Kelan ajankohtainen tilanne siivitti kolmen konkarin porukasta kaksi eli Kaukon ja Ollin pohtimaan Kelan tulevaisuutta. Tarjoamme tätä kirjoitusta myös Kelan valtuutettujen, sen hallituksen ja valittavan pääjohtajan tietoon ennen lopullista päätöstä tai miksipäs ei päätöksen jälkeen!
Suomalaisten sosiaali- ja terveysturva ovat murroksessa. Riittääkö silloin kokonaisturvallisuuden takaamiseen nykyjärjestelmän julkisivun remontointi, vai tarvitaanko putkiremontti? Katsauksemme lähtee jälkimmäisestä oletuksesta. KELA:n varsinainen tarkoitus ja sen funktio murroksessa voi olla ajateltua paljon suurempi. Siihen annamme uusia aineksia valikoiduin rinnastuksin.
Pääjohtajavalinta lähestyy. Riippumatta siitä, millainen uusi pääjohtaja KELA:lle valitaan, on hänen ensi töikseen suunnattava katseensa sen tuoreeseen strategiaan (ks. kuva yllä, https://www.kela.fi/strategia) ja siitä käytyyn keskusteluun. Millainen paikka niissä annetaan kansalaisten paremmalle pärjäämiselle arjessa? Millaisen sytykkeen, merkityksen ja innostuksen siemenen ne tarjoavat KELA:n työntekijöille? Millaisia uusia kyvykkyyksiä ja taitoja heiltä sekä asiakkailta vaaditaan ja odotetaan voimakkaasti uudistuvien palveluiden aikana?
Edellinen pääjohtaja Elli Aaltonen yhdessä emeritusprofessori Anneli Pohjolan kanssa puuttuivat aiheeseen HS:n vieraskynässä 31.3.2025 (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011127206.html) seuraavasti:
·
Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva
pitää sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Huono-osaisen, kasautuvia ongelmia
kohtaavan ihmisen vaikeudet ratkeavat harvoin vain taloudellisten etuuksien
avulla, ja yhtä harvoin ratkaisu saadaan pelkistä palveluista. Usein tarvitaan
sekä sote-palveluja että sosiaaliturvaa, ja ne pitää sovittaa entistä paremmin
yhteen. Huono-osaisuuden osuus sosiaalimenoista on lähes viisi
miljardia euroa vuodessa, kun lasketaan yhteen samoille asiakkaille
pitkäaikaisesti kohdentuvat vähimmäisetuudet, toimeentulotuki, lastensuojelu,
päihde- ja mielenterveystyö sekä iäkkäimpien vähävaraisten eläketurva ja hoito.
Kun kyse on samojen ihmisten toistuvista tarpeista, palvelujen ja etuuksien
yhteensovittamisesta saatu hyöty on taloudellisestikin merkittävä.
Kirjassamme puhumme myös putkiremontista, joka alkaa peruskäsitteistä ja järjestelmän perusteista. Jotta sosiaali-ja terveyspalvelujen maankattavaa yhdentämistä voidaan tarkastella järjestelmäkokonaisuutta optimoiden, tarvitaan visio ja missio, joiden pohjana on ehjä ihmiskuva ja -käsitys ja niiden pohjalta luotu tilannekuva.
Nykyinen Kelan pääjohtaja Outi Antila totesi 10.12.2024 pidetyssä vaalitilaisuuksien etkossa seuraavaa:
· "Itse asiassa Kelalla ja hyvinvointialueilla on monia yhteisiä asiakkaita (asiakkuuksia). Tavoitteena on, että etuudet ja palvelut tuotetaan periaatteella: oikea palvelu, oikea etuus, oikeaan aikaan. Kokemukseni pohjalta tämä on ihannetilanne, joka ei aina toteudu monestakin syystä. Eräs syy ovat tiedon liikkuvuuden esteet. Esimerkkinä yhteen toimivuudesta etuuksissa ja palveluissa toimeentulotuki - työttömyysturva- asumistuki. Kun tähän vielä lisään tukien piirissä olevien ihmisten monet sairaudet ja ongelmat, niin kyllä ihanne tuotantoperiaatteista on haastavassa tilassa."
KELA:n visio on: Lähellä ihmistä – hyvinvointia tiedolla, tuella ja yhteistyöllä. Peilaamme tätä ja sen toiminta-ajatusta/missiota kolmen konkarin kirjassa SOTE 3.0 kohti uutta kulttuuria (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen, BOD 2025) esitettyihin ajatuksiin, käsitteisiin ja kahteen kuvaan.
Meidän visiomme ytimessä on kansalaisen pärjääminen: "Se on taitoa arvostaa elämän monimuotoisuutta, tulla toimeen omien sosiaalisten ja terveydentilaan liittyvien (mitattujen, todennettujen/ei-vielä-mitattujen) poikkeamien kanssa sekä taitoa ohjata elämänsä kulkua joko yksin, yhdessä kumppanin tai kumppaniverkoston kanssa." Emme ole Kelan kanssa kaukana toisistamme.
Geneerinen (yleinen) organisaatiomallimme on esitetty yllä olevassa kuvassamme. Se sisältää myös keskeisen viestimme Kelalle. Jos ja kun maassa halutaan tehdä tilaa sosiaali- ja terveysturvan uusille ratkaisuille, jotka mahdollistavat – osittaisoptimoinnin sijasta – kokonaisuuksien optimoinnin, on liikkeelle lähdettävä toimivista tuloksista käsin. Siihen KELA:n koko maan kattava palveluverkosto, nykyosaajat ja operatiiviset tietovarannot (etuustiedot ja Kanta-tiedot) tarjoavat oivalliset edellytykset. Luomalla mahdollisuudet Kelalle hyödyntää nykyisiä hyvinvointialueiden ja THL:n tietovarantoja (rekisterit), saadaan aikaan lähes kattava tietopohja. Näin KELA voi kerätä, koota ja jatkojalostaa kansalaisten pärjäämislisää koskevat tiedot ja tarjota ne meille tekoälyn seulomina takaisin ”opiksi ja ojennukseksi”. Eduskunnan ”käsikassarasta” voidaan tehdä sillanrakentaja – putkiremontin toteuttaja - sote-murrokseen.
Tämän toisen kuvamme (yllä) ydinviesti on se, ettei vaikuttavuus perustu vain teknologian apuun, vaan ensisijaisesti kyse on johtamisen arkkitehtuurista. Siinä korostuvat mm nopea pääsy, sujuva palveluprosessien läpimeno ja hallittu palvelujen jälkihuolto. Substanssiosaamista Suomessa on, systeemisten järjestelmien ja verkostojen johtamisessa on parantamisen varaa. Niissäkin tavoitteellisesti uudistettava KELA voi auttaa merkittävästi.
Kelan missio eli toiminta-ajatus on ytimekäs: elämässä mukana - muutoksissa tukena. Me puhumme kansalaisten pärjäämisvarantojen ylläpitämisestä ja uusintamisesta, siitä, missä kunnossa ovat heidän pärjäämisreppunsa. Reppujen ylläpidossa nostamme esille neljän taidon T:n mallin: talouden riittävät resurssit ja taloustaidot, turvallisuus myös vaikeuksissa pärjätä omin voimavaroin sekä turvallisuustaitojen edistäminen, mielekäs tekeminen tai uusien tekemisen taitojen oppiminen, luottamus toverien apuun. Tiedossa on, ettei sairauksia tai muita henkilökohtaisia ongelmia voi deletoida, eikä niiden kulkua delegoida. Jokaisen on hiihdettävä oma latunsa loppuun asti, mutta ”välinehuoltajilla ja valmentajilla” on hyvin verkottuneina sanansa sanottavana matkan varrella. Ne voivat auttaa maaliin pääsyssä. Nuo palvelut on vain koottava ja verkotettava uudelleen - KELA:n toimesta.
Kelan palvelujen ytimessä on asiakaskokemus ja luottamus asiakkaaseen. Niitä painotamme mekin käyttäen pärjäämisen käsitteistöä. Kelan toinen strateginen tavoite on luottamuksen lisäksi vaikuttavuus tiedolla: asiakkaiden tarpeet ovat palvelujen kehittämisen perusta. Kelassa tiedonhallinnan keskiössä ovat asiakkaat. Juuri tähän vaikuttavuuden ja tiedon yhteyteen liittyvät molemmat yllä olevat kuvamme. Me pidämme sosiaali- ja terveysturvaa olennaisena osana maamme kokonaisturvallisuutta, mihin sisältyvät puolustuksen, talouden, soten ja sivistyksen näkökulmat. Palvelujen vaikuttavuuden arviointi uudessa järjestelmäarkkitehtuurissa lähtee palvelutoimitusten tuottamien tulosten toimivuudesta arjessa. Vaikuttavuutta tutkiessamme kiinnitämme huomion kahteen asiaan yhtäaikaisesti: ns. tekniseen vaikuttavuuteen eli prosessien tehokkuuteen organisaation kannalta ja toiminnalliseen laatuun eli asiakkaiden kommunikointiin ja kokemuksiin palvelujen käyttökelpoisuudesta heidän arjessaan. Näin toimitaan ilmailualalla, joka on tunnettu palvelun laadun esikuva maailmalla.
Tehokkuus. Näkökulma on kansalaisten pärjäämisessä ja palveluiden tuottajien tehokkaassa yhteispelissä. Olemme siis lähellä Kelan kolmatta tavoitetta tehokkuus: Toiminnan muutoksella ja teknologian vastuullisella hyödyntämisellä rakennamme uudenlaisia palveluja sekä tehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja sosiaaliturvan piiriin kuuluvien kansalaisten ja yhteiskunnan hyväksi – yhdessä verkostokumppanien kanssa.
Miten voisimme yhdistää Kelan strategian ja edellä esittämämme palvelu-uudistukset? KELA:n vahvuuksista yksi tärkeimmistä on maankattava palveluverkosto ja osaamis-/tietotekniset (operatiiviset) valmiudet koko väestölle riittävien ja mahdollisimman yhdenvertaisten palvelujen tuottamiseen heille yksilöllisesti ja ryhmittäin. Tuoreessa kirjassamme vierastamme hyvinvointialueiden määrää ja niiden luontia poliittisena kompromissina. Vierastamme myös vahvaa organisaatiokeskeisyyttä ja kansalaisten (asiakkaan, potilaan) jättämistä toissijaiseen asemaan. Meidän mielestämme hyvin johdettu KELA voisi olla avain siirtymiseen yhdentyvien sosiaali-ja terveyspalvelujen Suomeen – koordinoiva sillanrakentaja. Kela vastaa kansalaisten perusturvasta ja kattaa palveluverkostoineen koko maan -eduskunnan alaisena organisaationa. Jos sen strategiaa siirretään piirun verran kansalaisten paremman pärjäämisen suuntaan, ollaan oikealla tiellä. KELA on silta uuteen pärjäämistä edistävään ja kokonaisturvallisuutta kasvattavaan Suomeen.
Tarvitaan tiivistä synergiaa osapuolten kesken. On (niinkuin poliitikkojen kielellä sanotaan) aivan päivänselvää ja välttämätöntä, että nämä pärjäämisen elementit on saatettava tiiviiseen synergiseen yhteyteen keskenään. Synergiseen yhteyteen pyrkiminen on mahdollista edetä heti, kun saadaan valittua Kelalle uusi pääjohtaja. Synergistä yhteyttä tarvitaan sekä nykyisiin (ja tuleviin) hyvinvointialueisiin, kuntiin, yrityksiin kuin kolmannen sektorin organisaatioihin. Esimerkiksi kuntien vastuulla ovat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut sekä jaettu vastuu hyvinvointialueiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden (so. pärjäämisen) edistämisestä. Mutta on aivan päivänselvää ja välttämätöntä, että niin maan hallituksen kuin myös valtiovarainministeriön sekä muiden asianosaisten ministeriöiden ja kuntien on ymmärrettävä ja lähdettävä mukaan tähän synergiseen uudistukseen. Löysimme hallinnollista tukea korkeimmalta päättäjätaholta. Itse asiassa Orpon hallitusohjelmassa on virke, johon on hyvä vedota tässäkin yhteydessä päivänselvyys ja välttämättömyys mielessä: "Kun koko Suomesta pidetään huolta, Suomi ja suomalaiset pärjäävät."
Kela synergisen verkoston keskiöön. Kaikkien verkoston osapuolten tulee päivittää oma strategiansa siten, että on mahdollista rakentaa synerginen verkosto osapuolten kesken lähtökohtana kansalaisten pärjääminen. Verkoston strategiset tavoitteet alustavana listana voisivat olla seuraavat:
· kansalaisten pärjäämistä tuetaan saattamalla yhteen ja yhteiseen käyttöön Kelan, hyvinvointialueiden, kuntien toiminnot, voimavarat ja tilat. Kelalla on palvelu- ja asiointipisteitä ympäri maata (ks. https://www.kela.fi/tule-kaymaan). Hyvinvointialueilla on palvelupisteitä ympäri maata. Kansalaisten pärjäämistä tuetaan taitoja oppimalla ja opettamalla. Tässä tehtävässä tehdään yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa (Martat, Takuusäätiö, Me-säätiö, Sote-järjestöt jne.)
· kansalaisten pärjäämistarpeiden arviointi, palvelusuositukset ja palveluihin ohjaus olisi mahdollista tehdä keskitetyllä verkkopalveluvälineellä. Tämän käyttöä voidaan tukea fyysisillä palvelu- ja asiointipisteillä. Verkkopalvelut voidaan rakentaa joko laajentaen ja muuttaen jotain olemassa olevaa verkkopalvelua tai kilpailutettava kokonaan uusi palvelu.
· Kelan ja muiden organisaatioiden välille rakennetaan yhteistyöverkostoa lujittava keskinäisten sopimusten verkosto. Sopimuksissa avataan kunkin organisaation tehtävät ja varmistetaan, ettei niissä ole päällekkäisyyksiä. Samoin sovitaan yhteisistä tehtävistä. Tällä hetkellä eri organisaatioiden tehtävät yhteistyöverkostossa ovat seuraavat:
o "Kelan tehtävänä on hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden perusturvaa erilaisissa elämäntilanteissa. Kela myös kehittää sosiaaliturvaa aktiivisesti."
o "Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita toiminnan alkaessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.
o "Kunnan tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteisteistyötä hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan sekä tehtävä yhteistyötä alueella toimivien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnan on edistettävä hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Kunnan tehtävänä on toteuttaa työvoima- ja yrityspalvelut."
· Kaikilla verkostoon osallistuvilla organisaatioilla ja kansalaisilla tulee olla käytettävissä yhtäläinen, ajantasainen, kattava ja vertailukelpoinen tilannekuva kansalaisten pärjäämisestä ja pärjäämisvarannon puutteista. Tämä mahdollistetaan rakentamalla eri organisaatioiden tietolähteistä yhteinen pärjäämisen tietokanta. Se luodaan niin, että jokaisella kansalaisella on oma yksilöllinen tietoturva ja toisaalta ammattihenkilöillä on tiedonsaantioikeudet mahdollistaen oikeaan osuneen palvelun ja hoidon sekä hoidon jatkuvuuden. Samalla varmistetaan, että työnjako pärjäämistietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä on sovittu eri osapuolten kesken, erityisesti myös THL:n kanssa. Päivitys 8.5.2025: Kelan tutkimusprofessorin, Hennamari Mikkolan alustus 7.5.25 soten atkpäivillä. ks. viitteen kuva
· Sosiaaliturvauudistus (https://stm.fi/sosiaaliturvauudistus). Tällä hetkellä sosiaaliturva on tarkoitettu tueksi silloin, kun elämän riskit osuvat kohdalle. Lainsäädännössä lähtökohtana on, että jokainen turvaa itse oman ja perheensä toimeentulon. Sosiaaliturvakomitean tehtävänä on parlamentaarisen keskustelun kautta löytää ehdotuksia ja linjauksia, jotka uudistavat työikäisten ja perheiden sosiaaliturvaa selkeämmäksi ja paremmin työllisyyttä ja työ- ja toimintakykyä tukevaksi. Kaikkinensa sosiaaliturvakomitean ehdotusten tulee varmistaa kaikkien ihmisryhmien mahdollisuudet riittävään sosiaaliturvaan elämän riskien osuessa kohdalleen ja kohdatessaan pärjäämisvajeita.
Päivitys 8.5.2025: Hennamari Mikkola soten atk-päivillä 7.5.2025. Alla oleva kuva on kamerakaappaus alustuksesta Siinä kerrottiin, miten kattavasti tietoja yhdistämällä Oulun kaupungista saatiin kokonaiskuva sotesta ja siihen kytkeytyvistä sosiaaliturvan ja työllisyyden kysymyksistä. Ideamme pärjäämisen tietokannasta ei siis ole mitenkään uusi. Sen sijaan se on uusi operatiivisena tietokantaratkaisuna, jossa olisi sekä ensikäyttö että toisiokäyttö kombinoitu yhteen. Hennamari kertoi Ollille erikseen, miten ennen kaikki oli paremmin. Lupien saanti kattavaa tietomassa varten onnistui kolmessa kuukaudessa. Nyt saattaa vastaava prosessi kestää jopa vuosia.
