotessa tietojärjestelmien toimivuus sekä niiden järkevä uudistaminen vaativat luottamusta eri osapuolten kesken (vrt. esim. Apotti-hankkeesta käyty keskustelu)

Niin avoin keskustelu, kehittäminen ilman pelkoa auttaa asiaa.

Kommentti 18.5.2014: Somessa Linkedinin puolella Mika Helenius kommentoi kirjoitustani seuraavasti: Mika Helenius Luottamus erityisesti SOTE sektorin osalta herättää useammankin kysymyksen? Luottamus lääkäriin, hoitotyöhön, lääkärin oikeuteen korja hoitomerkintöjä ilman jälkiä, tai vaikka hoitotyön johtamisen johtamisessa käytettyyn aineiston luotettavuuteen, joissa virheellisyys 20-70% luokkaa.. Kiireessä, yhteisen kielen puutteessa, resurssipulassa ja toimimattomassa yksityistämisessä "öljy" puuttuu toiminnasta ja tulokset ovat sen mukaiset. Luottamus on keskeistä huippuasiantuntijatiimien menestyksen kannalta ja se vaatii "öljyttyä" kulttuuria ja johtamista ref. kirjoitukseni jokin vuosi sitten HENRY Ry. vuosikirjassa.

Viitteet

(1)  Antti Kouvo: Luottamuksen lähteet - vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista, Turkku 2014: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96378/AnnalesC381Kouvo.pdf?sequence=2

(2) Kansainvälisessä tutkimuksessa on arvioitu liiketoiminnan ja tietohallinnon välistä suhdetta:
"Suuri osa it-rahankäytöstä on siirtynyt liiketoimintaosastoille. Markkinointi, henkilöstöhallinto ja muut liiketoiminta päättävät, mitä it-laitteita ja -järjestelmiä hankitaan", Constellationin vanhempi analyytikko Ray Wang sanoo.  http://summa.talentum.fi/article/ci/uusimmat/62344

(3) Himasen viimeisintä teosta arvioin taannoin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/himasen-raporttia-kannattaa-lukea.html

(4) Omakanta   http://www.kanta.fi/omakanta :Ohessa on ajankohtainen uutinen Espoosta omakannan käyttöönotosta:
"Sähköisestä arkistosta voi katsella myös esimerkiksi omia sähköisiä reseptejään ja laboratoriovastauksiaan. Tämän arvellaan vähentävän yhteydenottoja terveysasemille.
"Arkisto sisältää kuitenkin vain sen käyttöönoton eli tästä päivästä lähtien kirjatut tiedot. Vanhoja potilastietoja ei tässä vaiheessa siirretä järjestelmään", Kumpulainen kertoo.
Potilastiedon arkistoon pääsee kirjautumaan Omakanta-palvelussa (kanta.fi/omakanta) pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella."
http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+helpottaa+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rik%C3%A4yntej%C3%A4+tietokoneohjelman+avulla/a1400044282250
Tuota potilastietojen omistajuutta ja oikeellisuutta pohdiskelin taannoin, kun arvioin Riikka Lämsän väitöskirjaa aineesta. ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/potilaskertomus-kenen-kertomus.html

Sotetieto hyötykäyttöön - sosiaalihuoltokin muistettava, myös lääketieteen paradoksi, päivitys 18.1.2015

Päivitys 18.1.2015: Lopullinen versio asiakirjasta julkaistu STM:n sivuilla:
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1900412#fi 

Sotetieto hyötykäyttöön - seminaari pidettiin 9.5.2014 Säätytalolla. (1) Kyse on stm:n masinoimasta strategiatyöstä, joka sopii nyt oikein hyvin yhteen soteuudistuksen kanssa. Strategiaa on tehty suurella joukolla ja hyödynnetty erilaisia sähköisen vuorovaikutuksen keinoja.(2) Strategia on tarkoitus hyväksyä vielä ennen kesää. STM:ssä aiheesta vastaava henkiklö Teemu-Pekka Virtanen hehkutti, että strategia ja sen toteutus vien Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät maailman kärkeen. Tilaisuudessa valotettiin myös soteuudistuksen tilannetta. Mitään suurta ei ollut kerrottavaa. Tarkoitus on yhdellä kertaa kertoa koko ratkaisu. Ylijohtaja Varhila (stm) korosti palvelujen integraatiota, lähipalvelujen varmistamista, hallinnon rakenteiden integraatiota, henkilöstön osaamisen turvaamista ja ennnalta ehkäisevän toiminnan keskeisyyttä. Yleisesti seminaarista jäi tuntu, että sosiaalihuolto on jotenkin uudistuksen ulkokehällä nin tässä tieto-asiassa kuin yleensäkin soteuudistuksessa. Ei ollut osallistujajoukossakaan juuri tämän alan edustajia mukana. Toivottavasti olen täysin väärässä. Soteuuditukseen liittyvästä tietojärjestelmätilanteesta kirjoitin edellisessä blogissani: .http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/05/uusilla-sote-alueilla-tulossa-it.html

Päivitys 11.5.2014 (perustuu Mikko Huovilan kommentteihin): Sain somen kautta lisätietoa sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilasta. Uudet aikataulut kehittämiselle on olemassa ja aikanaan loppuun viedyn TIKESOS-hankkeen jatkotyöt ovat alkaneet - tosin sen aikaisista aikatauluista on jouduttu venyttämään eteenpäin. (Viitteeseen 4 on koottu lisämateriaalia Mikko Huovilan vinkistä). Katsotaan vielä, onko sosiaalihuolto varsinaisessa sote-uudistuksessa ulkokehällä. Tästä väittämästä en ole saanut vielä kommentteja.

Strategian painopisteet. Strategian ydintermit ovat seuraavat: kansalainen, ammattilainen, palvelujärjestelmä, yhteiskunta, infostruktuuri. Seminaarissa esiteltiin strategian painopisteistä tehdyn kyselyn tuloksia (vastaajia noin 100, kyselyyn kurkkaajia noin 500; suuri osa vastaajista IT-alan ihmisiä). Kirjasin mustaan vihkooni selvityksestä esiin nousseet painopisteiden järjestyksen (muistiinpanoissa voi olla hiukka horjuvuutta, mutta pääosin otsikot ovat seuraavat):

Kansalainen:

1. sähköinen asiointi
2. kansallinen itsehoito- ja omahoitoratkaisu
3. omamittauksen tukeminen
4. kansalaiselle päätöksenteon tuki ja tietämys
5. asiakkaan valinnan vapauden tuki

Ammattilainen:

1. tietojärjestelmien kehittäminen  - prosessien ohjauksen kehittäminen
2. päätöksenteon tuki
3. henkilöstön  koulutus  - tiedolla johtaminen 
4. tietojärjestelmien käytettävyys
5. toimiva tietoliikenne

Palvelujärjestelmä:

1. sotetiedon lainsäädäntö - soteintegraation mahdollistaminen
2. kansallinen asiakaskohtainen sotesuunnitelma
3. sähköisten palvelujen kehittäminen
4. sosiaalihuollon tietovarantoratkaisu

Yhteiskunta:

1. johtaminen, ohjaus
2. lainsäädäntö - sotetietojen toissijaisen käytön mahdollistaminen
3. tiedolla johtamisen indikaattorit
4. soten valtakunnallinen yhteistyömalli (Akusti)
5. kansallisten ratkaisujen päätöksentekomalli ja rahoitusratkaisu
6. tiedon toissijaisen käytön edistäminen

Infostruktuuri:

1. tiedon yhteiskäyttö - toimialat ylittävä tieto
2. yhteentoimivuus - standardointi
3. valtakunnallinen tietoarkkitehtuuri
4. palveluarkkitehtuuri
5. uudet teknologiat
6. ekosysteemit tukevat toisiaan
7. uudet tietojärjestelmien ratkaisutavat

Muutama Ollin kommentti: 

• Sähköinen asiointi pitäisi saada läpikulkevaksi tiedon väyläksi soteen. Siltä tämä strategiatyö ja web-kyselykin näyttää. Ongelmiakin on. Asiointiratkaisuja kehitetään monella sektorilla. Yhteentoimivuus, yhteiset alustat ovat tässäkin haasteena. Samoin on haasteena, miten saadaan asiointi niin yksinkertaiseksi, että kertakäyttäjäkin  pääsee jyvälle sähköisistä palveluista.
• Lainsäädäntö on monelta osin rajoittava tekijä tietojen yhteentoimivuudelle, olemassa olevien tietovarantojen uusiokäytölle jne. Tämä vaatii tiukkaa lakiperkuuta ja periaatteiden löytämistä avoimuuden ja yksityisyyden suojan väliselle vastakkainasettelulle. 
• Kansallinen ohjaus on tarpeen niin yleisessä soteuudistuksessa kuin tietouudistuksessakin. Tämä osio vaatisi nyt melkoisesti innovaatioita (innokylä aktiivikäyttöön). Ohjausta voidaan tehdä informaatiolla, resursseilla ja normeilla. Kaikessa tarvitaan tietoa, indikaattoreita, jotta ohjauksen vaikuttavuutta voidaan myös arvioida, seurata ja korjata. 
• Tieto voi toimia monella tapaa hyödyksi sotessa. Itsehoidon, omatoimisuuden korostaminen toimii vastapainona jatkuvalle sotemenojen kasvulle. Haaste on kova, kun tietojärjestelmät ovat hajallaan maailmalla, yhteentoimivuus ei ole kattavaa ja järjestelmien kehitysaste vaihtelee. (3)
• Sosiaalihuollon tiedonhallinta kaipaa nyt kiireesti asiantuntevan kehittämisotteen niin yleensä soteuudistuksessa kuin tässä sotetieto hyötykäyttöön - strategian toteuttamisessa. Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa on  kuitenkin "maata näkyvissä". Uusi sosiaalihuoltolaki on lausunnoilla - alan ihmisten pitäisi nyt kovasti aktivoitua! (4)

Päivitys 28.5.2014: Aihe oli esillä Terveydenhuollon atk-päivillä Jyväskylässä 20.-21.5.2014. Esityksen piti stm:stä Anne Kallio: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/2014/2014-05-20/Documents/2014-05-20-00-02-Kallio.pdf

Viitteet

(1) Sotetieto hyötykäyttöön valmistelutyö: http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/sosiaali_ja_terveydenhuollon_sahkoisen_tiedonhallinnan_strategiatyo

(2) LinkedInissä on ollut oma keskustelufoorumi / sotetieto hyötykäyttöön: https://www.linkedin.com/groups?home=&trk=anet_ug_hm&gid=6526167
 Myös Innoukylässä pitäisi olla tietoa ja vuorovaikutusta tästä aiheesta: https://www.innokyla.fi/web/verkosto463737

(3) Edellinen blogikirjoitukseni pureutui näihin asioihin. Tuore blogikirjoitus prof. Olli-Pekka Ryynäseltä kuvaa jatkuvaa ristiriitaa terveydenhuollon teknologian ja siihen liittyvien menojen kasvun sekä yhteiskunnan reaalisten mahdollisuuksien välillä. http://www.hs.fi/blogi/sotensalat/Piikki+kiinni++mist%C3%A4+priorisoinnin+pakko+tuli+terveydenhuoltoon/a1305821850547
" Kyseessä on lääketieteen valtava paradoksi. Terveydenhuolto on täynnä älykkäitä ihmisiä, jotka tahtovat tehdä hyvää potilailleen. Mutta kansakunnan varallisuus ei riitä kattamaan kaikkea sitä hoitoa, mistä potilaille olisi mahdollisesti hyötyä. Lääketiede on huippuosaava, mutta vähitellen maalaamassa itseään nurkkaan.
Vaikka lääketieteeseen kohdistuvia odotuksia ei voida mitata tarkasti, on selvä havainto, että toiveiden tynnyri täyttyy jatkuvasti. Lääketieteen painolastina ovat ennakkosuosikin paineet. Lääketiede on ollut niin hyvä, että sen odotetaan jatkuvasti kykenevän yhä parempiin suorituksiin. Odotukset voivat nopeasti vaihtua pettymykseksi kun terveydenhuolto ei kykene tekemään odotettuja ihmeitä."

(4) Uusi sosiaalihuoltolakiehdotus on lausunnoilla: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9763020&name=DLFE-30014.pdf ; Sosiaalihuollon asiakirjalakiluonnos on myös lausunnoilla samaan aikaan: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9763020&name=DLFE-30020.pdf
THL:n kehittämistyössä edistetään sotetiedonhallintaa sosiaalihuollossa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/sosiaalihuollon_tiedonhallinta ; Maarit Laaksosen alustus ("Maata näkyvissä!) aiheesta 25.3.2014 antaa positiivisia lähtökohtia sosiaalihuollon tiedonhallintaan: w.slideshare.net/THLfi/maarit-laaksonen-maata-nkyviss-sosiaalihuollon-asiakasasiakirjalaki-ja-kansallinen-kokonaisarkkitehtuuri?qid=bf9afd85-ddc8-4655-85ed-21503b1095dd&v=default&b&from_search=1
 Tein taannoin blogikirjoituksen sosiaalihuollon tietojärjestelmistä: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html

Uusilla SOTE-alueilla tulossa IT-investointipommi, päivitys 7.5.2014

THL-raportti 14/2014: IT-kypsyysaste

THL-raportti 142014: IT-kypsyysaste

Uusien sote-alueiden keskeinen  infrtastruktuurihaaste on saada aikaan yhteentoimivat ja  nykyaikaiset IT-järjestelmät. Kyse on järjestelmien yhteentoimivuudesta alueellisesti ja myös valtakunnallisiin Kanta/Kansa/eResepti -arkistoihin. Yhteentoimivuus on saatava aikaan myös, jotta tiedolla johtaminen aina yksittäisestä työntekijästä yksikköön, SOTE-alueeseen ja valtakunnalliselle tasolla tulee mahdolliseksi. Valmistelutyötä yhteentoimivuuden aikaan saamiseksi on tehty valtakunnan tasolla linjalla stm - THL - Kuntaliitto. (1) Yhteistyö tarkoittaa strategista yhteistyötä, kokonaisarkkitehtuurityötä sekä luokitus- ja määrittelytyötä. Samaan aikaan tiedetään, että alueellisesti ja paikallisesti on vuosikymmeniä kehitetty IT-järjestelmiä autonomisesti. Näin kentällä on kirjava joukko IT-järjestelmiä ja niiden toimittajia. Kaiken lisäksi valtaosa järjestelmistä on jo elinkaarensa ehtoopuolella niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossakin.

THL-raportti 14/2014: tietojärjestelmien yhdenmukaisuus

THL:n ennakkoarvioraportti. THL teki järjestämislain lausuntokierroksen päättyessä SOTE-uudistuksen vaikutusten ennakkoarvioinnin, jossa se arvioi myös IT-järjestelmiä. (2) Yksi raportin kirjoittajista totesi eräässä esittelitilaisuudessa, että aikaisemmin hän ei ole ollut kertomassa 38 tunnissa vanhentuneesta selvityksestä. Selvitys ei perustu viiden SOTE-alueen malliin. IT-selvitys on kuitenkin uuden mallin myötä edelleen "kuranttia tavaraa". Tosin selvityksen päätelmät eivät ole SOTE-aluetasoisia. Oheiset kartat kuvaavat IT-järjestelmien  kypsyysastetta alueittain.

Sairaanhoitopiirien koordinaation aste. Oheinen taulukko osoittaa, miten sairaanhoitopiireittäin koordinaatioi toimii. Se ei nyt riitä, kun koordinaation pitäisi kulkea koko SOTE-alueella. Myös järjestelmien yhdenmukaisuudessa ja yhteentoimivuudessa on paljon kehitettävää (pisteytys 1-2,6 / 3).

SOTE-alueet. HUS-sotealueella haasteen muodostaa mammuttimainen Apotti-hanke ja sen suhde alueen muihin IT-hankkeisiin. Lisäksi alueella on runsaasti paikallisia vanhentuvia järjestelmiä. Haasteen muodostavat myös erilaiset organisatoriset ratkaisut: IT osana palvelujen tuottajan toimintaa vs. yhtiöitetty malli (Medit oy/ Etelä-Karjala ja Kymenlaakso). TYKS-sotealueella on kahta sairaanhoitopiiriä (Varsinais-Suomi ja Satakunta) yhdistävä yhteinen IT-yritys, mutta ydintoimintojen järjestelmät ovat kuitenkin omansa (Medbit oy). Vaasan alue on täysin erillään ja omine IT-ratkaisuineen. TAYS-sotealue on  jakaantunut nykyisten sairaanhoitopiirien mukaan ja on lähes yhtä erillinen kuin TYKS-alue. KYS-sotealue on arvioiden mukaan kehittynein, mutta myös SOTE-alueena eriytynyt nykyisten sairaanhoitopiirien rajojen mukaan. Itä-Savo on kiinteässä yhteistyössä KYS-piirin kanssa. OYS-sotealue on erillään, mutta siellä on menossa voimakas yhteistyö eri sairaanhoitopiirien kesken. Tästä on jopa raportoitu erikseen viime viikolla. (3)

IT-järjestelmät. Jo vuosia terveydenhuollon IT-järjestelmien markkinoita ovat hallinneet seuraavat järjestelmät: Effica, Pegasos, Mediatri, Uranus. Hallitsevat ohjelmistotalot ovat olleet Tieto oyj, CGI (ent. Logica). Kaikki käytössä olevat tietojärjestelmät ovat vuosia vanhoja ja niiden elinkaari on lopuillaan. Ohjelmistotalot ovat kehittämässä uusia järjestelmiä ja tuomassa maailmalta järjestelmiä Suomeen. Apotti-hankkeen kilpailutuksessa on esiin noussut useita järjestelmiä maailmalta.Olen Apotti-hanketta seurannut koko prosessin ajan. Viimeisin juttuni on joulukuulta 2013, jota olen myös päivittänyt. (4) Pelkästään Apotista käy ilmi muutama keskeinen asia: 1. tietojärjestelmien uudistaminen on kustannuksia vaativa urakka, 2. uudistamisessa pitäisi taata eri tietojärjestelmien yhteentoimivuus, 3. tietojärjestelmien uudistaminen pitäisi olla yhteydessä toimintojen uudistamiseen (tehostamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen), 4. alueelliset ja paikalliset tietojärjestelmät pitää olla yhteensopivia kansallisten järjestelmien kanssa (Kanta,eResepti, valtakunnalliset rekisterit). Terveydenhuollossa on kyse potilastietojärjestelmistä ja laajemmin toiminnan ohjausjärjestelmistä. Terveydenhuolto on monin tavoin komplisoidumpi järjestelmäkokonaisuus, koska erilaiset tukijärjestelmät on sovitettava myös yhteen (sairaanhoidolliset palvelut jne). Sosiaalihuollossa periaattellinen tilanne on terveydenhuoltoa yksinkertaisempi, koska vastaavat moninaiset tukijärjestelmät puuttuvat. Itse asiassa olisi mahdollista laajentaa kansallinen Kansa-hanke myös alueelliseksi hankkeeksi, jolloin periaatteessa olisi sosiaalihuoltoon mahdollista rakentaa yksi tietojärjestelmäkokonaisuus.

Investointipommin ainekset olemassa. Tarvitaan yhteistä uudistamisohjelmaa sote-IT:hen. Valtakunnallisella tasolla on strategiatyö, luokitus- ja määritystyö sekä kokonaisarkkitehtuurityö mallilaan. Sote-alueiden IT-hankkeen pitää saada koordinoitua yhteen. Tarvitaan yhteensopivat sote-erp-järjestelmät. Tarvitaan viisas yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden välille. (5)  Jos IT-asioihin ei saada aikaan kansallista yhteistä uudistamisohjelmaa ja yhteisiä pelisääntöjä investoinneille, on mahdollista saada aikaan tehoton ja pitkälle venyvä investointibuumi tai -pommi. Taas toisin päin voidaan IT-investointien avulla saada koko sote- uudistukseen tehokkuutta. Investointipommia ehkä hiukan helpottaa se, että sekä Efficaa että Pegasosta on viime vuosina modernisoitu teknisesti . (Tämän tiedon sain lukijaltani 4.5.2014).


Päivitys 7.5.2014: Sami Laine kommentoi toisaalla somessa Facebookin puolella blogiani arvioimalla tuota THL:n raporttia seuraavasti:

"AIHE
"Terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja järjestelmäintegraation kypsyysaste asteikolla 0-6 sekä aktiivisuus sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyössä"

Huom. "Yhteistyön" ja "integraation" kypsyys. Ei siis itse IT:n kypsyys tai kokonaisvaltaisen organisoinnin kypsyys.

Hiukan provosoivasti voisi tulkita, että raportin mukaan yhteistyö voi olla täysin kypsää, mutta silti sen taustalla mitään ei ole välttämättä organisoitu lihaksiksi toteuttamaan yhteisiä operaatioita. Integraatio voi olla täysin kypsää, kun käytössä on yksi tuotemonopoli, jonka sisällä liikkuu jotain tietoa, jollain aikavälillä ja jollakin tavalla. Mutta ei välttämättä tarvittaessa, tarpeeseen tai sujuvalla tavalla...

TIETOHALLINTOYHTEISTYÖ

Näyttää siltä, että tietohallintoyhteistyöksi on aktiivisuudeksi on tulkittu byrokratian esiintyminen. Yhteiset hallintoelimet ja kokoukset.

Itse yhteistyön sisältöön tai laatuun ei ole kiinnitetty huomiota. Lähes järjestään kaikilla on 3 pistettä, koska tosiaan nykyään Erva-alueilla, sairaanhoitopiireillä, kuntayhtymillä jne on erilaisia yhteistyöfoorumeja ollut jo pitkään. Koordinaation ongelma on tiedostettu ja luotu virallinen byrokratia - kypsyys maksimissaan?

Raportti ei ota kantaa sisältöön ja laatuun. Yhteistyön sijaan sisältö puuttuu eli strategiat, operaatiot, osaamisen (resurssien/työvoiman) jakaminen jne. Huom! Näitä voi olla sairaanhoitopiireillä, mutta raportti ei erityisesti erittele tällaisia. Keskittyy pintaraapaisemaan byrokratian ylintätasoa.

Tästä olis mielenkiintoisempaa nähdä eli mitä oikeasti tehdään yhdessä kokoustamisen lisäksi. Toisaalta yhteiset tekemiset eivät ole välttämättä mikään hyvä asia - jos toinen tekee autoa ja toinen venettä, niin lopputulos ei välttämättä valmistu koskaan, kumpikaan ei saa toimivaa lopputuotetta ja kaikki maksoi sekä kesti tuplasti.

TIETOJÄRJESTELMÄINTEGRAATIO

Tietojärjestelmäintegraation osalta THL:n raportti on vielä omituisempi. Se laskee "integraation astetta" "tuotemonopolien" olemassaololla! Jos on vain alueellinen Effica, niin on integroitunut, mutta jos on paljon erilaisia tuoteperheitä, ei ole integroitunut.

Kaikki IT-maailmaan hiemankin perehtyneet tietävät, että sama tuote perhe ei välttämättä tarkoita integroitunutta kokonaisuutta. Sama tuoteperhekin saattaa olla siiloutunut sillisalaatti.

Tästä olisi mielenkiintoisempaa nähdä esimerkiksi kuntien välisen röntgenkuvien, hoitokertomusten, lääkitysten, leikkausten jne katselujen käytön ja käyttömahdollisuuden laajuus. Oikea toiminnallinen integrointi, eikä monopolisoitumisen aste.

SOSIAALITOIMI

Sosiaalitoimi oli kaikissa tapauksissa enemmän tai vähemmän ulkona integraatioista ja koordinaatioista. Tämä ei yllätä mitenkään.

Tämä puoli poikkeaa kyllä niin hirveästi terveydenhuollosta, että on kyseenalaista kuuluuko sosiaalitoimen ylipäätään integroitua terveydenhuoltoon - tai jos kuuluu niin miltä osin? Osa varmaan sopisi hyvinkin linkitettäväksi terveydenhuoltoon, mutta koko hallinnonala? Ainoastaan sen, että sosiaalitoimen sanotaan aina olevan niin hirveän erilaista kuin terveydenhuollon. Toisaalta suoran integraation sijaan saattaisi olla järkevämpää kehittää löysästi koordinoitua viestinvälitystä tällaisten hallinnonaloja yhdistävien toimintojen välillä."

Päivityksen jatkopohdintaa:
Keskustelussa Facerbookin puolella tuli esille myös, että sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta on tehty varsin laadukkaat tietojärjestelmäselvitykset 2011 ja 2012. Itse asiassa arvioin ja referoin noita selvityksiä myös blogikirjoituksissani:
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/terveydenhuollon-tietojarjestelmat.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html
Terveydenhuollon tietojärjestelmien pohdinnassa käytin esimerkkinä omia potilaskokemuksiani, jotka osoittivat vielä kovin paperisen maailman olemassa olon. Samoin yhteentoimivuus yksityisen ja julkisen sektorin kanssa ontuu.
Sosiaalihuollosta totesin mm. seuraavaa: Terveydenhuoltoon verrattuna sosiaalihuolto koostuu monenlaisista palveluista, etuuspäätöksistä, hoitoon ottamispäätöksistä ja palvelujen antamispäätöksistä. Kun päätöksentekijöinä ovat eri kuntien sosiaalihuollon virkamiehet, kirjo kasvaa vielä entisestään. Periaatteessa kaikissa 345 kunnassa voi olla oma sovellus olemassa oleviin sosiaalihuollon lakeihin. Sosiaalihuollossa on aina korostettu yksilöiden erilaisuutta ja näin myös toisistaan poikkeavia ongelmia ja avun tarvetta. Luokittelu, standardointi ovat olleet pahimmillaan jopa kirosanoja sosiaalihuollossa. Tietoteknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää puolestaan tietojen standardointia ainakin jossakin mitassa. Muuten anomusten, hakemusten ja päätösten teko sähköisin välinein tuottaa suuria vaikeuksia. Vaikeudet kasvavat, kun tietoja pitäisi siirtää kunnasta toiseen tai palvelujen tuottajilta toisille.

Viitteet

(1) Suomen Kuntaliiton Vakava-projekti tähtää omalta osaltaan yhteentoimivuuteen: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/vakava-projekti/Sivut/default.aspx
Stm:n johdolla tehdään strategiatyötä, josta järjestetään seminaari toukokuussa 2014. THL:n johdolla tehdään käsitemäärittelytyötä parhaillaan. Stm:n johdolla tehdään kokonaisarkkitehtuurityötä parhaillaan. Myös Kuntaliiton Akusti-hanke lisää yhteistyötä ja koordinaatiota kentällä: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/Sivut/default.aspx

(2) Sote-uudistuksen vaikututusten ennakkoarviointi, THL raportti 14/2014. Tietohallinnon ja IT-järjestelmien arviointi on sivuilla 67-80, liitteessä 6: sivut 127 - 137  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/115008/URN_ISBN_978-952-302-176-1.pdf?sequence=1

(3) "Uusi sote-linjaus tuli Pohjois-Suomen erva-alueelle kuin tilauksesta. Siellä on nimittäin rakennettu alueellista tietohallintoyhteistyötä jo pitkään. Aihe on esillä Terveydenhuollon atk-päivillä Jyväskylässä 21.–22.5.2014, missä aiheesta alustaa hallintoylilääkäri Juha Korpelainen Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiristä. Pohjoisen erva-alueen yhteinen tietohallinto jo pitkällä kunta.tv
(lainaus aiheeseen liittyvästä tiedotteesta)

(4) Apottihankkeesta Ollin blogikirjoitus joulukuulta 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
Aihe on ollut esillä jatkuvasti mediassa/somessa. Viimeisin löytämäni keskustelu on Helsingissä Vasemmistoliittolaisten nuorten kysely aiheesta:  http://stadinvaltuusto.vas.fi/2014/04/28/mikko-pori-juho-lindman-apotti-hankkeen-eteneminen/

(5) Kanta-hankkeen tulevat edut alkavat näkyä vihdoin, ks. oheinen lääkärilehden juttu aiheesta:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14717/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss; 
Sote-erp oli yksi ideani taannoisessa blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html