lauantai 30. syyskuuta 2017

Pormestareille kelpaa soteuudistus mutta ei maakuntauudistus, päivitys 5.10.2017






"Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly HS:n Vieraskynässä: Sote-uudistus tarvitaan, maakunta­uudistusta ei. Maakuntauudistus ei olisi edes pienten kuntien etu, mutta sote-uudistus voidaan tehdä niiden ehdoilla." (HS 30.9.2017, https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005388804.html  )
 
 

Helsingin (Jan Vapaavuori, kok) ja Tampereen (Lauri Lyly, sdp) pormestarit julistivat HS:n vieraskynäpalstalla kaupunkien puolesta maakuntia vastaan. SOTE-uudistus on herrojen mielestä tarpeen mutta maakunta uudistus ei. Pormestarit edustavat kokoomus - demari -akselia. Kumpikin uskaltaa avata sanaisen arkkunsa, kun kansan luottamus on ollut kohdallaan.

Vapaavuoren ja Lylyn ajatuskulku menee seuraavaan tapaan. Kaupungit ovat elinkeinoelämän sydän ja kasvun moottoreita. Kaupungit pystyvät (varsinkin nämä suuret: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere jne) hoitamaan niin soten kuin kaikki maakunnillekin ajatellut tehtävät. Maakuntauudistus on turha hallinnollinen palikka. Kirjoituksessaan herrat eivät erityisemmin perustele, miten maakunnille aiotut tehtävät hoidettaisiin kuntien toimesta. Ei myöskään kerrota, miten soteuudistus tehtäisiin ilman maakuntauudistusta. Olisikohan pormestarien malli joku näistä "sormiharjoituksista":

  1. Sairaanhoitopiirit muutetaan kaikki SOTE-piireiksi ja niille annetaan tehtäviksi erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Mitä jää kunnille? Ei juuri mitään eli ratkaisu on samansuuntainen, kuin maakunta-soteuudistus, mutta maakunta korvataan nykyisillä sairaanhoitopiireillä.
  2. Sairaanhoitopiireille keskitetään järjestämisvastuu ja mahdollistetetaan joko kaiken SOTE-palvelun keskittäminen sairaanhoitopiirin alaiseen "liikelaitokseen". Järjestämisvastuu tehdään niin joustavaksi, että se mahdollistaa myös palvelujen tuotannon kunnillekin. Näin  suuret kunnat saisivat jatkaa palvelujen tuottajina muusta paitsi keskitetystä erikoissairaanhoidosta. Mahdollisuus olisi myös ulkoistaa osaa toimintaa yksityissektorille. Pienet kunnat voisivat liittoutua yhteen kuntayhtymämallilla tai hankkia palvelut SOTE-piirin liikelaitokselta tai yksityiseltä toimijalta. 
  3. Olisihan näitä muitakin malleja. Esimerkiksi sote-piiri olisikin terveyspiiri ja sinne keskitettäisiin kaikki terveyspalvelut. Sosiaalipalvelut jätettäisiin kuntien vastuulle. 
Valinnanvapaus tulee sitten väliin sotkevana elementtinä tai pelastavana sellaisena. Sosiaalihuoltoon valinnanvapaus sopii huonosti erityisesti siltä osin, kuin on kyse viranomaispäätöksistä. Ehkä vanhustenhuollon palvelut voisivat olla kilpailtua aluetta niin kuin nykyäänkin, mutta pelisäännöt voisivat olla toiset vertailtavuuden jne vuoksi. Kuten Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Juha Teperikin on todennut, valinnanvapaus ja palvelujen integraatio sopivat huonosti yhteen. Siksi se voi olla myös sotkeva elementti.

Maakuntien tehtävät periytyvät osittain läänilaitoksesta (ja sen perillisiltä aveilta ja elyilta) ja osittain muista alueellisista valtion toiminnoista. Lakiehdotuksen mukaan maakunnalla olisi 9 omaa tehtävää ja 7 tukipalvelutehtävää. Jos maakuntia ei perusteta, voitaisiin nämä kaikki tehtävät hoitaa muutamalla vaihtoehtoisella tavalla:
  1. Keskitetty aluepalveluvirasto paikallisine toimipisteineen. Digitalisaation myötä suuri osa palveluista siirtyy tai on jo siirtynyt sähköisiksi. Nyt riittäisi enää aluepalvelupisteet, jotka voisivat olla Kelan vastaavien pisteiden kanssa samassa osoitteessa. Perusteilla oleva valvontavirasto voisi laajeta kattamaan kaikki maakunnille ajatellut tehtävät.
  2. Keskitetty aluepalveluvirasto ja hajautetut toiminnot kunnissa tai kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Ehkä tämä malli saattaisi miellyttää pormestareita. Esimmerkiksi elinkeinotoiminnan ja työvoimapolitiikan palvelut (TEM:n sellaiset) voitaisiin hajauttaa osittain kuntiin ja loput näistä palveluista pitää TEM:n hyppysissä.
  3. Kolmas tapa nähdä tämä maakuntien vaihtoehtopalvelut on tukeutua nykyisiin ministeriöihin ja virastoihin sekä rakentaa niiden perustalle yhtenäiset palveluprosessit (tyyliin kaikki lupatoiminnot jne.) ja hyödyntää sitten alueellisina palvelupisteinä Kelan verkostoa. Palveluiden tuottaminen sähköisesti yhden luukun periaatteella olisi se ydinjuttu. 
Helppoa on tämä laatikkoleikki. Kaikessa tässä voitaisiin edetä vaikkapa heti. Sairaanhoitopiirien muuttaminen SOTE-piireiksi tai terveyspiireiksi onnistunee nykylainsäädännön avulla. Toteutusesimerkkejä on jo olemassa. Toimivia organisaatioita ei tarvitse hajoittaa. Uudistuksessa voidaan keskittyä heikosti toimivien osien parantamiseen - kuten perusterveydenhuolto ja vanhusten palvelut ainakin suuressa osassa maata. Selvittäisiin kaikesta transaktiotoiminnasta ja kustannuksista kuten omaisuus- ja henkilöstöjärjestelyistä. Tietysti tarvittaisiin tietojärjestelmien uudistaminen. Se nyt tarvitaan joka tapauksessa ihan nykyratkaisussakin.
Maakunnille ajatellut valtion tehtävät voitaisiin uudistaa aloittamalla uudistus heti. Tässäkin tapauksessa säilytettäisiin toimivat osiot ja tartuttaisiin vaikeimpiin osioihin. Elinkeinopolitiikka ja työvoimapolitiikka pitää miettiä uusiksi joka tapauksessa. Uudistuksia on nyt meneillään, mutta osittain huolestuttavia sellaisia. Lupa- ja valvontatoiminta pitää miettiä uusiksi. Sitä tehdään nytkin eikä maakunnat ratkaise ongelmia.

Onkohan kuitenkin tämä pormestarien juna myöhässä? Niin ja mitenhän ovat nämä poliittiset realiteetit?  Vapaavuori ja Lyly saattavat olla yksinään ja keskenään huutajia?

Päivitys 1.10.2017: FB:n puolella lähti liikkeelle keskustelu, jossa otettiin kantaa terveydenhuollon  ja sosiaalihuollon erilaiseen taustaan suhteessa hallintopäätöksiin. Moni oli sitä mieltä, että myös sosiaalihuollossa sekä esim. perusopetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön samanlainen asiantuntijavetoinen päätösmalli kuin terveydenhuollossa. (Matti Rimpelä avasi pelin, Sakari Kainulainen ja Juhani Lehto peukuttivat niin ja minä myös.)  Sirkka Rousu jatkaa tätä pohdintaa seuraavasti: "Siitä vaan, STM laatimaan lait niin, että luovutaan hallintopäätöksistä, ellei ole kyse itsemääräämisoikeudesta. Uskon että ns.kenttä olisi tähän valmis, jos eduskunta ja lakia valmistelevat juristit veisivät asiaa eteenpäin....juridisia ja perustuslaillisia ongelmia ei ole nykymallissa. Mihin ylipäätään tarvitaan totaalinen sote-ja maakuntauudistus? Nykyjärjestelmässä olevat ongelmat voidaan ratkaista muutoinkin."
Toisaalla FB:ssä Päivi Pynnönen toteaa: "Mielestäni on alunperinkin ollut kummallista että maakunta ajatusta ei olla lainkaan kyseenalaistettu, eikä kriittistä keskustelua ole käyty lainkaan. Kansan mielipidettä ei olla myöskään kysytty. Nyt olisi korkea aika julkiseen ja avoimeen keskusteluun."

Päivitys 1.10.2017: Kaupunkipolitiikka taustalla. Vapaavuoren ja Lylyn yhteinen esiintulo taitaa myös liittyä kuntien keskinäiseen erimielisyyteen sotesta ja maakuntauudistuksesta. Kuntaliitto sovittelee tilannetta. Onhan sen oltava kaikkien kuntien asialla. Kuntalehti otsikoi 22.9.2017 tällä tapaa: "Sote lisäsi ristiriitoja ja vauhditti kaupunkikeskustelua. Sote- ja maakuntauudistus on lisännyt vastakkainasettelua, nostanut kuntien erilaisuuden esiin, selittää Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki virinnyttä keskustelua kaupunkipolitiikasta. Hän kuitenkin muistuttaa kuntien yhteisistä intresseistä. 
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., on puhunut aktiivisesti kaupunkien puolesta ja kutsunut koolle 21 suurimman kaupungin johtajat. Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen, kesk., toivoi hallitukselta ennen budjettiriihtä toimia hillitsemään Uudenmaan kasvua. Hiukan aiemmalta ajalta muistetaan myös pääministeri Juha Sipilän, kesk., ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen, kesk., puheenvuorot, joissa haluttiin hillitä kaupungistumista."
https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/sote-lisasi-ristiriitoja-ja-vauhditti-kaupunkikeskustelua/?utm_source=Sote+lis%C3%A4si+kuntien+ja+kaupunkien+vastakkainasettelua&utm_medium=email&utm_campaign=

Päivitys 2.10.2017: Antti Kaikkonen vastaa HS:n mielipidesivulla Vapaavuorelle ja Lylylle:


Maakuntauudistus luo edellytyksiä myös elinvoimaisille kaupungeille.Maakuntahallinto on sote-uudistuksen pohja ja perustus. Se täyttää perustuslain vaatimukset kansalaisten yhdenvertaisuudesta.
https://www.hs.fi/paivanlehti/02102017/art-2000005390604.html

Päivitys 5.10: Kirjoituksen taustalla on tämä C21-tapaaminen, jota Vapaavuori on järjestämässä 21 suurimmalle kaupungille. Kuntalehdessä mm. ministeri Anu Vehviläinen kommentoi tätä maakuntauudistuksen vastaista ajattelua. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina päättelee, että ei ole kysymys vastakkainasettelusta vaan vastuunasettelusta. https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/vehvilainen-kaupungeilla-enemman-tyokaluja-kuin-maakunnilla/?utm_source=Vehvil%C3%A4inen%3A+Kaupungeilla+enemm%C3%A4n+ty%C3%B6kaluja+kuin+maakunnilla&utm_medium=email&utm_campaign=

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti