Moolokin valtaa vastaan ketterästi - tietojärjestelmäprojektit kohteena

Moolok. Luin oheisen kirjan, mutta en saanut selvyyttä, veikö Moolok vallan. Kyse lienee jumalaisesta mammutista, jota on vaikea hallita ja se on samalla melkoinen kustannussyöppö. Kankare ja Järvenpää ovat kokeneita IT-projektien pyörittäjiä ja haluavat varoitella, opettaa ja herätellä meitä muita kirjallaan. Kirjoittajien hampaissa ovat selvästä suuret monoliittiset, yhden toimittajan hankkeet. Ketteryys ja paloittelu on kirjoittajien yleinen vastaus. Kirja on sinänsä heidän ketterän valmistelutyön mielenkiintoinen tulos. Kirjassa on selkeästi kolme osiota: 1. kerrotaan yleisesti, miksi niin monet projektit epäonnistuvat, 2. kerrotaan esimerkkejä epäonnistuneista projekteista, antiutopia Apottihankkeen lopputuloksesta sekä pitkä tarina Sampo-projektista, 3. annetaan 12 ohjetta välttyä epäonnistumisilta. Kankare ja Järvenpää joutuvat itse omien periaatteidensa loukkuun. Heidän mielestä pitäisi ottaa mallia ja oppia onnistuneista projekteista eikä epäonnistuneista. Kuitenkin suuri osa kirjasta keskittyy noihin epäonnistuneisiin projekteihin.

15 virhettä - 12 neuvoa. Kirjassa tiivistetään 15 virhettä, jotka johtavat epäonnistumisiin projekteissa. Kirjoittajat antavat lopuksi 12 neuvoa, jotka jakaantuvat kolmeen osioon: Rethink, Rework, Orient:

• Virheet: 1. turhat hankkeet ja huonot toimintamallit, 2. projektin ainutkertaisuus, 3. ainutkertainen ja kaikessa kokematon tiimi, 4. toisten onnistumisen mekaaninen toisto, 5. vanhat opit ja ohjausrakenteet, 6. oppimiseen ei riittävästi aikaa vaan aika menee muuhun puuhasteluun, 7. suhteellisuden taju pettää, 8. tapana tehdä vaikeimman kautta, 9. oma erilaisuus harhaa, 10. asiakas ei tiedä omia tarpeitaan, 11.kuvitellaan, että asiat ovat helppoja, 12. pitkä projekti ei voi onnistua, 13. uusia asioita ei voi kuvata vanhoilla termeillä, 14. käytettävyys ja käyttökelpoisuus ei ratkea paperilla, 15. projektin laajuutta kasvatetaan jo alkumetreillä.

• Suositukset:  RETHINK: 1. ohjausryhmän rooli, 2. arvontuotto, 3. vaikuttavuus, 4. hallittavuus; REWORK: 5. ketteryys, 6. hyödynnä mallit, 7. viestintä, 8. asenne; ORIENT: 9. osallista, 10. itsearvioi, 11. kouluta, 12. voitele.

Toimintaympäristöllä on merkitystä. Epäonnistuneiden hankkeiden riviin kirjoittajat ottavat mm. sähköisen potilaskertomushankkeen (Kanta), valtion asianhallintahankkeen (Valda) ja myös tulevaisuuden utopiana HUS:n ja jäsenkuntien yhteisen Apottihankkeen. Näille kaikille hankkeille on yhteistä toimintaympäristön haasteet, joita kirjan kirjoittajat eivät nosta esille. Kantan osalta toimintaympäristö koostuu valtion ja kuntien itsenäisyydestä ja pitkästä omasta IT-historiasta. Verrattuna Viroon Suomella on jo 1970-luvulta terveydenhuollon atk-historia, jolla on edelleen vaikutusta kunnissa  sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Myös sote-asioiden järjestämistapa poikkeaa merkittävästi. Viro aloitti Neuvostoliiton kaaduttua nollasta ilman historiaa. Valda on puolestaan ilmentymä uuden alusta valtiolla, kun VTKK.n lakkauttamisen jälkeen kaikki IT-toiminnot on vuosikausia toteutettu osana valtion virastojen omaa toimintaa. Apotti-hanke on puolestaan ilmentymä vähin erin rakennetun paikallisen - siis sairaanhoitopiirin IT-struktuurin vanhentumisesta ja toisaalta IT-toimintojen elimellisestä yhteydestä varsinaiseen toimintaan.Valtion ja kuntien osalta oleellinen osa toimintaympäristöä on myös uusi tietohallintolaki ja siitä seuraava kokonaisarkkitehtuurin edistäminen. Hankintalainsäädäntö koskee myös valtiota ja kuntia. Ja lopulta IT-toimittajamarkkinat ovat merkittävä tekijä. (1)

Innovaatioilla on riskinsä. Kirjoittajat mielestäni vähättelevät tietojärjestelmähankkeissa innovatiivisuutta. Toiminnan muutoksen ja tietojärjestelmien uusien mahdollisuuksien nivominen yhteen on haastava riskialtis juttu. Tähän riskialttiiseen maastoon lähdettiin mm. Kanta-hankkeessa, Valdassa ja Apotissa. On löydettävä viisas tasapaino riskien hallinnan ja uuden innovoinnin kesken. Tietojärjestelmähankkeiden tekeminen ei ole pelkkää projektihallinnointia, mutta tietysti myös sitä. Olen itse enemmän ketterien menetelmien puolella kuin monoliittisten sellaisten. Toisaalta ei voida yksisilmäisesti vedota jompaan kumpaan. Viron X-Road on monoliittinen kokonaisuus, mutta se antaa mahdollisuuden ketterille innovaatioille tuon pääväylän ympärillä. Suomessakin ollaan menossa tuohon X-Road kuvioon, jos VM nyt saa jalkeille aidon hankkeen (nyt määritystyövaihe meneillään, viite 3).

Moolok, lähde Wikipedia

Kesytetään Moolok. Sosiaali- ja terveydenhuollon maailmassa pitää olla määriteltynä tietyt reunaehdot, määritelmät ja luokitukset. Tässä mielessä tarvitaan jotain monoliittistä pohjaa - tiedon yhteistä valtaväylää. Se on todella ainutlaatuista työtä, jossa on omat riskinsäkin. Silti kaikesta kritiikistä huolimatta pidän oikeana ratkaisuna Kanta-hankkeen läpivientiä. Se tuo perusrakenteita, joiden varaan voidaan jatkossa rakentaa yksityiskohtaisempia paikallisia ratkaisuja - kuten vaikkapa Apottia. Kirjoittajat eivät juuri viittaa kokonaisarkkitehtuuriin, vaikka sitä nyt hehkutetaan niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kokonaisarkkitehtuuri tuo myös reunaehtoja, määritelmiä ja luokituksia - monoliittista pohjaa. Projektit eivät jää irrallisiksi vaan ne nivotaan viraston, kunnan, yrityksen laajempaan toimintamuutokseen ja projektisalkun hallintaan. Tässäkin ollaan nyt hyvällä tiellä, kunhan ei harhauduta paperitiikerin vangiksi. Kesytetään Moolok ottamalla haastava kokonaisuus hallintaan ja paloittelemalla toteutus hallittaviin osiin. "Tunne vihollisesi on hyvä ohje taistelussa - Moolok vaanii ja on viekas." (Antti Larsio omassa arviossaan, ks. viite 2). Suosittelen yllä esittämieni varausten kanssa kirjoittajien neuvoja ja Antin tapaan soisi myös neuvojen edetä IT-asiantuntijoiden ulkopuolelle - päätöksentekijöille ja substanssitahoille.  (4)


Viitteet:

(1) Hankkeet Ollin blogitarkastelussa:
-  Valdan historiaa olen käsitellyt blogikirjoituksessani jo sen kaatumisen aikaan 2012. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/ict-strategiaa-valdan-tarina-sai.html
- Apotti-hanke on ollut arvioinnissani siitä lähtien, kun hanke esiteltiin Sirius-hankkeena Terveydenhuollon atk-päivillä 2012. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/ict-strategiaa-valdan-tarina-sai.html
- Kanta-hankkeen VTV:n raporttiin olen ottanut kantaa blogissani 2012. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/sosiaali-ja-terveydenhuollon-it.html
- Viron X-Road-ajattelun puolesta olen kirjoittanut aiemmin useassa blogikirjoituksessani. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/lisaa-oppia-virosta-egovernment.html

(2) Antti Larsio kommentoi Moolok-kirjaan blogissaan tällä tavalla:
http://www.tietoviikko.fi/cio/blogit/ict_standard_forum/article928406.ece
Hän viittaa myös siihen, että ei ole yksiselitteinen asia valita yhden toimittajan mallia. Siis myös tässä mallissa voidaan turvata modulaarisuus ja avoimet rajapinnat. Myös arvon tuotto ja arvolupaus voivat olla erilaisia eri tahoille.

(3) Kansallinen palveluväylä. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130516Kansal/Kansallinen_palveluvaeylae_-_konsepti_tavoitteet_ja_ratkaisumalli_20130515.pdf
 

(4) VEIKÖ MOOLOK VALLAN?

VAPAUTA PROJEKTISI TUHLAAJAKULTISTA

TAPIO JÄRVENPÄÄ, ILKKA KANKARE

"Tässä kirjassa esitellään konkreettisten, julkisten ja meitä kaikkia koskevien esimerkkien kautta totaalisen absurdeja tapauksia projektimaailmasta. Tuoreet esimerkit Suomesta ravistelevat lukijaa: täysin perverssiä haaskausta, mielipuolista sekoilua, rikollista törsäämistä. Mutta arkipäivää vaikkapa julkishallinnon IT-hankkeissa."