Sain sähköpostiviestin Intersystemsiltä muutama päivä sitten eli joulukuun alussa.
Huono data oli Intersystemsin terveydenhuollon päättäjille tekemän kyselyn surullinen tulos. Sekä datan laatu että datan hyödyntäminen oli vastaajien kritiikin kohteena sekä suomalaisessa että yhdysvaltalaisessa todellisuudessa. Ohessa on yhteenveto kyselyistä. Vastasin sähköpostiin, jonka minulle ja monelle muulle oli Intersystemsin Miila Päivärinne lähettänyt. Kirjoitin hänelle seuraava seuraavaa:
- Luin tuon yhteenvedon huonon datan kyselystä ja siihen ehdotetut
tekniset parannukset. Lyhyesti kyse on myös johtamiskulttuurista ja
siinä tietojohtamisen osuudesta kulttuurissa. Huonoa dataa ei tehdä
paremmaksi, jos sitä käsitellään ja analysoidaan tietoteknisesti
kehittyneillä välineillä. Analyysistä voidaan kyllä löytää ongelmia,
ristiriitaisuuksia. Oleellista olisi kiinnittää huomiota datan
syntyprosessiin, sen inhimilliseen puoleen. Tämä edellyttäisi sitä, että
tietojohtaminen ulotetaan organisaatiossa ylhäältä alas ja alhaalta
ylös. Jokaisen työntekijän pitää kokea hyötyä omalle työlleen
kirjatessaan tietoja järjestelmiin. Tietysti järjestelmien
käyttäjäystävällisyys tulee vastaan, mutta sittenpä siihenkin tulee
paineita.
- Miila Päivärinta vastasi minulle seuraavasti: Tämä on niin totta, ja meille niin tuttua tuolta
maailmalta, isoin muutos pitää tapahtua jo paljon ennen teknistä
liikkeelle lähtöä päissä. Ja se miten hyödyntämiskelpoista tietoa
tuotetaan
ja kuinka sitä hyödynnetään ja sen pohjalta innovoidaan ja kehitetään
uusia toimintatapoja, on kokopäivätyötä siitä lähtien hamaan mailman
tappiin!
Olen tätä kokonaisuutta pohtinut vuosikymmeniä
ja ollut osittain vastuussakin tiedon laadun kehittämisestä. Tuossa 2017
julkaisemassani kirjassa "Tietojohtaminen ja tapaus sote" on avattu
ongelmaa ja kerrottu parannuskeinoja. Kirjani analyysi ja toimenpide-ehdotukset ovat jo yli 4 vuotta vanhoja. Toisaalta monet puutteet ovat olleet näkyvissä pahimmillaan jo vuosikymmeniä. Tässä vielä tiivistys sivujen 131-140 analyysistä sekä oheisesta tiimalasikuvastani sivulla 190.

- toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden tiedot ja mittarit puuttuvat
- palvelujen tuottajakohtaiset tiedot ovat hajallaan ja osittain puutteellisia
- tietokannat eri tietopalvelujen tuottajilla erilaisia ja pahimmillaan huonosti yhteensovitettavissa
- valtakunnallisten tietovarantojen hitaus oli keskeinen haaste: kirjan julkaisun jälkeen korona on saanut vipinää tässä asiassa - pakon edessä on koronatilastoinnissa päästy realiaikaiseen raportointiin - hienoa!
- näyttöön perustuva päätöksenteon tuki edelleen takkuaa
- laaturekisterit ja hoidon laadun mittaaminen edelleen on puutteellista
- systemaattinen meta-ajattelu on vielä puutteellista - datan-informaation- tiedon avoimuuden mahdollistajina ovat metatiedot
- tiimalasi-kuva avaa oleellisen asian eli tiedon hyödyntämisen kaikille organisaatioiden päätöksenteon tasoilla. Jos järjestelmien käytettävyys takkuilee eikä kirjaajat (siis ammattihenkilöt lääkärit, hoitajat, sosiaaltyöntekijät jne) koe kirjaamista hyödylliseksi omalle työlleen, tiedon laatu ontuu pahemman kerran.
Lohdullista on, että soteuudistus hyvinvointialueineen ratkaisee nämäkin ongelmat. Tarvitaan vain rutkasti rahaa, osaamista ja toimintakulttuurin uudistamista. Edellinen blogikirjoitukseni avaa tätä aihetta eteenpäin. https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/11/hyvinvointialueiden-johtamisen.html
Kysely: Huono data on terveydenhuollon päättäjien harmina
Yli puolet yhdysvaltalaisista ja suomalaisista terveydenhuollon
päättäjistä kokee, että luotettavan datan puute vaikeuttaa kliinistä ja
taloudellista päätöksentekoa. Yhdysvalloissa osa alueista on datan
hyödyntämisessä maailman kärkeä, mutta kehitettävääkin suuressa maassa
riittää.
Valtaosa (85 %) terveydenhuollon päättäjistä Yhdysvalloissa pitää
data-analytiikkaan tehtäviä investointeja ensisijaisen tärkeinä, koska
ne auttavat saavuttamaan organisaation strategisia tavoitteita. Samaan
aikaan vain viidennes (20 %) pitää käytettävissään olevaa dataa
luotettavana. Monen (63 %) käytössä on edelleen vain Excelin tasoisia
analytiikkatyökaluja, ja vain joka viides (20 %) arvioi, että käytössä
oleva tietomalli tukee erittäin hyvin päätöksentekoa. Suomalaisilta kysyttiin datan hyödyllisyydestä. Vain viidennes (19 %)
päättäjistä arvioi, että käytössä olevaa potilasdataa on helppo käyttää
kehittämistoimenpiteitä varten, ja alle puolet (41 %) pitää dataa
riittävänä. Datan laatu koetaan siten ongelmaksi molemmissa maissa. – Datan arvo on sen hyödynnettävyydessä. Jos potilasdata on
epätäsmällistä, puutteellista tai sitä on vaikea löytää, eivät siihen
perustuvat päätöksetkään voi olla järin hyviä, InterSystemsin Suomen
johtaja Miila Päivärinne kommentoi. Yli puolet (53 %) yhdysvaltalaispäättäjistä myönsikin
haastattelijalle, että huonolaatuinen data heikentää heidän
päätöksentekokykyään. Melkein yhtä moni (49%) arvioi, että huonosta
datasta johtuvalla huonolla tai hitaalla päätöksenteolla on merkittäviä
taloudellisia vaikutuksia.
Yhteentoimivuuden puutteet pullonkaulana. Hankalin pullonkaula on tiedon kulkeminen toimijoiden ja
tietojärjestelmien välillä. Kun USA:n terveydenhuollon päättäjiltä
kysyttiin, mitkä heidän mielestään ovat isoimmat esteet datan
strategisen hyödyntämisen tiellä, puolet (51 %) sijoitti kärkeen datan
integroinnin ja yhteentoimivuuden ongelmat. Kolmen kärjessä olivat myös
keskitetyn datavarannon puuttuminen (39 %) ja regulatoriset vaatimukset
(37 %). Suomessa lähes puolet (48 %) päättäjistä kokee, että tietojen
jakaminen sujuu huonosti tai aika huonosti, ja lainsäädännölliset
haasteet on tunnistettu meilläkin. Vastaus kyselyssä esiin tulleisiin haasteisiin on vankalla
terveydenhuollon tietomallilla ja datan harmonisoinnilla aikaansaatu
sote-datan älykäs kudos. – Toimivat tekniset ratkaisut ovat olemassa. FHIR-standardi
mahdollistaa terveydenhuollon järjestelmien yhteistoiminnan, ja sen
nykyistä laajempi käyttöönotto voi osaltaan tuoda helpotusta
tilanteeseen, Päivärinne kertoo. 80 % yhdysvaltalaisista terveydenhuollon yritysten ja
organisaatioiden päättäjistä kokee, että datan laadun ja saatavuuden
parantaminen on yksi heidän tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan 12
seuraavan kuukauden aikana. Ajantasainen ja harmonisoitu data on kullan
arvoista myös organisaatioiden omistajille, kun he tekevät
organisaatioiden toimintaa koskevia linjauksia – näin näkee 85 %
vastanneista. USA:ssa kyselyyn toteutti Sage Growth Partners, ja siihen vastasi
100 terveydenhuollon päättäjää. Kysely tehtiin InterSystemsin
toimeksiannosta kesällä 2021. Suomessa kyselyn toteutti Feelback Group,
ja siihen osallistui 51 vastaajaa. Kysymykset eivät olleet täysin samat. https://finland.intersystems-newsletter.com/blog/2021/12/02/huono-data-on-terveydenhuollon-paattajien-harmina/
Päivitys 12.12.2021: Kari Nukala kommentoi FB:n puolella seuraavasti erikoissairaanhoidon kustannusten avaamisesta.
Niin kauan, kuin sairaalat eivät halua avata
"kaikkia toiminnastaan, myös vyöryttäen, syntyviä yksityiskohtaisia
kustannuksia", ei data voi "palvella". HUS pyrki tuota em. lähestymään
ostamalla asiantuntemusta myös kahdelta laskentatoimen tohtorilta. Eivät
halunneet lausua asiasta jokseenkaan muuta kuin, että yritetty on. Purkamalla
sairaalan toiminta euroiksi, avautuisi tie myös perusterveyden
hintatietoisuudelle. "Todellisen kustannusrakenteen paljastaminen on
monille sote- tahoille pelottava asiakokonaisuus." Meillähän mm.
hallintorajoja pidetään tarkoituksella vääristynenä. Tutkimus ja
koulutus ovat OKM: järjestämisvastuulta siirtyneet ilman tietoisia
selviä vastuunkanto- päätöksiä nyt kunnille ja jatkossa STMlle.
Ollin kommentti: Joo,
tässäkin asiassa olen ollut mukana vuosikymmeniä. Tein aikanaan
ehdotuksen, että sairaanhoitopiirien kuntalaskutuksen perustaksi olisi
otettu DRG yhteisesti sovittavalla tavalla. Ei mennyt ehdotus alkuunkaan
läpi. Olisi ollut yksi vertailukelpoinen tie.
Ja Kari jatkaa: Noinhan
sitä pitäisi purkaa. Myönnän - ja niin tein myös silloin, kun HUSn
ulkoinen tarkastus kävi läpi ja arvioi em. sinänsä tuloksetonta
selvitystä, että paljon on muuttujia. . Aivan selvää on, että julkisella
puolella halutaan tarkka tieto hinnanmuodostusta pimittää. Nyt uudessa
tilanteessa 1.11.2023 alkaa koko apparaatin kehittäminen, eikä sitä voi
tehdä ilman järjestysvastuiden OKM / STM selkeyttämistä eikä ilman
tietoa siitä, mitä mikin maksaa aikuisten oikeasti. Olen ehdottanut
jälkimmäistä vähintään kahden eri suunnista asiaa kokonaisuutena
tarkastelevan kokeneen väittelijän väitöstutkimuksen aiheeksi. Vähän
köhintää kuului Hgin yliopiston suunnasta, Aalto yliopistolta ei.