Tietojohtamisen verkostopäivät 2023 - tapahtuma oli täynnä. Näin verkoston sivuilla todettiin. Meitä oli paikalla yli 200 ihmistä ympäri maata. Enemmänkin olisi ollut tulossa. Kuopiossa Puijonsarven hotellissa vanhassa kauniissa juhlasalissa oli päivän anti katettu niin tiedolla kuin iltamurkinoilla ja ohjelmalla. Omaan aikatauluuni ei mahtunut toisen päivän Tero-Matti Kinasen, Markus Kalliolan ja Esko Valtaojan esityksiä. Juna puksutti kohden kotia.
Ilman kolmea viimeistä alustusta löysin ohjelmasta paljon tuttua ja turvallista tietojohtamista, mutta myös joitain uusia ajatuksia ja ideoita. Tuttua on jakaa tietojohtaminen kahteen näkökulmaan: tiedolla johtaminen ja tiedon johtaminen. Näin tein myös omassa tietojohtamisen kirjassani vuonna 2017. Tuttua oli myös puhua tiedon arvoketjusta (tai tietohierarkiasta): data-informaatio-tieto /tietämys -viisaus. Sitäkin olen pohtinut artikkeleissani ja tuossa tietojohtamisen kirjassa. Metaosio eli taustaosio on mielestäni arvoketjun toinen ydin. Tekoäly on tätä viimeaikaista muotia. Voidaan kait sanoa, että tiedon arvoketjussa tekoäly tavoittaa ketjun alimmat portaat eli datan-informaation sekä joltain osin tiedon/tietämyksen. Oleellista on, että viisaus on tekoälyn käyttäjillä /hyödyntäjillä..
Tuttua on edelleen se, että tieto on hajallaan, tiedon laadussa ja ajantasaisuudessa on ongelmia. Myös vertailukelpoisuus monesti ontuu. Niin nämä haasteet ovat olleet todellisia kymmeniä vuosia. Uudet hyvinvointialueet sekoittavat tätä "pakkaa" entisestään. Tiedon analysointi ja hyödyntäminen on myös edelleen haaste. Mittareita on vuosien varrella rakennu vähintäänkin riittävästi, mielestäni aivan liikaa. Tosin Kari Natunen näki valoisen menneisyyden ja tulevaisuuden tältäkin osin. Hänen mielestään kaikkien pitäisi lukea ja hyödyntää muutaman vuoden takaista "Sote-järjestämisen tietomallia". Sen sisältämät mittarit riittävät hyvinvointialueiden johtamiseen. En kommentoinut Karin esitystä. Mielestäni johtamisessa ei voida tukeutua vain ylhäältä annettuihin tavoitteisiin ja mittareihin. Tarvitaan oman työyhteisön analyysiä ja tavoitteenasettelua sekä seurantaa. Ylhäältä asetettujen tavoitteiden vaarat ovat ilmeisiä. Kun hyvinvointialueet kamppailevat resurssivajeissa ja rahapulassa, siitä seuraa palvelujen leikkauksia (ja ns.tehostamista) todella yksinkertaisin mittarein. Tiedetään jo kaksi ääripäätä. Vantaa-Keravan johtaja Timo Aronkytö on sitä mieltä, että leikattavaa ei ole. Pirkanmaalla puolestaan yritetään mennä leikkausten tielle ja tartutaan terveyskeskusverkkoon. Mitenhän kattavasti nämä kaksi ääripäätä toteuttavat järjestäjän tietomallia?
Päivillä puhuttiin vaikuttavuudesta, vaikuttavasta johtamisesta. Vaikuttavia esimerkkejä sotemaailmasta ei noussut esille. Sen sijaan haasteita nostettiin kovastikin esille. Esimerkiksi yhdessä alustuksessa todettiin, että vaikuttavuuden toteuttamisen haasteena ovat rahoitusmuutokset. (Mikko Häikiö). Mika Sonnisen esitys Ponssesta (metsäkoneita valmistava yhtiö) oli virkistävä poikkeus. Tiedolla johtamisen esimerkkejä Mika kuvasi perinteisen johtamisen kolmijaon avulla. Operatiivisessa johtamisen esimerkkeinä hän kertoi, että tieto auttaa koneen vian etsimisessä tai varastoinnin optimoinnissa. Taktisen johtamisen esimerkeiksi Mika nosti toimittajariskien analyysin sekä varastojen kiertoajat. Strategisessa johtamisessa Mika nosti vielä kädet pystyyn. Esimerkiksi skenariotyö edellyttää tiedon keruuta monista erilaisista tietolähteistä. Voisiko sotemaailma ottaa oppia laajemminkin oman "kuplan" ulkopuolelta?
Virkistyin todella, kun sosiaalityöntekijä Heikki Ranta ryhtyi pohtimaan sosiaalityötä ja laajemmin sosiaalihuoltoa. Tietojohtamisen kentässä sosiaalihuolto on ollut altavastaajan asemassa. Näin on tietysti ollut koko soteuudistuksessa. Sote kun on käsitetty vain terveydenhuolloksi! Valitettavasti jotkut alustajatkin sortuivat tähän ansaan. Onneksi kuulijakunnasta tuli oikaisupuheenvuorokin tuohon. Heikki kuitenkin avasi aivan loistavasti sosiaalihuollon ongelmia ja vaati myös asennemuutosta. Heikillä oli viiden kohdan lista. 1. Auktoriteettiammatti ja arkitieto: Sosiaalihuollosta puuttuu näyttöön perustuva tieto. Työtä tehdään omaan ammattiauktoriteetin avulla ja tukeutumalla arkitietoon. 2. Puuttuu tutkimustiedon hyödyntäminen, kun sitä ei ole kunnolla tarjollakaan. On myös vallalla käsitys, että sosiaalihuoltoon ei sovi mitenkään mittaaminen. Työskentely asiakkaan kanssa on aina ainutlaatuinen kohtaaminen. 3. Hype: Tartutaan kulloinkin vallalla, muodissa olevaan ajattelutapaan, työskentelyotteeseen. Kuitenkin puuttuu työkalupakista systeemisen ajattelun malli eikä kyetä löytämään työn vaikuttavuutta asiakkaaseen. 4. Moraali- ja etiikkafilosofia tuodaan osaksi sosiaalihuollon arviointia. Keskustelu perustuu tunteisiin ei tietoon. 5. Kriisipuhe on yliampuvaa eikä perustu kattavaan tutkimustietoon. Tutkijat suhtautuvat kriittisesti kriisipuheeseen. Heikki tukeutui monissa väitteissään Elina Aaltion väitöskirjaan vuodelta 2022.(Systeemisen lastensuojelun toimintamallin vaikuttavuudesta ei vielä näyttöä). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9224-8
Tiedon johtamisesta sain alustuksista irti jotain uusia näkökulmia. Tuttua on, että tiedon johtamisen kehityskaari on pitkä - siis vuosia pitkä. Kati Kinnunen listasi hidasteita: tiedot useassa paikassa, kirjaaminen ei systemaattista, kokonaisuuden hallinta haaste, hyvinvointialueilla uusia tietotarpeita, toiminta siiloissa jne. Olisiko tämä Satu Matikaisen nsotama käsite "tuotteistettu tietoalusta"jotain uutta. Käsite ei aivan auennut minulle. Mikä yhteys sillä on vaikkapa käsitteeseen "tietoallas". Ehkä eniten innostustani kasvatti Jari Pekkasen alustus, jossa hän keskittyi datan/tiedon hallintamalliin. Jarin mielestä meidän kaikkien pitäisi tutustua ja hyödyntää DAMA-DM-Bookin tietoa (Global data management Community). Tuon yhteisön tekemänä on syntynyt laajasti hyödynnetty hallinnan käsikirja. Jari näytti yhden ympyräkuvan, joka kertoo kaiken "Data Governancesta" eli datan hallintamallin. (https://www.dataversity.net/what-is-the-data-management-body-of-knowledge-dmbok/). (Ks. oheinen ympyräkuva).
Vielä valtiovallan näkökulmista. Niistä kertoi meille Inari Otonkoski STM:stä. Hän aloitti hallitusohjelmasta, jossa muutetaan ja edistetään mm. seuraavia tietojohtamiseen liittyviä lakeja: toisiokäyttölaki, asiakastietolaki, hyvinvointialueiden ohjaamisen lainsäädäntö, tiedonhallinnan säätely, henkilötietojen käsittely, vähimmäistietosisältö. Valmisteilla on myös digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia. Kansallista sote-tietojohtamista kehitetään edelleen, vaikka TOIVO-hanke saatettiin päätökseen kuluvan vuoden huhtikuussa.
Kävin keskustelutilaisuudessa palveluketjujen ohjauksesta ja tiedolla johtamisesta. Kyse on THL:n hallinnomasta hankkeesta. (Hanna Joronen, Jatta Kivelä: Kestävän kasvun ohjelma, THL). Projektissa oli kartoitettu hyvinvointialueiden tarpeet ja tämän hetkiset toimet. Hakusessa oli edelleen, miten ja mihin suuntaan kehittämistyötä jatketaan. Projektin henkilöt saivat paljon kommentteja. Mieli tekee linkkata tähän yhteyteen vanha blogikirjoitukseni aiheesta: http://ollintuumailut.blogspot.com/2021/10/palvelujarjestelma-sairastaa.html
Järjestäjät lupasivat, että esitykset tulevat yleiseen jakeluun yhdistyksen sivuille.
Kiitos vielä päivistä sekä mukavasta verkoistoitumisesta iltamyöhälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti