SOTEN tietojohtamisessa parantamisen varaa - tietojohtamisen verkostopäivät Jyväskylässä 25-26.9.25

Vasemmalta Riina, Minna, Olli, Mikko, Sointu, alla Martta

 

 Parantamisen varaa on SOTEn tietojohtamisessa. Silti päivillä tuli esille oikein runsauden sarvi tätä asiaa itseensä. Mietin, miten voisin kuvata antia. Onhan kaikille osallistujille tulossa koko dia-paketti paluupostissa hetken kuluttua. Hienoa, kun esityksissä oli runsaasti sosiaalihuoltoa sekä myös pelastustoimi ja ensihoito. (Kuvassa sosiaalihuollon esiintyjät ja kokoava voima THL:n Martta).  Aikaisemmin terveydenhuolto on ollut painokkaasti esillä. 

Näyttää siltä, että käsitemaailmassa alkaa standardoitua yhtälö: tietojohtaminen = tiedolla johtaminen + tiedon johtaminen. Otin tämän jaottelun lähtökohdakseni vuonna 2017 eli 8 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" (1). Samojen aiheiden parissa vielä askarrellaan. Uutta on tekoälyn ryntääminen niin tiedolla johtamiseen kuin tiedon johtamiseen. Ryntäys on tosin kesken ja vaihteleva toteutuksiltaan eri paikoissa. THL:n tuore raporttikin vuodelta 2025 sen osoittaa. (2). Käsittelin kirjassani tietojohtamisen maturiteettia, kyvykkyyttä tai sanotaan nyt kypsyyttä. Päädyin monien selvitysten ja havaintojen perusteella, että tuolloin oltiin tasolla 2-3, kun luokitus ulottui 0:sta viiteen. Jotenkin verkostopäivien esityksissä välitilinpäätöksestä ja alustuksista jäi tuntuma, että ollaan suurin piirtein samalla tasolla 2-3. Tosin tietysti on koviakin onnistujia tai edelläkävijöitä. Nyt kypsyyden tasot ilmaistiin seuraavin sanoin: siiloutunut, ymmärtävä, tieto-ohjautunut, analyyttinen, optimoitu. Ollaan siis ymmärtäviä ja osin tieto-ohjautuneita. Olen luennoinut ja tehnyt podcastin yhdessä Karelia Ammattikorkeakoulun tietojohtamisen lehtorin Tiina Soinisen kanssa. (3). Käytin siinä hyväksi ns. jäävuorimallia, jonka olin kehittänyt kirjan ilmestymisen jälkeen. Sen ideana on, että pinnan päällä on tiedolla johtaminen ja pinnan alla tiedon johtaminen. Pinnan päällä tehdään tiivistä yhteistyötä kolmen toimijatahon kesken: käyttäjät eli johto ja henkilöstö, tiedonhallinnan vastuuhenkilöt, analytiikan ja raportoinnin vastuuhenkilöt. Tässä kolmiodraamassa pitäisi tavoitella onnellista ratkaisua kaikkien kannalta. OK. nyt olen lisännyt tähän yhden oleellinen käyttäjän - kansalaisen, asiakkaan, potilaan sekä hänen keskeiset yhteistyökumppanit. Niin pärjäämisen ilosanoma pitää ulottaa tietojohtamiseen saakka. Valitettavasti keskiössä on useimmiten organisaatio eikä ihminen / kansalainen/ asiakas / potilas. 

Tiedon johtaminen. Ilolla huomasin, että kokonaisarkkitehtuuri oli taas noussut välineistöön mukaan. Tuolla välineellä voidaan rakentaa tiedon johtamisen perusta, joka nojaa vahvasti edellä esittämääni jäävuorimalliin. Mutta miten laaja levinneisyys tällä välineellä on, sitä en tiedä. Tiedon johtamiseen liittyy useita kysymyksiä. 

1. Mitä tietoa tarvitaan? Kysymys on osoitettava tiedon tarvitsijoille, mutta tarvetta on yhdessä pohdittava ja arvioitava tietohallinnon ja analytiikan edustajien kanssa. Alustusten perusteella hyvinvointialueilla keskeinen ylitse muiden tarpeiden on rahoitusmalliin liittyen taloustieto. Toimintatieto on alisteinen taloustiedolle, kun pitäisi olla päinvastoin. 
2. Miten tietoa kerätään? Vuosikausia on puhuttu, että päällekkäistä tietoa ei ainakaan pitäisi kerätä. Oletan, että tämä asia on likipitäen järjestyksessä. Kansalliset käsitteet ja luokitukset edistävät tätä periaatetta. Mutta myös datan siirto eri järjestelmistä toisiin edistää tätä asiaa. Sekä THL:n raportista (2), että päivien keskusteluista tuli ymmärrys, että pirstaleinen tietojärjestelmien kokonaisuus ja siiloutuneet organisaatiot vaikeuttavat tiedon siirtoa edelleen. Pahimmillaan jäädään ilman tarpeellisia tietoja tai ne kerätään erikseen. Syvimmillään asiakas- ja potilastietojen keruu perustuu ammattihenkilöiden työhön osana hoitoa ja palvelua. Vuosikymmeniä henkilöstö on kritisoinut tiedon keruun työläyttä ja sitä, että kerääjä ei siitä hyödy. Tilanne on edelleen sama. On myös hyödynnetty erilaisia automatisointeja, HELP-toimintoja, mahdollisten virheiden hälytystoimintoja, puheentunnistusta jne.  Ja nyt on se kaiken ratkaiseva tekoäly. Se pistää nämäkin työt järjestykseen. Lupaavia harjoituksia on eri puolilla toteutettu. Kansallinen läpimurto odottaa vielä kulman takana. 
3. Miten tiedon (datan) laatu varmistetaan? Tämä on edelleen todella vaikea kysymys. Jos datalla on hyötyä suoraan kirjaajalle tai työyhteisölle, voidaan myös sen laatua kontrolloida välittömästi.Toisaalta on mahdollista, että kirjaukset tehdään, mutta ei paljoa välitetä, miten oikeellista se on. Terveydenhuollossa avain on lääkärin hoitopäätös ja siihen liittyvät ennakkotiedot. Sosiaalihuollossa on palvelupäätös, josta on asiakkaalla valitusoikeus. Samanlaista lakiin perustuvaa oikeutta ei ole terveydenhuollossa. Tiedon laatuun liittyvistä ongelmista ja kannusteista on puhuttu rahoitusmallin osalta ja siinä diagnoosien keskeisestä asemasta. Tämä oli esillä myös avauspuheenvuorossa. Jos olen ymmärtänyt oikein, on paikallisesti voitu edistää rahoituksen saantia kannustamalla mahdollisimman paljon diagnoosien tekoon. Niin lisääkö tuo tiedon laatua vai ei?  
4. Miten mitataan tiedon johtamista? Eräässä alustuksessa asia sanottiin näin: tarvitaan kustannustehokas tiedonhallinta. Tähän tavoitteeseen löytyy kyllä riittävät mittarit. Mutta silloin ei nosteta esille kysymystä, mitä tietoa keratään ja hallitaan. Tiedon johtaminen voi olla kustannustehokasta, mutta ei vastaa kokonaisuudessaan tietotarpeita. Näin on edelleen. Ja voi olla myös niin, että tietoa (dataa) on rutkasti yli tarpeen ja ollaan tietoähkyssä. 

 Tiedolla johtaminen. Ei olla vielä tiedolla johtamisen ihanteessa, vaikka verkostossakin on nostettu aihetta esille liki 10 vuotta. Verkoston juhlavuosi on ensi vuosi ja tapaaminen Lahdessa. On se ihme, kun nämä BI-tuotteetkin ovat kehittyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana hurjasti. Niin ehkä loppukäyttäjät ovat tietojohtamisen ulkokehällä. Olen huomannut, että edelleen on organisaatioita, joissa tietohallinto pyörittää tiedonhallinnan hankekokonaisuutta ja ylläpitoa, mutta käyttäjät eivät kunnolla tiedä tai välitä, mistä on kyse. Olen myös huomannut, että edelleen sotketaan keskenään tiedolla johtaminen ja tiedon johtaminen. Julkisten hankintojen HILMA-tietokannassa on aivan viime aikoina ollut tiedolla johtamisen hankkeita, jotka sisällön osalta ovatkin tiedon johtamista. Tällaisia havaintoja en löytänyt alustuksista. Huolestuttavaa on, että tiedolla johtamisessa esitellään  dashboardeja, jotka sisältävät tilastoja, käppyröitä, piirakoita menneestä ajasta, mutta eivät tavoitteita lainkaan. Tai sitten tavoitteet ovat niin yleisellä tasolla, että niiden toteutumista on vaikea seurata. Poikkeus on luonnollisesti talous. Siinä tilanne ja tavoitteet ovat tarkkaan tiedossa, kuten myös seuranta ja seuraukset. Tietojohtamisen tavoitteet pitää johtaa käyttäjien tarpeista. Tavoitteilla pitää olla suorat ja välittömät vaikutukset asiakkaisiin ja organisaation toimintaan.  

Strategia ja siitä johdettu operatiivinen ja taktinen toiminta voisi sisältää toimintastrategian rinnalla datan ja tiedonhallinnan strategian. Kun on hyvät ja kattavat tietovarannot, voidaan strategian pohjaksi ja jatkuvaksi uudistamiseksi käyttää näitä varantoja ennakointiin, riskien hallintaan ja hiljaisten signaalien haistamiseen. Jos otettaisiin peruslähtökohdaksi ihmisten pärjääminen, saataisiin aikaan kattava ja hallittava kokonaisuus - on sitten kyse kulujen leikkaamisesta tai toimintojen kohdentamisesta pärjäämistarpeiden tyydyttämiseen. En ole vielä siteerannut mitään yksittäistä esitystä tai sen kalvoa. Tässä teen poikkeuksen. Mikko Huovilan muutenkin hienossa esityksessä oli kalvo, joka sopii tähän yhteyteen hyvin. Kalvon otsikko on: "Minkä logiikan ehdoilla hyvinvointialueiden palveluita ja niiden johtamista kehitetään?" Tiivistin kalvon sanoman tähän ja lisäsin tulkintani pärjäämisen kannalta.

• Ammatillinen logiikka: professiot; alalogiikat: lääketieteen logiikka, hoitotyön logiikka, sosiaalityön logiikka. ON-koodaus pärjäämiseen: asiakkaan pärjääminen ammattihenkilön näkökulmasta, mutta pitäisi olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.
• Manageriaalinen logiikka: strategisuus, tehokkuus, tuloksellisuus, mittaaminen, hierarkiat, kontrolli, suorituskyky: ON-koodaus: organisaation teknisen prosessin tavoitteet - asiakas kohde, jota liikutellaan organisaation ehdoilla paikasta ja toiminnasta toiseen. Asiakkaan oma arvio tuloksista jää erillisen tiedonkeruun varaan. 
• Potilas/asiakaskeskeinen logiikka: yksilölliset, tarpeet, kokemustieto, asiakaspalaute: ON-koodaus: asiakkaan näkökulma pärjäämiseen ennen, välittämästi ja pidemmällä aikavälillä.Se pitäisi olla tiiviisti tarjolla samaan aikaan kuin manageraalisen logiikan tiedot.
• Markkinalogiikka: kilpailu, valinnanvapaus, kuluttajakäyttäytyminen: ON-koodaus: On organisaation näkökulma välittömiin tai mahdollisiin asiakkaisiin, mutta pitäisi sisältää vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa.
• Valtiologiikka: yhdenvertaisuus, ohjaus, valvonta, lakisääteiset velvoitteet: ON-koodaus:Tämä on valtion näkökulma organisaation kykyyn selvitä ohjaukseen liittyvistä velvoitteista. Siitä puuttuu elävä yhteys asiakkaaseen - pärjäämisvajeiden korjaamiseen. 
• Kansalaisyhteiskunta-logiikka: kansalaisaktiivisuus, voittoa tavoittelematon toiminta: ON-koodaus: kansalaisen näkökulma pärjätä ilman varsinaisia "korjaavia" palveluita; pitäisi olla hyvin integroitu yhteen julkisten ja yksityisten palveluiden kanssa. Kansalaisyhteiskunnalla on rooli ihmisen pärjäämisessä ennen ulkoisten palvelujen tarvetta ja sen jälkeen. 

 Joo tämä Huovilan Mikon kalvo avaa mukavasti kokonaisuutta, kunhan koko ajan näkökulma on kansalaisen pärjäämiseen. ON-koodaus oli nyt tuore testaus asiassa. 

Järvilehto: Konemieli 2025

Tekoäly oli ajan sana lähes kaikissa alustuksissa.  Nostin itse asille Lauri Järvilehdon kirjan Konemieli. (4). Käytän nyt hyväksi etuoikeutta julkistaa pari kalvoa esityksestäni. Laurin mielestä ihmismielen ydintä ei konemieli vielä voi haastaa.  Sovelluksessani pärjäämiseen ihmismielen tasapaino tukee pärjäämistä tai ihmismielen tasapainon järkkyminen tuottaa pärjäämisvajetta. (5).

Konemieli - sovellus pärjäämiseen /ON

Lopuksi nostan vielä esille sosiaalihuollon. Onhan se jäljessä terveydenhuoltoa tietojohtamisessa, mutta syyt tulivat esille alustuksissa. Olimme kaikki alustajat iloisia, kun saimme näkyvyyttä sosiaalihuollolle. Siksi valitsin tämän kuvan myös mukaan. Linkedinissä oli tuoreeltaan kuva ja tiivistystekstit Martta Forsellin kirjoittamana (THL). Martta on  kuvassa edessä iloisena kädet levällään. 

• Mikko Huovila taustoitti historiaa, jotta paremmin ymmärtäisimme nyt tapahtuvaa loikkaa.
• Minna Kivipelto kertoi, että nyt on käynnissä useampiakin hanketta, joilla saamme pian myös vaikuttavuus-tietoa.
• SointuMöller piti oivan ”sosiaalihuolto pähkinänkuoressa” esityksen ja kuvasi sosiaalihuollon käytäntötutkimuksia.
• Riina Rubinstein kertoi Teamcare-sovelluksesta eli ”datafuusion mahdollistavasta” asiakas- ja verkostotyön työvälineestä. (5)
• Olli Nylanderin kiteytys "Sosiaalihuollon ytimestä kolmena tekijänä (5):
• 1. ihmisten sosiaalinen ympäristö
• 2. ongelma ei ole ihminen vaan tilanne
• 3. sosiaalihuollolla on kaksoismandaatti: apu ja kontrolli - ja tärkeätä on palvelun oikea-aikainen ajoitus.   

 Viitteet

(1)  Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, BOD 2017

(2)  Palveluketjut haltuun kokonaisvaltaisella toiminnanohjauksella Tiedonhallinnan nykytila ja suositukset kehittämiselle eri tasoilla, Hanni Joronen, Jatta Kivelä, Laura Käsmä, THL työpaperi 34/ 2025

(3) Tiina Soininen, Olli Nylander: Tietojohtamise podcast, Karelia ammattikorkeakoulu, 2024

(4) Lauri Järvilehto: Konemieli, Tammi 2025 

(5) Olli Nylander, Riina Rubinstein: Pärjäämisen ilosanoma ja sosiaalihuollon tiedonhallinta - tapaus Teamcare-toiminnanohjauksen tuote avaa oivan esimerkin tiedonhallintaan eri osapuolten kannalta, alustus verkostopäivillä 25.9.2025