Tietoa vai tekoälyä oli 26.11.2025 pidetyn Tietojohtaminen ry:n seminaarin otsikko. Puheenjohtajana toimi tietokirjailija Petteri Järvinen. Hän oli myös yksi luennoitsijoista. Paljon on ollut juttua tästä aiheesta mediassa, tietokirjallisuudessa ja asiantuntijoiden kesken. Mutta taas tuli uusia näkymiä roppakaupalla. Sovimme yhdistyksessä, että kirjoitan Petteri Järvisen ja Jukka Remeksen alustuksista jutun Tietoasiantuntijalehteen, sen tammikuun numeroon. Käyn nyt läpi muutamien pointtien avulla esiintyjien puheenvuoroja. Tämä on vain vähäinen osa kaikesta informaatiosta, mitä me saimme kuulla.
- Petteri Järvinen (tietokirjailija): "Luomuesityksien" arvostus jatkossa nousee. Tekoälyn tekninen kehitys on nopea ja pelottava. Tekoälyn historia on yllättävän vanha vuodersta 1865. Ja tekoälyn kielimallien rakentaminen on itse asiassa varsin yksinkertaista matematiikkaa- ainakin Petterin mielestä.
- Jukka Remes (Vanhempi lehtori, teknologiajohtaja): Tekoälyllä on kaksi tasoa: henkilökohtainen ja yleinen. Henkilökohtainen taso nimensä mukaan keskittyy yksilön ja koneen väliseen vuorovaikutukseen eli keskusteluun. Siinä voidaan käyttää hyväksi kielimallin yleistä tietovarantoa tai omia aineistoja. Yleinen taso tarkoittaa puolestaan prosessiautomaatiossa hyödynnettäviä AI-agentteja. AI-agentilla tarkoitetaan tietojärjestelmän ominaisuutta, joka kykenee suorittamaan kokonaisia tehtäviä käyttäen apunaan ulkoisia järjestelmiä ja välineitä.
- Marko Turpeinen (CEO, Adjunct professor): Luotettavuus on tekoälyn koitinkivi. Datan pitää olla todenperäinen, laillinen, vinoutumaton ja luotettava. Mutta koko prosessi sisältää runsaasti luotettavuutta koettelevia vaiheita. Organisaatioiden ja datan luontiprosessiin kuuluvien kehittäjien arvot, mielipiteet ja tavoitteet vaikuttavat kukin käyttäjälle käyttöön tulevaan tietovarantoon. Tietojärjestelmässä on kolme tasoa: data ja tekoälymallit, algoritmit ja käyttöliittymä. EU:n tekoälyasetus pyrkii hanskaamaan luotettavuuden tietoturvallisuuden haasteet jakamalla käyttäjien riskit neljään koriin: minimaalinen riski, rajoitettu riski, korkea riski sekä riski, jota on mahdotonta hyväksyä.
- Juha Anttila (toimitusjohtaja): Tekoälyn käytöllä on runsaasti kyvykkyyksiä: tiedon hakeminen, yhteenvetojen ja muiden tekstien laatiminen, kielikäännösten tekeminen, kokousten fasilitointi ja yhteenvetojen laatiminen, kysymyksiin vastaaminen, kalenterin tehtävien ja sähköpostin hallinta, tiedon analysointi, tiedon luokittelu, metatietojen tunnistaminen ja täydentäminen, ohjelmien käskyttäminen, kuvien ja piirrosten luonti, puheen tunnistaminen ja tuottaminen, kuvien ja videoiden analysointi, virtuaalihahmojen videoiden luominen. Eri kielimallien kehittämisessä on kilpajuoksu. Yritysjätit johtavat vuoron perään kilpailua, jossa Eurooppa on sivustakatsoja, päänäyttämöllä ovat USA ja Kiina.
- Altti Mieho (Business Manager, päätoimittaja): Edilex AI on juridisen metodologian perusteella rakennettu lainsäädännön ja siihen liittyvien esitöiden, oikeuskäytäntäjen ja oikeuskirjallisuuden tietovarantokokonaisuus. Tietovarannon sisään on rakennettu metatieto-osuus (mm. eri päivämäärineen). Tärkeätä on, että palvelu on mahdollisimman luotettava eikä sisällä siis virheellistä tietoa. Se on siksi suljettu ja vain juristien hankkimien lisenssien avulla käytettävissä. Palvelussa käytetään soveltuvin osin eri kielimalli-tuotteita ja niitä voidaan myös vaihtaa nopean kehittämisvauhdin maksimaaliseksi hyödyntämiseksi.
- Ville Rantala: (Head of Customer Reletion): Retriever on pohjoismainen yritys, jolla on toimipisteet myös Baltiassa. Yritys tuottaa mediaseurantaa, medianeuvontaa, media-analyysejä, sosiaalisen median hallintaa ja sillä on laaja media-arkisto. Vuoden 2023 alusta on toteutettu projekti, jossa palveluun on tuotu sisälle tekoälyn hyödyntäminen. Palvelussa käytetään useita kielimalleja. Työskentely on tehostunut todella merkittävästi. Suuri osa mediaseurannasta voidaan tehdä lähes automaattisesti ja nopeasti.
- Veli-Pekka Hyttinen (Customer Succes Manager): CAS-lähestymistapa keskittyy kemiaan AI: hyödyntämisessä. Palvelu on maailmanlaajuinen, jossa käyttäjiä on puoli miljoonaa. CAS-numero annetaan kaikille yhdisteille maailmassa. Niitä on noin 300 miljoonaa. Joka päivä noin 20000 yhdistettä saa numeron. Palvelulla on monia tehtäviä kuten hakutoiminto, patenttien analyysi, erilaisia yhteenvetoja. AI auttaa myös järjestelmän omien asiantuntijoiden työtä esimerkiksi nopeuttamalla virheiden hakua. Palvelun pitää olla turvallinen ja suojattu, että myös patenttiviranomainen voi tutkia patenttihakemusta, ilman että muut saa tietoa käsiinsä. CAS-rekisterillä on myös viranomaisen status.
Petteri Järvinen summasi päivän annin. Hän totesi, että oli omassa esityksessään liian negatiivinen. Alustuksissa oli positiivinen ote tekoälystä. Tärkeätä on tiedostaa datan laatu ja olla sen käytössä kriittinen. Asiantuntijalla on tässä merkittävä rooli. Tällä hetkellä kuluttajien osuus tuotteiden käytöstä on yksilötasolla 90 %. Se perustuu ennen muuta ilmaisiin tuotteisiin. Ottamalla mukaan yritysten käyttö, saadaan laskutavasta riippuen aivan toisenlainen kuva.
