"Mahdoton menestys" - Ollilan tilitys - päivitys 14.2.2014

Mahdoton  menestys on Jorma Ollilan inhimillisen kasvun kuvaus. Kirja on samalla kuitenkin yksi näkökulma Nokian mahdottomaan menestykseen ja sen varjopuoliin. Luin kirjaa myös johtamisen "oppikirjana". Omien kokemustensa, pohdintojensa ja kirjaviisautensa perusteella Ollila jakaa myös johtamisoppia. Moni varmaan odotti kirjalta myös kokonaisvaltaista inhimillistä otetta eli kuvausta yritysjohtajan arjesta perheessä, ristiriidoista jne. Ollila on tehnyt tietoisen valinnan, joka kuvaa ilmeisesti hänen persoonaansakin. Perhettä ei sekoiteta työhön. (1). Onko se totta, voi vain arvuutella. Kirja on Harri Saukkomaan taitavasti kirjoittama minämuotoinen elämänkerta. Se ei ole historiallinen tutkimus. (Päivitys 14.2.2014: Saukkomaa aiheesta RadioSuomen tautapeilissä..http://areena.yle.fi/radio/2143536 .) Toisaalta se on kirjoitettu menestyksen muotoon. Kaikki edistysaskeleet, onnistumiset, uudet ideat ja myös takapakit tuodaan menestysajattelun kautta esille. Kirjasta jää kuva henkilöstä, joka ei omilla toimillaan suuria virheitä ole tehnyt - suomalainen työn sankari. Virheet ovat laajempien kohtaloiden, tapahtumien tulosta. Kirja on tehty myös harkiten, jotta keskeiset avainhenkilöt eivät saisi kirjasta "hernettä nenäänsä". Itse asiassa kirja kuvaa myös Ollilan keräämän "viisikon" menestystä ja osaamista. Oleellista on ollut löytää erilaisten ihmisten tiimi ("dream"-sellainen), joka on toiminut Ollilan johtamisen välttämättömänä apurina. Kirjassa viitataan monesti sattumaan niin yksilöllisellä kuin yritystasollakin. Kuitenkin kirjan ote on enemmän "välttämättömyys" kuin "sattuma".

Ollilan johtamisoppi. Kirjan avulla saadaan esille Ollilan johtamisopin ilmikuva, julkinen kuva. Jos tuota johtamisoppia haluttaisiin kaivella kunnolla, tarvittaisiin aikalaisten, työtovereiden ja vastaavien arvioita. Johtamisopin pontimena ovat analyyttisyys ja systemaattisuus. Näihin tekijöihin liittyy ulkoa tuotujen ajatusten kriittinen soveltaminen Nokian oloihin. Toisaalta Ollila toteaa, että konsultteja ei saa päästää hallitsevaan asemaan organisaatiota kehitettäessä. Analyyttisyyteen liittyy myös strategiaoppi missioineen, visioineen, strategisine painotuksineen ja arvoineen. Nämä ovat Ollilan mielestä vieneet Nokiaa menestykseen. Johtamisoppiin on sisältynyt myös systemaattinen yhteistyö, tiimityö, jossa on haettu sitkaasti yhteinen etenemistie erilaisten näkemysten kompromisseina. Jorman tiimillä on kuitenkin yhteinen arvopohja. Johtamisoppiin on liittynyt myös jatkuva organisatorinen muutos sekä henkilöiden roolien jatkuva muuttaminen. Seurauksena on ollut Ollilan kannalta poikkeuksellisen pitkä yritysjohtajan ura ja ulkopuolelta katsottuna suvereeni rooli Nokiassa. Kasvun paikka Nokiassa oli Ollilalla, mutta alaisilla vain Jorman sallimissa rajoissa. Näin myös Ollilan väistyessä seuraajien joukko hupeni hupenemistaan ja lopputuloksena oli Elop. Johtamisoppiin liittyi myös henkilöstön huomioon ottaminen ja palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto. Puhutuin osa palkitsemisjärjestelmää on ollut optiojärjestelmä,  jonka piirissä on Ollilan mukaan ollut satoja nokialaisia. Kirjassa ei tähän asiaa puututa kovin analyyttisesti - mielenkiintoista. Nokia lienee ollut suomalaisittain tässä urtanuurtaja. Optioilla on ollut suuret vaikutukset myös suomalaiseen yhteiskuntaan, yrityskulttuuriin ja arvomaailmaan. Vaikutus ei ole ollut pelkästään positiivinen.


Virheettömyys vai virheistä oppiminen. Johtamisessa ja uusien asioiden, innovaatioiden luomisessa virheillä on oma merkityksensä. Virheettömyys on pysymistä omalla mukavuusalueella. Virheettömyys on myös positiivisten toistojen tulosta. Virheet ovat myös inhimillisen elämän realiteetti, "suola". Virheistä oppiminen on myös eräs oman ajattelun ja toiminnan uusintamisen muoto. Tekikö Ollila virheitä? Kierrellen ja kaarrellen hän tunnustaa yleisellä tasolla joitakin virheitä. (2) Nokian historian jokaisessa kriisipisteessä, kasvun hiipumispisteessä on tehty virheitä. Ovatko sitten onnistumiset olleet virheettömän ja ennalta kehitetyn strategian tulosta vai onko mukana ollut myös ripaus tai kasa onnea? Onneakin on ollut mukana. Ulkopuolelta katsottuna virheitä syntyi varmaan arvioinneissa, minkä tyyppisiä tuotteita pitäisi maailmalle myydä. Esim. Ollila tunnustaa virheeksi hitauden kehitettäessä simpukkapuhelinta. Eräänlaiseksi virheeksi hän tunnustaa myös sen, että riittävän nopeasti ja määrätietoisesti Nokiasta ei tehty ohjelmistoyritystä. Kännyköiden tekemisen strategiaa ei kunnolla muutettu koko aikana. Muutosyritys oli Symbian - käyttöjärjestelmän ottaminen äly-kännykän sydämeksi. Virheitä syntyi myös Nokian sisäisessä organisoinnissa. Viimeisin yritys matriisiorganisaation tuomisesta apuun oli Ollilankin mielestä ongelmallinen (ei virhe), koska hän ei saanut riittävästi alaisia sitoutumaan, oppimaan matriisiorganisaation saloihin. (3). Optiojärjestelmää ei Ollila kommentoi lainkaan minkäänlaisena virheenä vaan itseasiassa oikeutettuna operaationa. Sitä se varmasti oli operaation kohteeksi päässeiden kannalta, mutta ei ulkopuolelle jääneiden kannalta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että optiojärjestelmä ei ole kiistaton kannustinjärjestelmä. Itse asiassa se kannustaa sitoutumisen sijasta erkaantumiseen, jotkut sanovat jopa henkiseen laiskuuteen. Optioihin viittasin taannoin myös blogikirjoituksessani johtajasta esimerkin antajana. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/01/johtajan-esimerkki-kantaa-hyvassa-ja.html).

Oppiakin kannattaa ottaa Ollilalta. Johtajan kannattaa olla aktiivinen eikä vain reaktiivinen. Aktiivisuus merkitsee jatkuvaa opiskelua, oppimista ja kokemusten tuomista oman organisaation ulkopuolelta. Johtamistavat juurtuvat mieliin jo nuorella iällä. Sen toteaa myös Jorma. Niin onhan tuo johtaminen kiinteä osa ihmisen kasvuprosessia. Mitä syvemmälle jokin tapa on opittu, sitä vaikeampi on siitä pois oppiminen. Hyviä johtamisen taitoja kannattaa siis harjoitella mahdollisimman nuorena. Strategisen ajattelun ja vaihtoehtoisten etenemisteiden merkitys johtamisessa korostuu. Tällaisen opin myös Ollila jakaa pitkin elämänkertaansa. Myös monesti hän viittaa arvojen merkitykseen. Organisaatiolla pitää olla selkeät yhteiset arvot. Johdon pitää olla esikuva arvojen mukaisessa toiminnassa. Johdon pitää myös jatkuvasti edistää arvojen leviämistä koko organisaatioon. Tiimityö on myös Jorman esiin nostama vahvuus. "Viisikko" (mediassa "Dream-team") oli Jorman johtamisajattelun onnistunut aikaansaannos. Tiimiajattelussa on tärkeätä yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet, erilaiset osaamispohjat, erilaiset ihmistyypit. Kun tiimi saadaan toimimaan yhteen, sen tuotos on aina merkittävästi suurempi kuin jäsensä summa. Tiimiajattelusta kerroin taannoin arvioidessani Jukka Jalosen johtamisoppeja. (ks.
blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/05/jukka-jalosen-tiimihenki-pureeko.html).

Sote-uudistuksella ei ole mitään tekemistä Ollilan elämänkerran kanssa. Jäin kuitenkin pohtimaan analogioita soteuudistukseen. Nykytilan analyysi on tehty, mutta sen on tehnyt lukuisa määrä erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Sittenkään soteuudistuksen nykytilan analyysissä ei ole toimittu mitenkään analogisesti Nokian tapauksen kanssa. Tästä on seurannut erilaisia uudistuksen etenemisteitä, jotka yksi toisensa jälkeen ovat päätyneet lyhyeen. Uudistukselta puuttuu yhteinen visio, missio ja strategia. Eikä tuo arvopohjakaan ole kaikille yhteinen. Uudistukselta puuttuu "veturi" ja "dream-team". Aikanaan rakennettaessa suomalaista sote-järjestelmää sillä oli selkeät tavoitteet ja "veturit". Myös valtionosuusuudistus oli selkeä harppaus uuteen aikakauteen hyvine ja huonoine puolineen. Nyt pitäisi saada aikaan uusi mahdollinen menestys soteen.

Viitteet

(1) Hesarin arvioissa kiinnitetään myös huomiota tähän perheen pitämiseen syrjässä elämänkerrasta, mutta myös pohditaan, miten todellisuudessa tilanne oli. Tässä on sitaatti Petri Sajarin arviosta 18.10.2013 HS:ssä:
"Perheestään hän ei kerro kuin sivumennen.
Täysin epäselväksi jää esimerkiksi se, miten hänen Liisa -vaimonsa on kestänyt puolison jatkuvaa matkustamista ja työntekoa. Työpäivät alkoivat viimeistään seitsemältä aamulla ja venyivät lähes aina myöhäiseen iltaan. Vain lauantait olivat vapaapäiviä.
Ollila arvioi olevansa suorittaja, joka nauttii puuhailusta, tekemisestä ja tutkimisesta: tärkeää on saada asioita tehdyksi. Hän myös kertoo olevansa kärsimätön, mutta jättää kuvailematta raivokohtaukset."
http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Jorma+Ollila+on+pohjalainen+sisupussi/a1382040672032?sivu=2

Juha Itkonen arvioi elämänkertaa otsikolla "Sinivalkoiset kahleet" Image-lehden numerossa 1.2014. Itkonen kuvaa Ollilaa suoraviivaiseksi suomalaiseksi työn sankariksi. "Työtä ei pelätä. Menestystä ei juhlita. Turhia ei puhella. Välittyy kuva sodanjälkeisen sukupolven pohjalaismiehestä, jonka asema on epätavallinen, mutta arvot samanlaiset kuin kaikilla muillakin...En siis kaipaa Ollilalta ankarampaa itseruoskintaa. Sen sijaan en voi olla ihmettelemättä, miten täydellisesti hän sivuuttaa kirjassaan perhe-elämänsä."

(2) Suomen Kuvalehdessä 17.10.2013 Kustaa Hulkko pohtii elämänkertaa yksilötasolta ja arvioi myös epäonnistumisia, jopa Ollilan itsekriittisiä arviointejakin. 
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jorma-ollilan-nokia-kirja-paljastuksia-ja-itsekritiikkia/

(3) "Matriisiorganisaatio perustuu ristikkäisohjaukseen, jossa yhtäällä ovat esimerkiksi markkinointi- ja tuotantoyksiköiden kaltaiset resurssitekijät sekä toisaalla tulosvastuuyksiköt. Tällaisen organisaation jäsen vastaa toiminnastaan kahdelle tai useammalle taholle.^[1]
Matriisiorganisaatio on toiminta organisoitu kahdella tai useammalla eri tavalla. Siinä toimivalla henkilöllä on linjaesimies ja toiminnon esimies. Yhdistelmä tuottaa monijohtajuutta, eli yhdellä toimijalla on kaksi tai useampi esimies. Vaarana ovat vastuuristiriidat ja pöhöttyminen." Wikipedia:http://fi.wikipedia.org/wiki/Matriisiorganisaatio

Järjestämislakiehdotus Orpon ryhmän armoilla

Lähde: HS-analyysi: Lakiluonnoksella matkaa maaliin  20.12.13

Valmisteluryhmä on tehnyt vaikeassa välissä ansiokkaan työn. Ei turhaan ministeri ole kehunut ryhmän työtä. Kun vaaditaan tehtäväksi hallituksen esitys, sen on täytettävä lakiesityksen minimivaatimukset. Lakiesitykseen ei voi sisällyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja ja pykälämalleja. Se on selvä. Esityksen perustelutkin on varsin huolella tehty. On selvitetty nykytilanne, kerrottu, miten  siihen on päästy ja vertailtu muihin maihin Suomen tilannetta. Pykälät on perusteltu eli kirjoitettu auki. Kaikki tämä työ on tehty ensi kertaa ja suurella kiireellä. Ministeriön virkamiehet ovat panostaneet asiaan niin tiiviisti, että muut lakihankkeet on jouduttu pistämään syrjään. Tässä on vielä lehdistötiedotteesta tiivistys:

"Valmisteluryhmä on noudattanut työssään hallituksen asettamia reunaehtoja. Hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossakin kuntapohjaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti kuntien muodostamille sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille.  Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sote-alueeseen. Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Ne ovat sote-alueiden vastuukuntia, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Kun kaikki palvelut yhdistetään saman johdon alaisuuteen, palvelut eivät pirstaloidu ja voimavarat hyödynnetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti." http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1871321#fi 

Paljon on vielä tehtävää. Veikkaan, että tämä hallituksen esityksen muotoon tehty työ ei mene sellaisenaan läpi. Vastuukuntamalli ja sen sekoittaminen kuntayhtymämalliin johtaa vaikeuksiiin. Perustason järjestämisvastuu aiheuttaa toisen keskeisen ongelman. Kolmas haaste on näiden rakenteiden varaan rakennettava rahoitusmalli. Esitys sisältää myös paljon muuta keskusteltavaa. Mieleeni nousee mm. seuraavaa: uuden systeemin valtakunnan tason suunnittelu, seuranta ja ohjaus, työnjaot eri toimintojen kesken "saumakohdissa" (erva - vastuukunta/sotepiiri; vastuukunta/sotepiiri - perustason alue; perustason alue - kunta), tietojärjestelmien vastuut ja erva-alueen koordinointivastuu, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon saumat (vanhustenhuolto, päihdehuolto, mielenterveysasiat, vammaisasiat), uusien ja vanhojen lakien yhteen sovittaminen (terveydenhuoltolaki uusi, mutta sosiaalihuoltolaki vanha ja uusinnan alla; vanhuspalvelulaki uusi) jne. 

Valmisteluryhmässäkin erilaisia painotuksia. Valmisteluryhmässä oli lausumien ja eriävien mielipiteiden perusteella asiantuntijajoukossa erilaisia painotuksia: virkamiesnäkökulma (tehdään, mitä hallitus pyytää), kuntanäkökulma (otettava huomioon kunnan muutkin tehtävät ja kytkennät soteen), kuntayhtymänäkökulma (sairaanhoitopiirimalli olisi hyvä pohja), THL-näkökulma ("raha seuraa potilasta"). THL on tosin lähtenyt omaan vahvaan vaikuttavuusarviointiin, joka jatkunee edelleen hankkeen etenemisen myötä. (1). Olisin odottanut myös sosiaalihuollon edustajilta voimakasta esiin nousua. Esim. sosiaalihuoltolain uudistamiseen liittyvät asiat eivät nouse esille valmistelussa vai nousevatko?  Itse asiassa tuntuu siltä, että valmisteluryhmä on keskittynyt voimakkaasti soten "te"-osuuteen eli terveydenhuoltoon. Toivottavasti olen tässä väärässä. Toisaalta esim. Lääkäriliitto lähti tuoreeltaan kritisoimaan esitystä hallintohimmeleistä. (2) Edelleen jäin ihmettelemään ohutta yhteyttä valtionuusuusuudistukseen, jossa kaavaillaan uusien tekijöiden huomioon ottamista laskentaperusteissa. Edelleen ihmettelen, missä ovat kaavailut vaikkapa toimeentulotuen tai kotihoidon tuen siirtämisestä Kelalle ja miten siirto vaikuttaa järjestämislakiin. 

Ollin toiveita ja ennusteita. Vaikea on tämänkään aineiston lukemisen jälkeen muuttaa omia aikaisempia pohdintoja: vastuukuntamallia ei tarvita, vaan kuntayhtymämallin pohjalta pitäisi edetä; perustason vastuuta ei pitäisi rakentaa lakiin ja hallintomalliin. Rahoitusratkaisu pitäisi läpivalaista ja ennakoida myös monikanavaisesta rahoituksesta luopuminen. Valtakunnalliseen suunnitteluun pitäisi ottaa mukaan sopimusohjaus. 

 

Viitteet

(1) THL:  Sote-järjestämislaissa hyviä mahdollisuuksia mutta erityisesti peruspalvelualueet ongelmallisia
19.12.2013
”Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen vaikutuksista kaksi asiantuntija-arviota. Niistä ensimmäinen, alustava arvio, on nyt valmistunut samaan aikaan järjestämislakityöryhmän esityksen kanssa. Lopullinen arvio valmistuu maalis-huhtikuussa”, kertoo pääjohtaja Pekka Puska (THL).

Arviointia tehneen työryhmän puheenjohtaja Marina Erholan (THL) mukaan lakiehdotus on askel kohti toimivaa ja eheää sekä vaikuttavaa ja kustannustehokasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Periaatteessa laki myös mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisen integraation ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.

Nykyisen järjestämisrakenteen pirstaleisuus sekä tarve ohjaaville linjauksille puoltaa työryhmän ehdotuksen suuntaisen lakiuudistuksen pikaista läpiviemistä ja toimeenpanoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen järjestämisrakenteen pirstaleisuus ja vastuutahojen ja alueellisten toimijoiden suuri tarve ohjaaville linjauksille puoltaa työryhmän ehdotuksen suuntaisen lakiuudistuksen pikaista läpiviemistä ja toimeenpanoa. Ehdotusta pitää kuitenkin olennaisilta osiltaan edelleen parantaa. Uudistuksen pitkittymistä ei voi pitää hyvänä, sillä se haittaa vakavasti toiminnan pitkän aikavälinsuunnittelua. Lisäksi se haittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteiden ja toiminnan syvällistä uudistamista, jota tarvitaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen takia kiireesti. Lakiehdotuksen peruslähtökohta nykyistä vahvemmista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjistä on oikea, mutta esitetyt muutokset eivät riitä takaamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Mikäli uudistus toteutetaan esitetyssä muodossa, tuloksena on edelleen hyvin hajautunut järjestelmä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjätahoja voi muodostua lähemmäksi 50. Perustason alueet vaikeuttavat alueellisesti kestävän ja johdettavissa olevan palvelujärjestelmän muotoutumista merkittävällä tavalla. Käytettävissä olleiden kustannustietojen perusteella näyttää siltä, että uudistus hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten kasvua. Poikkeusperusteiden laajamittainen soveltaminen kyseenalaistaa rakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Keskeisin poikkeusperusteiden synnyttämä haaste on syntyvien perustason alueiden suuri määrä. Säädösvalmistelun alkuperäinen ajatus perustason alueista poikkeuksina pääsäännöstä ei ehdotuksen myötä toteudu. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohdista perustason alueille ei ole perusteita. Lakiehdotus sisältää askeleita oikeaan suuntaan ja se luo pohjaa myöhemmille sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksille. Lakiesityksen jatkovalmistelussa on syytä rajoittaa merkittävästi poikkeusperusteiden käyttöä, jotta ehdotettu uudistus ei lukitsisi sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuosiksi puolinaisiin ratkaisuihin. Lakiesityksen jatkovalmistelun yhteydessä olisi laadittava kansallinen käsikirjoitus sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäjänteisen uudistamisen tavoitteista ja keinoista. Parhaimmillaan suunnitelma sisältäisi suuntaviivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteesta, rahoituksesta, keskeisten kansallisten tuotantorakenteiden turvaamisesta sekä uudistuksen toimeenpanosta."  http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/063e3289-0f2e-47ef-b99a-4fd1a7db0d4e

 

(2) Lääkäriliiton Vuorenkoski: Järjestämisvastuu hukkuu hallintohimmeliin
Julkaistu 20.12.2013 11.00  

"Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu hukkuu aivan liian monimutkaisin hallintohimmeleihin, kommentoi Lääkärilehdelle ehdotusta Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija, LT Lauri Vuorenkoski.Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Ne ovat sote-alueiden vastuukuntia, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Sote-alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon ja päätöksentekoon vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta. Toimielin vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja johtamisesta.Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita. Niillä on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista.Mihin katosi kokonaisuus? Ministeriön ehdotusta on pitkin matkaa kritisoitu muun muassa ristiriidoista perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta.Vuorenkosken mukaan perustuslailliset ongelmat eivät ole isoin ongelma, vaan ennemminkin järjestämisvastuun hämärtyminen.– Välttämätöntä olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun integraatio. Se ei tässä esityksessä kuitenkaan toteudu, Vuorenkoski pahoittelee.– Esitetty malli hajottaisi terveydenhuollon järjestämisvastuuta eri tasoille, kun sitä pitäisi päinvastoin yhtenäistää ja vahvistaa. Nykyaikainen terveydenhuoltojärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että sen ohjaamiseen tarvitaan huomattavan vahvat hartiat ja sitä, että sitä ohjataan yhteä kokonaisuutena, hän huomauttaa. Perjantaina Ylen aamu-tv:ssä haastateltu Lauri Vuorenkoski totesi myös, että olennaista lääkäreiden näkökulmasta se, että Suomeen saataisiin rakennettua moderni pohjoismainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka tuottaisi mahdollisimman paljon terveyshyötyä kansalaisille niillä resursseilla, jotka terveydenhuoltoon sijoitetaan. Toinen tärkeä päämäärä on kansalaisten tasa-arvoisuus, joka ei valitettavasti terveydenhuollossa nyt toteudu."Ulla Järvi http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14234/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss

Sote - poliittista pöhinää - ollaanko luopumassa vastuukunnista?, päivitys 18.12.2013

Poliittinen kuntapöhinä. (1) Sote on YLEn äänestyksessä muotisanana lähes yhtä suosittu kuin pöhinä.  Pöhinä sopii kyllä melko hyvin myös soteuudistuksen tämän hetkiseen tilanteeseen. Hallituspuolueet ovat edelleen kiinni Orpon työryhmän linjauksissa. Oppositiosta pääpuolueet perussuomalaiset ja Keskusta ovat toisella linjalla - totta kai. Persujen ehdotus on piirikuntamalli, kun taas Keskustan ehdotus on maakuntamalli. Ja hallitus vannoo vastuukuntamallin nimeen. Aiheen ympärillä on kuitenkin ajankohtaista pöhinää. YLEn uutisissa 15.12.2013järjestämislakityöryhmäkin on päätymässä ilmeiseen umpikujaan ja näyttäisi luopuvan vastuukuntamallista. Työryhmä jättää mietintönsä 19.12.2013. http://yle.fi/uutiset/tallainen_siita_tuli_melkein_valmis_sote-laki/6985984

Päivitys 16.12.2013 /Pääministerin pöhinä. Pöhinä jatkuu aiheesta 16.12.13 ennen kuin työryhmä on edes jättänyt mietintöään. Pääministeri Katainen ottaa asiaan kantaa Ylen sivuilla. (2). Pääministerin kritisoi kuntayhtymämallia sillä, että ko. mallissa kullakin kunnalla on rationaalista päätöksentekoa rapauttava "veto-oikeus". Edelleen erikoissairaanhoidon menot kasvaisivat, perusterveydenhuolto jäisi lapsipuolen asemaan. Olen Kataisen kanssa erimieltä: kuntayhtymissä voi olla perusterveydenhuolto, jolloin sen tarpeet arvioidaan osana yhtymän kokonaisuutta; rakentamalla sopimuspohjainen palvelujen ja kustannusten kohtaaminen kuntakohtaisesti estää "veto-oikeuden"; kustannukset on mahdollista kohtuullistaa, kun erikoissairaanhoidon rinnalla on samassa yhtymässä myös perusterveydenhuolto ja vaikkapa "raskas sosiaalihuolto"; tuottavuutta ja taloudellisuutta on jo osoitettavissa nykyisissäkin sairaanhoitopiireissä jopa tutkimustuloksin. Päivitys 18.12.2013: Nyt hallituksenkin rivit rakoilevat, kun vasemmistoliitto on siirtynyt myös kannattamaan kuntayhtymämallia vastuukuntamallin sijaan.                 http://www.hs.fi/kotimaa/Hallituksen+sote-sopu+murenee/a1387261151823

Perussuomalaisten piirikuntamalli. Persujen sote perustuu ns. piirikuntamalliin. Ilmeisesti halutaan erottua Keskustasta ja tehdä oma termistö maakunta-ajattelulle. Perussuomalaisten Suomen palvelukunnat - ohjelmassa kerrotaan seuraavaa:

"Palvelukunnat–ohjelma perustuu peruskunta-piirikunta-pohjaiseen järjestämismalliin, jossa peruskunta on keskeinen vaikuttaja ja piirikunta vastaa peruskuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämisestä. Keskipisteessä on palveluja tarvitseva ihminen, jonka hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja ihmisarvosta huolehditaan.
Ohjelma integroi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saman järjestäjän ja hallinnon sekä päätöksenteon alaiseksi piirijaon pohjalta. Näin perustettaviin piirikuntiin voidaan kunkin piirikuntaan kuuluvan peruskuntien vapaaehtoisella päätöksellä liittää myös sosiaalipalvelut osin tai kokonaan.
Piirien määrä ja väestöpohja määräytyy alueellisten palvelutarpeiden mukaisesti siten, että palvelut turvataan riittävän lähellä niiden tarvitsijoita. Voimavaroja suunnataan perusterveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Esimerkiksi lastensuojelutyöhön panostaminen maksaa itsenä monin tavoin tulevaisuudessa takaisin.
Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa henkilöstön työhyvinvointia, motivaatiota ja hyvää johtamista, mitkä ovat edellytyksiä ammattitaitoisen työvoiman saannille ja palvelujen tason paranemiselle. Julkisen terveydenhuollon rahoitusta on kehitettävä."
http://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/puolueohjelma/perussuomalaisten-suomen-palvelukunnat-ohjelma/

Keskustan kotikunta - maakuntamalli. Itse asiassa Keskusta haluaa rakentaa maakuntamallinsa sairaanhoitopiirien ympärille, jopa hyvin lähelle nykyistä sairaanhoitopiirien määrää. Mallista kirjoitetaan Keskustan sivuilla seuraavasti:

"Nopeammin lääkäriin Keskustalle tärkeintä on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että lääkäriin pääsee tulevaisuudessa nopeammin. Lääkäreille ja hoitajille on jäätävä oikeasti aikaa hoitaa potilaat pikkulapsista vanhuksiin.
Tätä varten olemme rakentaneet oman vaihtoehtomme, kotikunta–maakuntamallin. Siinä terveys- ja vaativimmat sosiaalipalvelut hoidetaan kuntien yhteistyönä maakunnittain, nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta.
Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalveluja ei keskitetä. Haemme vain laajemmat hartiat näiden suurempaa väestöpohjaa vaativien palvelujen järjestämiselle.  Esimerkiksi lääkäriin pääsee yhä jokaisessa kunnassa.
Keskustan mallissa siirrytään kohti yksikanavaista rahoitusta. Sen avulla sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitetut rahat saadaan nykyistä tehokkaampaan ja asiakkaan hyvinvointia paremmin edistävään käyttöön.
Kuntalaisille uudistus näkyy muutoksena parempaan. Jonot lyhenevät, pompottelu luukulta toiselle loppuu ja potilastiedot kulkevat nykyistä paremmin paikasta toiseen, kun tietojärjestelmät saadaan yhtenäistettyä.
Ja mikä parasta: asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy. Hän voi valita kunnan, yrityksen tai vaikkapa jonkun järjestön tuottaman palvelun välillä. Tämä palveluyksikkö on kokonaisvastuussa asiakkaan hoidosta ja hoivasta."
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Kotikunta-maakuntamalli

Pääkaupunkiseudun maakuntamalli. Järjestämislakityöryhmän keskeneräisistä töistä on pulpahtanut esille niin Persujen kuin Keskustankin ajatuksia myötäilevä maakuntamalli pääkaupunkiseudulle. Peruspalveluministeri loihti heti korjaamaan, että tämä on vain yksi vaihtoehdo monista. Lopputulosta odotetaan vielä tätä kirjoitettaessa. HS uutisoi aiheesta seuraavasti 13.12.2013:

"Moitittuja kuntayhtymiä ollaankin sallimassa

13.12.2013 2:00 0

Helsingin Sanomat

Sote-uudistusta pohtivassa valmisteluryhmässä on halua sallia sote-alueiden muodostaminen hallituksen parjaamina kuntayhtyminä.
Asiasta keskusteltiin keskiviikkona pidetyssä sote-valmisteluryhmän kokouksessa.
Keväällä hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveysalueet täytyy tulevaisuudessa perustaa lähtökohtaisesti vastuukuntamallilla, jossa alueen isäntäkunnalla on merkittävä päätösvalta. Nykyiset sairaanhoitopiirit toimivat kuntayhtyminä, joita on nimitetty "hallintohimmeleiksi".
HS:lle kerrotaan valmisteluryhmästä, että kuntayhtymät halutaan sallia vastaantulona pienille kunnille. Asiaa käsitellään ryhmässä taas maanantaina."http://www.hs.fi/kotimaa/Moitittuja+kuntayhtymi%C3%A4+ollaankin+sallimassa/a1386827151143

Ollin kysymyksiä sote-pöhinään:

• Siis ollaanko luopumassa vastuukuntamallista? - toivottavasti
• Palataanko kohden sairaanhoitopiirimallia tai maakuntamallia?
• Kaikki poliittiset puolueet ovat samoilla linjoilla yksikanavaisesta rahoitusuudistuksesta - miksi valmistelua ei aloiteta tästä?  

Viitteet

(1) "Pöhinä" - "sote". Yle järjesti suosikkisanoista äänestyksen. Pöhinä voitti, mutta sote oli aivan kantapäillä.  Tässä on tulos: Ylen lukijaäänestyksen mukaan sana pöhinä kuvaa parhaiten vuotta 2013. Sillä viitataan nykyään varsinkin sosiaalisessa mediassa kiertäviin ilmiöihin, jotka puhuttavat.
"Sanassa on potentiaalia vuoden 2013 sanaksi, koska se on tarkoitusperältään moniselitteinen ja tarttuva. Lisää pöhinää!" kirjoittaa yksi sanaa äänestäneistä.
"Somepöhinä, se on se mitä kaikki kaipaa ja tavoittelee", eräs vastaaja perustelee.
"Tästä sanasta on vain jäänyt niin hyvä pöhinä", toinen kirjoittaa.
Toisin sanoen sanaa pidettiin myönteisenä, toisin kuin montaa muuta äänestyksessä mukana ollutta termiä. 
Pöhinällä monia merkityksiä
Aiemmin pöhinällä on viitattu amfetamiiniin. Erään vastaajan mukaan se on "Itä-Helsingin viemäreistä" yleissanaksi noussut slangisana.
"Pöhinä on kulkenut pitkän matkan 10 vuoden aikana Itä-Helsingin kujilta aina eduskuntataloon asti", toinen tarkentaa.
"Notkean Rotan lanseeraama sana toimii lähes missä yhteydessä tahansa, mutta etenkin kaupunkien lähiöiden elämää kuvailtaessa se on ainoa sarjassaan!", kolmas kirjoittaa.
Sana herättää myös tunteita. Joidenkin mielestä osa käyttää sitä "väärin", tai se ärsyttää trendikkyytensä takia." http://yle.fi/uutiset/ylen_lukijat_pohina_on_vuoden_2013_sana/6977222

(2) Järjestämislakityöryhmän mietinnöstä esiin noussut työryhmän kritiikki vastuukuntamallia kohtaan sai myös pääministerin kommentoimaan asiaa. Oheinen lainaus on suoraan YLEn uutissivuilta 16.12.2013:http://yle.fi/uutiset/katainen_ei_lampene_kuntayhtymille__asiantuntijat_kannattavat/6987276
 

"Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastustaa edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä niin sanotulla kuntayhtymämallilla.
Yle Uutisten tietojen mukaan sote-uudistusta pohtiva asiantuntijaryhmä pitää hallituksen esittämää vastuukuntamallia ongelmallisena ja kannattaa nimenomaan kuntayhtymämallia. Työryhmän työ päättyi maanantaina.
Katainen ei kuntayhtymille edelleenkään lämpene. Hänen mielestään päätöksenteko on niissä hankalaa.
- Siellä yleensä rationalisointi on erittäin vaikeaa, koska jokaisella kunnalla on enemmän tai vähemmän yksinkertaistettuna vähän niin kuin veto-oikeus, Katainen sanoo Yle Uutisille.
Hänen mielestään kuntayhtymämallista on jo saatu huonoja kokemuksia esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.
- Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat. Ja taas terkkareista (terveyskeskuksista) säästetään, koska se on ainoa asia, mistä kunta yksin voi tehdä päätöksiä, Katainen sanoo.
Hän huomauttaa, että vastaava tilanne on myös koulutuksessa. Kunnat hakevat säästöjä peruskouluja lakkauttamalla, koska niistä ne voivat päättää itse. Sen sijaan toisen asteen koulutuksesta ei voida leikata, koska niistä päätetään usein kuntayhtymissä.
- Tämä syö kunnallisten päättäjien valinnan mahdollisuutta arvioida sitä, minkä pitäisi oikeasti olla lähipalvelu, Katainen sanoo.
Sote-uudistusta pohtiva asiantuntijaryhmä luovuttaa raporttinsa torstaina.
Katainen ei halua ottaa siihen muilta osin kantaa, koska ei ole vielä nähnyt raporttia."

Apotin kandidaateista valikoitunut kaksi loppusuoralle, päivitys 17.8.2015

http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Etusivu

Päivitys 17.8.2015: Epic voitti odotetusti ja ennustetusti Apottikilpailun. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/puolen-miljardin-it-hankkeen-voittaja-on-epic-3328377
Päivitys 27.3.2015: Timo Jokela on tehnyt aiheesta videon hankinnan kilpailuttamisesta: "Jokin päivä sitten uutisoitiin Apotin kilpailuttamisesta: "Tarjouksia vertailtaessa hinta ratkaisee 40 prosenttia. Muut perusteet liittyvät esimerkiksi laatuun, käytettävyyteen ja jatkokehityksen avoimuuteen" (HS 21.3.2015). Jo tämän lyhyen uutisen perusteella voidaan sanoa, että Apotissa saadaan joko sattumanvaraista laatua tai maksetaan paljon laadusta, jota ei välttämättä tarvita. https://tjokela.leadpages.net/apotti/
Päivitys 22.3.2015: Tapio Järvenpää on kumppaneineen tehnyt oman analyysinsä Apotista, ks. http://www.scribd.com/doc/259545030/ApottiUusiksi
Päivitys 20.3.2015: Apotin hankintaan liittyvät asiakirjat julkistettu (paitsi salassa pidettävät): http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Hankinta
 
Päivitys 5.1.2015: CGI on valittanut markkinaoikeuteen. EPICä on CGI:n mielestä suosittu mm. antamalla mahdollisuus tuoda mukaan
sosiaalihuoltoon kehiteillä oleva järjestelmäosuus. Tilanne tiivistyy ja
on ajatumassa ennustamaani lopputulokseen. http://www.tivi.fi/.../outo+tilanne.../a1040088 
Apotin IT-talo-kandidaatit julkistettiin 5.12.2013. 25.9.2014 varmistui, että hankkeen kilpailutuksen loppusuoralla ovat CGI ja Epic. Lopullinen valinta saadaan aikaan huhtikuussa 2015. (Päivitys 26.9.2014).  Apotin edeltävää valmisteluhistoriaa kommentoin elokuun blogikirjoituksessani.  (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013_08_01_archive.html ). Kyse on hankintalain mukaisen neuvottelumenettelyn ensimmäisestä vaiheesta,
joka on huolella valmisteltu. Hankkeen sivuilla valintaa uutisoitiin seuraavasti:

Apotin aikataulu

"Asiakas- ja potilastietojärjestelmähanke Apotin ohjausryhmä ehdottaa, että helmikuussa 2014 alkaviin neuvotteluihin valitaan kuusi järjestelmätoimittajaa. Lopullisen päätöksen tämän esityksen perusteella tekevät Apotti-hankintarenkaan jäsenet HUS, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen sekä KL-Kuntahankinnat Oy omien päätöksentekomekanismiensa mukaisesti joulukuun aikana. Neuvotteluihin ehdotettavat toimittajat ovat aakkosjärjestyksessä:

• Atos IT Solutions and Services Oy,
• CGI Suomi Oy,
• Epic Systems Corporation,
• IBM Finland Oy Ab,http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/IBM-ei-jata-itsenaista-tarjousta
• InterSystems Corporation,http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kaksi+yritysta+vetaytyi+apottikisasta/a970104
• Tieto Healthcare & Welfare Oy.

Vertatailuperusteena valinnassa on tässä vaiheessa käytetty ehdokkaiden aikaisempaa kokemusta sisällöltään ja kokoluokaltaan vastaavista asiakas- ja/tai potilastietojärjestelmän toimituksista.
”Saimme kymmenen erittäin hyvää hakemusta. Kaikki hakemuksen jättäneet olivat potentiaalisia ehdokkaita uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimittajiksi. Neuvotteluihin ehdottamamme toimittajat edustavat maailman parhaimpia tämän alan järjestelmiä ja tarjoavat kukin hieman erilaisen ratkaisumallin visiomme mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Näin ollen haluamme hankintamenettelyn seuraavassa vaiheessa jatkaa keskustelua mahdollisimman monen ehdokkaan kanssa, jotta takaamme parhaan mahdollisen laadullisen ja kokonaistaloudellisen lopputuloksen”, kertoo Apotin hankejohtaja Hannu Välimäki. Sopimus valitun järjestelmätoimittajan kanssa solmitaan viimeistään alkuvuodesta 2015. Valinta tehdään muun muassa järjestelmien konfiguroitavuuden, käytettävyyden, sisällön laajuuden ja hinnan perusteella. Valinnan perusteet tarkentuvat hankintamenettelyn aikana." http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/Apotti-aloittaa-neuvottelut-kuuden-toimittajan-kanssa

Occupational health - rich picture

Atos on suuri maailmanlaajuinen yritys, jolla on yli 70000 työntekijää ja Suomessa noin 400. Mm. Britaniassa Atos on toteuttanut runsaasti terveydenhuollon IT-projekteja. Nopeasti tutkailtuna painopiste on ollut terveydenhuollossa (ei sosiaalihuollossa).

http://fi.atos.net/content/dam/global/case-study/case-study-nhs-tayside.pdf

http://www.atoshealthcare.com/news/in_the_press

CGI Suomi oy on muodostettu noin vuosi sitten, kun kanadalainen maailmanlaajuinen IT-yritys CGI osti toisen suuren maailmanlaajuisen yhtiön Logican. CGI on yksi suurista suomalaisista sosiaali- ja terveydenhuollon IT-yrityksistä, jonka tunnetuin tuote lienee perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskeva Pegasus-järjestelmä.  HUS-piirin  nykyinen IT-järjestelmä, Uranus on CGI:ltä. Cerner oli 2012 Logican yhteistyökumppani. Lieneekö Cernerin tuote (Cerner Millenium+) nytkin se, mihin CGI nojaa tarjouksessaan.
http://www.cgi.fi/hyvinvointi
http://www.cgi.fi/asiakasesimerkit/hus-potilastietojarjestelma-kokonaispalveluna
http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/05/improving-health-and-care-quality-and-safety.pdf
http://www.cgi.fi/artikkelit/uusia-mahdollisuuksia-sosiaali--ja-terveydenhuollon-alueellisiin-ratkaisuihin

Epic on terveydenhuoltoon keskittynyt IT-yritys. Englannissa sillä on vahva asema sairaaloiden IT-järjestelmien toimittajana. Epicin järjestelmiä käyttävät sairaalat on arvioitu kansainvälisellä HIMSS EMRAM mallin mittarilla kärkeen, tasolle 7. Yksi suomalainen sairaanhoitopiiri on arvioitu samalla mittarilla tasolle 6 ja HUS-piirin tason lienee nyt 3-4. (1)  Sosiaalihuolto ei ole erityinen sektori Epicillä. http://www.epic.com/recognition-stage7.php   Tästä yrityksestä käytiin kovaa keskustelua vuoden 2012 puolella. Jotkut arvelivat, että valinta on jo tehty tähän suuntaan. Seurasin blogeissani tätä keskustelua:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/tahtotilaa-etsimassa-atk-paivilla.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/tietojarjestelmien-kilpailutus-hankala.html

Ei enää mukana: IBM Finland oy on mielenkiintoinen valinta, koska Suomessa ei tietääkseni ole käytössä mitään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmiä IBM:ltä. Yksittäisiä sovelluksia ja Bi-tuotteita on kyllä käytössä. Löysin IBM:n USA:n sivuilta "Health Care" - osion ja myös ohjelmistoratkaisuja sekä sovellusesimerkkejä sairaalamaailmaan. (Robert Wood Johnson University Hospital)
 http://www.ibm.com/search/csass/search?q=terveydenhuolto&lo=any&cc=fi&en=utf&co=fi&lang=fi&o=0
http://www-01.ibm.com/software/analytics/healthcare/
http://www-03.ibm.com/systems/power/solutions/industry/healthcare.html

Ei enää mukana: Intersystems Corporation on Suomessa pieni toimija ja sillä lienee täällä vain myyntikonttori. Yrityksen emämaa on USA ja keskeinen referenssi Kaiser Permanente. https://healthy.kaiserpermanente.org/html/kaiser/index.shtml Tätä terveydenhuoltojärjestelmää ja sairaalaa on käyty Suomesta katsomassa ja ottamassa oppia moneen otteeseen. Kytkentä on myös Epiciin - mielenkiintoista.
http://www.intersystems.fi/tietoa-meistae/yhteystiedot/

Tieto Health Care&Welfare oy on yksi suomalaisista IT-jättiläisistä sotesektorilla. Pitkään markkinoilla ollut Effica-järjestelmä on käytössä laajasti sotesektorilla. Uutta on odotettu jo pitkään. Elokuussa 2013 on julkistettu uusi Lifecare-järjestelmä yhteistyössä Microsoftin kanssa. Oletettavasti tätä järjestelmää halutaan kaupata HUS-piirille.
http://www.tieto.fi/uusi-lifecare-sujuvan-ja-asiakasl%C3%A4ht%C3%B6isen-palvelun-tukena

Edelleen monoliittinen haku päällä. Nythän vasta haetaan hyviä IT-toimittajia, ei sinänsä IT-järjestelmiä tai IT-ratkaisuja. Oleellista tässä vaiheessa on toimittajien yleinen osaaminen alalla sekä hyvät referenssit. Joukossa on muutama vahvasti muualla terveydenhuoltoon, erityisesti sairaalamaailmaan keskittyvää yritystä. Osassa on myös perusterveydenhuolto fokuksessa, mutta useimmissa ei sosiaalihuolto lainkaan. Neuvottelumenettely on varsin suljettu eikä yritysten ratkaisuista voi saada tietoa kuin julkisista lähteistä. Uhkana on edelleen yhden  toimittajan monopoli. Se näkyy toimittajavalinnoista.

Päivitys 26.2.2014: Nyt on kisassa jäljellä 4 ehdokasta, joista aiotaan vielä neuvottelukierroksella pudottaa yksi pois. Lähestytään koko ajan lähtötilannetta, joka oli Sitran selvityksissä nostettu esille Apotin ollessa Sirius.

Päivitys 2.3.2014: FB:ssa on mielenkiintoisella tavalla pohdittu eri IT-toimittajien välisiä suhteita koskien lisenssipolitiikkaa. Näyttäisi siltä, että myös luovuttavat IT-toimittajat voivat saada hyvän siivun hankkeesta lisenssien kautta. Onkin tärkeää yleensä tutkailla lisenssipolitiikkaa. Toisessa ääripäässä ovat avoimen koodin tuotteet, jotka voivat olla täysin maksuttomia. Kaikki avoimen koodin tuotteet eivät suinkaan ole maksuttomia, vaan niiden pohjalle on tehty tuotteita ja näin maksullisuus ja riippuvuus on tosiasia. Sitten on tietysti nämä varsinaiset lisenssit. Eri IT-toimittajilla on toisistaan poikkeavia lisenssisopimuskäytäntöjä.

Päivitys 13.3.2014: Sekä Tieto että CGI uusivat vanhoja terveydenhuollon tietojärjestelmiään. Tieton uusi järjestelmä on tarjolla Apottiin.   Effica, Pegasus ja Uranus ovat jäämässä historiaan: "Effican tilalle tulee uusi Lifecare-potilastietojärjestelmä. Pegasos ja Uranus yhdistetään ja niiden käyttäjät saavat Desktop-käyttöliittymän. Suomalaisessa terveydenhuollossa eniten käytetyt potilastietojärjestelmät Effica, Pegasos ja Uranus ovat jäämässä historiaan, kun niiden toimittajat tarjoavat kunnille ja sairaanhoitopiireille upouusia ratkaisujaan. Tieto tarjoaa Effican tilalle Lifecare-nimellä kulkevaa asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Kyseessä on kokonaisratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin tieto- ja toiminnanohjaustarpeisiin. Lifecare on tarjolla pääkaupunkiseudun Apotti-kisassa. Tiedon mukaan Lifecare tarjoaa kattavan tuen palveluiden tuottamiseen asiakkaan hallintorakenteista riippumatta"
http://www.tietoviikko.fi/uutisia/hyvasti+effica+pegasos+ja+uranus/a973955

Päivitys 10.8.2014: Jäljellä ovat enää Epic ja CGI.
http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/CGI-ja-Epic-ehdolla-jatkoneuvotteluihin

Päivitys 26.9.2014: Nyt syyskuussa selvisi Apotti-hankkeen valmistelijoille, että Tieto oyj ei valita kilpailutuksesta. Näin hankkeen valmistelua jatketaan kahden kilpailijan osalta. Tavoitteeksi on otettu saada kilpailutus päätökseen huhtikuussa 2015. Tässä on vielä ote uutisesta, jossa on haastateltu Apoti-hankkeen johtajaa, Hannu Välimäkeä :
 ”Meillä on myös todella hyvät juristit Helsingin ja HUS:n taholta, jotka varmistavat jokaisessa vaiheessa hankintaprosessin oikeellisuuden hankintalain näkökulmasta”, Välimäki näkee.
Kanadalainen CGI tarjoaa Apotti-hankkeelle potilastietojärjestelmäksi yhdysvaltalaista Cernerin ratkaisua. Epicin ratkaisu on taas sen oma, yhdysvaltalainen samanniminen tuote.
Varmaa on siis, että Suomeen on tulossa uusi merkittävä yhdysvaltalainen ohjelmistotoimittaja. Välimäki ei näe erityistä syytä haikailla suomalaisten potilastietojärjestelmien perään:
”Tämä on Euroopan laajuinen kilpailutus. Näin sen on mentävä. Ei sinne voi laittaa sellaisia ehtoja, että tarjoajan pitää olla suomalainen. Toki myös suomalaiset olivat mukana tarjoajamassa ja projektia kuitenkin toteutetaan Suomessa”, hän korostaa.
http://summa.talentum.fi/article/tv/uutiset/92960?utm_source=emaileri&utm_medium=Email&utm_campaign=SAP*+crm+on+kuollut+*+Tieto+ei+halunnut+riidella+Apotin+kanssa+-+**olemme+erittain+tyytyvaisia**&utm_term=Kuva*+Tieto+ei+halunnut+riidella+Apotin+kanssa+-&utm_content=u-605655-33453463-412259-8

Päivitys 4.10.2014: Mediuutisissa on pohdittu Apottia. Apotin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla tekeillä. Kyse on ratkaisevasta toiminnan muutoksesta koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukentässä HUS-alueella. Muutosta on valmisteltu mm. rakentamalla erilaisia tapaustarinoita, joiden pohjalta nyt kaksi valittua toimittajaehdokasta jatkavat keskinäistä kilpailuaan. Hanketoimiston mielestä monitoimittajamalliin ei ollut käytännön resursseja. Järjestelmästä pyritään tekemään sellainen, että sitä voidaan kehittää myös muiden kuin valitun toimittajan toimesta. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/apotti+rajaa+laakarien+tyotapoja/a1016862

Päivitys 7.12.2014: Apotista on Olli Sulopuisto tehty journalistisen "tutkielman":
"Apotin mutkikas matka

Apotti on kunnianhimoisin suomalainen terveydenhuollon it-uudistus koskaan. Se yhdistää erillisiä järjestelmiä, uudistaa toimintatapoja ja saa valtavasti käyttäjiä. Sen takia sillä on monta mahdollisuutta epäonnistua."

http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225269

Viitteet

(1)  http://www.himss.org/AboutHIMSS/index.aspx?navItemNumber=17402  Jari Renko selkeytti kriteerejä v. 2012: "Toiminnallisuuksia HIMSS EMRAM mallin tasoa 7 mukaillen
sairaalan potilashoito ja sen ohjaus toimii täysin paperittomana, siten että määrämuotoinen data, skannatut dokumentit kuvantaminen ja muu diagnostiikka toimivat integroidusti yhtenäisen potilastietojärjestelmän sisällä. Keskitettyjä kliinisen datan tietovarastoja käytetään toiminnan analysointiin, tehokkuuden, laadun ja potilasturvallisuuden systemaattisen kehittämiseen. Järjestelmän ylläpitämä potilasyhteenveto toimii hoitoketjun läpi, ja yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja avo- ja kotihoidon yhdeksi kokonaisuudeksi. Kliininen päätöksentukijärjestelmä tukee hoitosuositusten, tulosten varianssin ja määräysten kokonaisuutta saumattomasti. Järjestelmä mahdollistaa sairaalaympäristössä suljetun lääkejakeluloopin (Closed Loop Medication)"
 

Soteuudistukselle korjaussarja?, päivitys 15.12.2013

YLE:n kuva tiedotustilaisuudesta Säätytalolla 29.11.2013

Rakenneuudistuspakettia hehkutettiin hyvinvointivaltion korjaussarjana. Hyvinvointivaltion ytimessa on sosiaali- ja terveydenhuolto, joka voidaan nähdä turvana ja investointina mutta myös kulueränä. Korjaussarjan sijaan rakenneuudistuksessa odotettiin sotetäsmennyksiä. Saatiin vanhustenhuollon laitoshoidon leikkausluku (300me), aikuisten hammashoidon leikkaukset, päivystyspalvelujen toteutuksen nopeutus sekä pienempiä toimenpiteitä kuten turhat todistukset pois, lääkereseptit voimaan kahdeksi vuodeksi yhden sijasta, potilastietojen paperiarkistoista luopuminen.

Valmistelu tapahtui jälleen uudella tavalla. Julkisuuteen tihkui etukäteen kitkerät kuntaministerin lausunnot ministeriöiden vaisuista leikkauslistoista. Nyt annettiin kuitenkin täysi rauha Hetemäen virkamiestyöryhmälle valmistella uudistuksen pohjia. Rauha tarkoitti myös avoimuuden sijasta sulkeutuneisuutta. http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf

Korjaussarjaa lukiessaan tulee esille, että toimenpiteiden kirjo (yli 30) on kirjava ja se punainen lanka on vaikeasti löydettävissä paitsi tämä yleinen kestävyysvaje-asia. Pakettia on ehditty jo kommentoimaan siitä, että sen tulokset näkyvät vasta pitkällä tulevaisuudessa, paketti vaatii hallitukselta konkreettiset lakiesitykset, paketin vaikutukset voivat olla ristiriitaiset, hyvinvointivaltiota ei korjata vaan rikotaan, epätasa-arvo lisääntyy jne. On esitetty myös positiivisia arvioita kuten kuntien kustannusten hillitseminen ja valtion mahdollisten uusien velvoitteiden korvaaminen kunnille 100%sesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta paketti sisältää ehdotuksia, joilla on vaikutusta lähitulevaisuuteen sekä pitkän ajan ehdotuksia. Mitä kaikesta lopulta seuraa kansalaiselle ja sotepalvelujen asiakkaille, se jää epäselväksi.

Kokonaisoptimointi. Rakenneuudistuksessa myös sotealueella on haasteena saada aikaan kokonaisoptimoitu ratkaisu. Kokonaisoptimoinnin haasteena ovat: rahoituituksen monikanavaisuus, palvelujen tuottajien moninaisuus (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, hybridi), valtion ja kuntien välinen suhde, kuntien kokoerot. Lisäksi kokonaisoptimointia vaikeuttaa historiallisesti syntyneet suuret alueellliset erot palvelujen tarjonnassa ja kysynnässä. Kokonaisoptimointia estää myös osaoptimoinnin kautta syntyneet IT-järjestelmät. Ja lopuksi esteenä ovat historian saatossa tehdyt lait, joilla on aina ratkaistu ajankohtainen haaste ilman tuota kokonaisoptimointia.

Vanhustenhuollossa leikkausten tekeminen nykylainsäädäntöjen voimassa ollessa on ristiriitaista. Vanhuspalvelulaki linjaa kyllä kotihoidon nimeen, mutta edellyttää laitoshoidolta laatua sekä riittäviä resursseja kunnissa. 300 me:n leikkaus on tälle vastakkainen toimenpide. Jos leikataan laitoshoitoa, nykytilanteessa on kyse vanhusten siirtämisestä laitoshoidosta pois. Tämä on tehtävissä kätevällä tavalla eli muuttamalla vanhainkotien nimet palveluasumiseksi. Näin on tehty 1990-luvun puolesta välistä saakka ja saatu kuntatalouteen säästöjä, mutta yhteiskuntatalouteen ei - siis osaoptimointia. Jos taas halutaan tehdä vanhustenhuollon rakenteellisia muutoksia pitemmällä aikavälillä, on siirryttävä yksikanavaiseen rahoitusmalliin ja selkeästi nivottava laitoshoito osaksi terveyspalveluja ja muut vanhusten hoivapalvelut osaksi asumista. Vanhus voi asua joko omassa kodissaan tai erilaisissa palvelukodeissa riippuen hänen toimintakyvystään ja muusta elämäntilanteestaan. THL:ltä on tulossa vanhusten palveluista kattava kartoitus vuoden vaihteen jälkeen. Päivitys 15.12.2013: Ympärivuorokautisen vanhuspalvelun tulokset on julkaistu THL:n sivuilla 13.12.2013. Kotihoidon tulokset ovat tulossa vuoden vaihteen jälkeen.  http://www.thl.fi/attachments/vanhuspalvelulainseuranta/index.html

Päivystyspalvelut ovat yksi avain vaikuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluinfrastruktuuriin. Päivystyspalvelujen tuottaminen edellyttää ympärivuorokautista valmiutta mitä vaativampaan hoitoon (ml. operatiivinen hoito ja erilaiset vaativat tutkimukset sekä erityisosaaminen). Päivystyspalvelujen toisessa ääripäässä on akuutti tarve saada apua yleislääkäritasoisiin pulmiin. Ja sitten on tämä päivystystoiminnan varaventtiili, kun normaali hoitoon hakeutuminen ei onnistu pitkien odotusaikojen vuoksi. Päivystyspalveluita on mahdollista järjestää normaalina 8-16 työaikana ilman erillisiä ratkaisuja. Päivystystoimintaa voidaan järjestää myös puhelin- ja nettipalvelujen kehittämisen avulla. Ja sitten toisessa päässä voidaan vähentää raskasta päivystystä suorastaan lopettamalla pieniä päivystyspisteitä. Tästä seuraa mm. päivystyskirurgian keskittäminen ja synnytystoiminnan keskittäminen. Uhkana ovat paikallisväestön protestiliikkeet. Päivitys 14.12.2013: STM on julkistanut "Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuus" -raportin. (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1862233#fi).

Palvelujen saannin ja tarjonnan eriarvoisuus. Palveluita voitaisiin karsia ottamalla lähtökohdaksi vaikkapa palveluiden keskimääräinen käyttö tai selvittämällä keskimääräistä alhaisempi optimaalinen palveluiden käyttö. Tilastoja - jopa varsin raflaavia sellaisia löytyy. Eriarvoisuutta on vaikea korjata nykyisessä monikanavaisessa rahoitusjärjestelmässä. Huono-osaiset kärsisivät ja hyväosaiset siirtyisivät entistä enemmän yksityisten palveluiden käyttäjiksi.

IT-asioissa osaoptimointi on ollut vuosikymmeniä päälinja. Paperiton sote on tulevaisuus, mutta sen tuloksellinen toteuttaminen edellyttää toimintatapojen ja it-järjestelmien kattavaa uudistamista. Earkisto näyttää vähitellen realisoituvan, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän on tuettava tätä kuviota (ks. Ollin blogikirjoitus sote-erpistä http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html). Earkistosta on saatava aikaan uskottava osa toiminnan ohjausta. Muuten päädytään päällekkäisiin paikallisiin ratkaisuihin.

Kelpoisuusvaatimuksien löyhentäminen on yksi rakennepaketin toimenpide. Ensinnäkin sosiaalihuollossa kelpoisuusvaatimukset eivät ole lainkaan niin tarkkaan säädeltyjä kuin terveydenhuollossa. Onpa sosiaalihuoltoonkin kaipailtu samanlaista säännöstöä. Terveydenhuollossa kelpoisuusvaatimukset on koettu toisaalta laadun takeeksi. Toisaalta kelpoisuusvaatimukset on koettu toimintojen järjestelyjä byrokratisoivaksi. En tunne, mitä hallitus tässä asiassa ajaa. Voidaan vain todeta, että työnjaon joustavuutta voitaisiin lisätä esim. seuraavien ammattiryhmien välillä: lääkärit - hoitajat, eriasteiset hoitajat keskenään, hoitajat ja avustavissa tehtävissä olevat henkilöstöryhmät. Niin ja onhan vielä voimavarana itse hoidettava ja hänen omahoitomahdollisuutensa.

Toimeentulotuki on viimekäden hyvinvointiyhteiskunnan ojennus apua tarvitsevalle. Vuosikausia on haviteltu tämän etuuden hallinnollista siirtämistä Kelalle. Tukiviidakon yhtenäistämisessä toimeentulotuen siirto Kelalle on perusteltu asia. Käsittelyprosesessi tulee yhtäläiseksi kaikille etuuksien tarvitsijoille. Nyt joudutaan seuraamaan ja valvomaan toimeentuloprosesseja kunnittain. Tuottaako siirto säästöjä, on vaikeasti ennustettavissa oleva asia. Nythän toimeentulotuki on sidottu kunnan budjettiin ja kuntalaisten tuen tarpeeseen. Tuottaisiko valtakunnallinen standardointi lisälaskun vai säästön, on epäselvää. Byrokratiasäästö on mitä ilmeisin.

Aihetta on käsitelty monessa mediassa. Suomen Kuvalehden nettiversiossa siteerataan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan ajatuksia, Suomen kuntaliiton ajatuksia ja Nordean pääekonomistin ajatuksia. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallituksen-rakennepaketti-saa-kiitosta-tehtavien-kaataminen-kunnille-paattyy?kommenttisivu=1#kommentti-17

Sote- uudistus ristipaineissa - rakenteita pitäisi uudistaa ja resursseja leikata, päivitys14.12..2013

Sote-uudistus vaikeuksissa.  Sote-uudistus ei kuntien lausunnoissa tue Orpon ryhmän ajatuksia. Vastuukuntamallia karsastetaan ja haikaillaan kuntayhtymämallin suuntaan. Orpon työryhmän asukaslukukriteereitä vierastetaan.  Yksikanavaista rahoitusmallia kaivataan. Eroja on lausunnoissa pienten ja suurten kuntien välillä. Pienet kunnat tietysti pelkäävät menettävänsä vaikutusvaltaa suurille kunnille. (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6433246&name=DLFE-27847.pdf) THL:n pääjohtaja linjaa kolme keskeistä tekijää uudistukselle: 1. 10-20 sotealuetta, 2. riittävät resurssit - erityisesti perusterveydenhuollolle, 3. yksikanavainen rahoitusjärjestelmä. (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34740) Povaan suuria vaikeuksia Orpon työryhmän tuloksille jatkossa. Säälin samalla monikymmenpäistä järjestämislain valmisteluryhmää tosi hankalasta tehtävästä, joka viime kädessä pysähtyy perustuslakivaliokuntaan.

http://www.slideshare.net/THLfi/vaalavuo

Valtionosuusuudistus. Samaan aikaan valmistellaan valtionosuusuudistusta, jossa haetaan nykyistä oikeudenmukaisempaa ratkaisua kuntien valtionosuuksille.
Aiheesta järjestettiin seminaari, jossa alustajina olivat hankkeen valmistelijat.  http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=34724    Uudistuksessa nostetaan esille nykytilaan verrattuna lisää valtionosuuskriteerejä, joista perustana on palvelujen todellinen tarve. Näin ikärakenteen vaikutus tulee vähenemään verrattuna nykytilanteeseen. Sairastavuus uutena muuttujana otetaan mukaan kriteeristöön. Oheinen kolmas kuvio osoittaa sairastavuuden vaikutuksen.
http://www.slideshare.net/THLfi/vaalavuo
 Oheiset kuvat on lainattu Maria Vaalavuon ja Unto Häkkisen esityksestä ko. seminaarissa.(X)
Tosin yleisöstä tuli välittämästi inhorealistinen puheenvuoro, jossa viitattiin kuntien muuttuvaan asemaan. Uudistuksen häviäjät vastustavat kynsin hampain varmasti asiaa. Itse asiassa tämänkin asian osalta muutosten aikaansaaminen on ollut vuosikausia kuntapolitiikan armoilla. Erilaisia selvitysmiehiä ja työryhmiä on pohtinut aihetta vuodesta 1989 lähtien ilman poliitikkojen lopullista hyväksyntää. http://www.slideshare.net/THLfi/miettinen
Päivitys 14.12.2013: Uudistus lausunnoille. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131212Valtio/name.jsp 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on viiimeisten kymmenen vuoden aikana satsattu aina lisää resursseja. Erityisesti erikoissairaanhoito on kasvanut, mutta perusterveydenhuolto on ollut likimäärin ennallaan. Tähän havaintoon perustuu myös THL:n oma aloite perusterveydenhuollon nostamisesta uudistuksen kärkeen. Nyt sitten samaan aikaan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vaaditaan merkittäviä säästöjä kuntatalouteen. Vääjäämättä säästöt kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Systeemi on vain toistaiseksi suojannut erikoissairaanhoidon kahdesta keskeisestä syystä: 1. kuntayhtymämalli, 2. erikoissairaanhoidon keskittynyt, erikoistunut, teknologiakeskeinen toimintatapa. Toisaalta on todettu moneen kertaan, että suomalainen erikoissairaanhoito on tehokasta. Perusterveydenhuollon mittaaminen kansainvälisessä perspektiivissä ei ole ollut mahdollista suurista järjestämistapaeroista johtuen. Tässä siis pätee vanha viisaus - asioiden mitattavuus edistää ja antaa etulyöntiaseman verrattuna asioihin, joita ei voi kunnolla mitata. Vanhuspalvelulaki antaa myös oman vastavoimansa säästöjen hakemiseen.

Sote-leikkauksia voi nyt vielä arvuutella. Tässä on muutamia Ollin leikkuripohdintoja:

•  erikoissairaanhoito: järjestelmä suojelee tehokkaana toimijana itsensä, mutta erikoissairaanhoitoakin voitaisiin keskittää entisestään ERVA-alueiden ympärille; kaikkia erikoissairaanhoidon sairaaloita ei välttämättä tarvita jatkossa (vaikea tehtävä, tästä esimerkki synnytysyksiköiden lakkauttamiset)

•  ikäihmisten palvelut: suomalainen palvelujärjestelmä on edelleen laitospainotteinen; kun elämme monikanavaisessa rahoitusjärjestelmässä, kunnat siirtävät laitoishoitoa palveluasumiseksi; säästöt veronmaksajan kannalta ovat arveluttavia, koska viime kädessä maksaja pysyy ennallaan; vanhuspalvelulaki ja säästöt muodostavat suuren ristiriidan

• perusterveydenhuolto: vuodeosastohoito kaipaa uudistuksen, jossa toimintaa verrataan toisaalta erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintoihin ja toisaalta vanhustenhuollon vuodeosastotoimintoihin - alun perin perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminta suunniteltiin "pikkusairaala"-ajattelulla; avohoito kaipaa uudistamista koko linjalla eli itsehoito, sähköinen asiointi, asiakasryhmien segmentointi, lääkärien ja hoitajien työnjako jne.; oheisessa linkissä on perusterveydenhuollon lääkärien ajatuksia (http://www.mediuutiset.fi/multimedia/archive/00108/L__k_rien_leikkausl_108453a.pdf )

• sote-palvelujen suunnnittelu ja toteutus todellisen tarpeen mukaan - ei vanhojen rakenteiden ja saavutettujen etujen mukaan: valtionosuusuudistus olisi tässä selkeä uudistuksen kannustin

• koko soten digitaalinen läpivalaisu: sotemaailma on jäljessä digitaalisesta uudistuksesta verrattuna palvelusektoriin yleensä  (ETLAn tutkijat vakuuttavat tätä, mm. Tampereen yliopiston järjestämässä mittariseminaarissa 21.11.2013); ks. myös blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html 

(X)   Valtionosuusuudistuksesta kirjoittivat vieraskynän Vaalavuo ja Häkkinen HS:iin 29.11.13:  http://www.hs.fi/kotimaa/Valtionosuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4+kaipaa+uudistamista/a1385578573776

Häiriökäyttäytyminen työyhteisön resurssisyöppö, päivitys 19.8.2015

Häiriökäyttäytyminen työyhteisössä on resurssisyöppö. Työyhteisössä tämän havainnon voi tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun joku henkilö sekoittaa koko pakan. Asiaa on tutkittu ja haettu myös siihen lääkkeitä. Minulla oli mahdollisuus tutustua Ari Heiskasen ajatuksiin ja tutkimuksiin jokin aika sitten. (1, ks. myös 28.11.2013 Ari MTV:n aamulähetyksessä, x). Ari tiivistää: "inhimillistä kärsimystä seuraa taloudellinen kärsimys". Häiriökäyttäytyminen Arin tutkimusten mukaan johtaa seuraavanlaiseen toimintaa: 1. 76% työntekijöistä menettää murehtimalla asiaa, 2. 45% työntekijöistä menettää tehokasta työaikaa vältellessä häirikköä, 3. 8% ilmoittaa sitoutumisensa työyhteisöön heikentyneen, 4. 20% vähentää yritteliäisyyttä työssä, 5. 7% vähentää työaikaansa, 6. 39% pohtii työpaikan vaihtoa, 7. 33% vaihtaa työpaikkaa, jos tilanne yhteisössä ei muutu. Myös työterveyslaitos on nostanut esille häiriökäyttäytymisen. Sairausloman riski kasvaa oleellisesti, kun työyhteisössä on häiriöitä. Erityisesti esimiehen käyttäytymisestä voi olla alaisille kohtalokkaita vaikutuksia. (2) Tästähän on ääriesimerkkinä Hilkka Ahteen tapaus.

Häiriökäyttäytyjät. Ari Heiskanen on kehittänyt aihetta eteenpäin määrittelemällä häiriökäyttäytymisen  ilmenemismuodot, jota hän on myös käyttänyt tutkimusessaan. (ks. oheinen kuvio). Epäasialliset" eivät huomioi toisia ihmisiä, eivät tervehdi tai sano kiitosta, käyttävät voimasanoja, jättävät vastaamatta sähköposteihin tai puhelinsoittoihin, lähettävät ikäviä viestejä muille työyhteisössä. "Pantomiimikot" ilmaisevat ylimielisin  ilmein ja elein paheksuntansa. "Kunniattomat" jättävät ilmoittamatta tärkeistä asioista tai muutoksista, osoittavat toisille kohtuuttomasti töitä odottaen heidän epäonnistumista, syyttävät kolleegaa omista virheistään, ottavat itselleen helpot työt, ottavat toisten töistä kunnian itselleen. "Nöyryyttäjät" vääristelevät toisten suorituksia, etsivät ja tarkkailevat toisten virheitä, loukkaavat ja vähättelevät toisia, juoruilevat. "Romuttajat" murskaavat henkisesti toisia antamalla tarpeetonta kritiikkiä, jättävät jotkut henkilöt systemaattisesti pois palavereista ja vastaavista.

Miten voidaan puuttua häiriökäyttäytymiseen? Arin mielestä ongelmia voidaan myös ennakolta estää puuttumalla aikapulaan ja taloudellisiin paineisiin tai puuttumalla epäselviin pelisääntöihin ja ohjeisiin. On kyse myös esimiehen tahdosta puuttua asioihin. Esimies voi olla toisaalta myös tietämätön asioiden kulusta, joka voi johtua toiminnan väärästä organisoinnista.Usein ryhmät ovat liian suuria ja tehtäväkokonaisuudet saattavat olla epätarkkoja. Puututtaessa asioihin pitää varmistaa, että muutokseen todella sitoudutaan ja muutosta seurataan. Positiivinen vastaisku  häiriökäyttäytymiseen on työn ilo, työn imu. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut , uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä, ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi,  haasteelliseksi,  inspiroivaksi. Tähänkin on kehitetty menetelmiä työterveyslaitoksessa, joissa aktiivisena toimijana voi olla työyhteisön jäsen tai esimies tai organisaatio kokonaisuudessaan. (3)

Työyhteisön johtaminen on muutoksen ydin. Pomoilla, johtajilla on avainasema häiriökäyttäytymisen estämisessä ja vähentämisessä. Toisaalta enenevässä määrin puhutaan myös alaiskäyttäytymisestä. HS:n mielipidesivun kirjoitus avaa kummankin osapuolen velvoitteita: "Häirinnän torjunta vaatii tekoja sekä työnantajalta että työntekijöiltä" (4) Keskeistä taitaa olla tuo positiivisen ilmapiirin aikaansaaminen, mitä esimerkiksi Himanenkin kumppaneineen korostaa. Johtamiseen pitää saada luovuutta, rikastavaa vuorovaikutusta sekä luottamusta - eikä pelon kulttuuria. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/himasen-raporttia-kannattaa-lukea.html). Toisaalta "NEMO"-projektissa paneudutaan negatiivisten tunteiden haasteisiin. "NEMO (Business Value from Negative Emotions) -tutkimushankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä? " (5, Päivitys 28.11.2013:  ks. myös tuore väitöskirja aiheesta oheisessa viitteessä). Kritikin antamisessakin pitää olla harkitsevainen, muuten lopputuloksena on häiriökäyttäytymisen lisääminen. Löysin kymmenen kohdan patenttilistan tähän asiaan ruotsalaiselta tutkijalta Annika Malmgrenilta Talouselämä-lehdestä (6): 1. mieti tarkoitus ja tavoite, 2. ole rehellinen, 3. toimi arvojesi mukaan, 4. katso eteenpäin, 5. kannusta kritiikin antoon, 6. opi antamaan arvostavaa kritiikkiä, 7. erota asia ja henkilö, 8. valitse oikea tapa ja ajankohta, 9. vältä sanoja mutta, ei koskaan ja aina, 10. valmistaudu kritiikin antoon.

Päivitys 19.8.2015: STM on julkaissut ohjeet työyhteisön häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta. http://stm.fi/tyosuojeluvalvonta/hairinta
"Epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toisia kohtaan, esimerkiksi toisen työnteon arvostelua ja vaikeuttamista, sosiaalista eristämistä, seksuaalista häirintää tai pilkkaamista. Arkipuheessa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua sanotaan usein työpaikkakiusaamiseksi. Työturvallisuuslaki kieltää epäasiallisen kohtelun ja häirinnän työssä. Laki velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. Lain mukaan työntekijän velvollisuus on välttää toisten turvallisuutta tai terveyttä haittaavaa epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan puututtava siihen."
Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex)

Päivitys 19.8.2015: Osataan sitä häiritä maailmallakin - Amazon: "Helvetillinen työpaikka - kyllä!"
”Se on kovaa fyysistä työtä. Raskaaksi sen tekee, että työntekijöitä valvotaan kaiken aikaa eikä työtahti saa koskaan laskea alle tietyn tason. Siellä ei voi olla normaali-ihminen, täytyy olla kaiken aikaa keskitasoa parempi Amazon-robotti”, Baker moittii.
Hänen mukaansa ankara työtahti ja Amazonin henkilöstöpolitiikka johtavat jatkuvasti terveysongelmiin.

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/helvetillinen-tyopaikka-kylla-3328498

Viitteet

(1) Ari Heiskanen: Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus, TEHYn julkaisusarja 2/13, F muut; http://www.tehy.fi/@Bin/24767547/H%C3%A4iri%C3%B6k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen+2013.pdf

(2) Työterveyslaitos uutisoi "Työpiste" -nettilehdessään   17.11.2013 kahdesta tutkimusta yläotsikolla "Sairaslomalla vai ei - riippuu työyhteisön olosuhteista":  "Työpaikan psykososiaaliset seikat ovat monessa mukana. Esimerkiksi työstressillä on yhteys kohonneeseen verenpaineeseen ja sitä kautta tärkeä rooli sydän- ja verisuonitautien synnyssä, todetaan tuoreessa SJWEH-lehden tutkimuskatsauksessa.
Psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa sairausloman riskiin jopa enemmän kuin varsinaisten oireiden vakavuus." http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Sairauslomalle_vai_ei_riippuu_tyoyhteison_olosuhteista.aspx

(3) Työterveyslaitoksella erit. prof. Jari Hakanen on kehittänyt käsitettä työn imu. "Oletko innostunut ja hyvällä mielellä uuden työpäivän alkaessa? Kuluuko aikasi työn parissa kuin huomaamatta? Saatko työstäsi nautintoa? Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, koet ehkä työn imua. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin oireet, työn imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Se koskettaa useimpia meistä - ainakin aika ajoin."

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/Sivut/default.aspx

(4)HS-mielipidesivun artikkeli 15.11.2013: Häirinnän torjunta vaatii tekoja sekä työnantajalta että työntekijältä (Eerik Tarmaala, Kaarina Myyri-Partanen)

(5) Nemo-projekti on aloitettu syksyllä 2013 ja tuloksia saataneen vuonna 2015: "Hanke toteutetaan vuosien 2014–2015  aikana Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöprojektina. TTY:llä tutkimuksesta vastaa tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. Hankkeen tuloksena syntyy uutta ymmärrystä ja käytännöllisiä välineitä negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden liiketoimintapotentiaalin realisoimiseksi. Hanke kohdistuu yhteiskunnallisesti merkittävään ilmiöön, jonka parempi ymmärtäminen on välttämätöntä yhä aineettomammaksi käyvässä palvelutaloudessa." http://www.tut.fi/novi/nemo-projekti-tutkii-negatiivisten-tunteiden-arvopotentiaalia/
Päivitys 28.11.2013: Työyhteisöjen konflikteista väittelee 29.11.13 Kalle Siira Helsingin yliopistossa
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41886/siira_dissertation.pdf?sequence=1

Ote MTV:n aamutelevision haastattelusta 28.11.2013: "Kalle Siira väittelee huomenna yritysten konfliktitilanteista. Väitöskirjan mukaan esimiehet voivat turhan herkästi ohittaa konfliktin taustat työpaikalla auktoriteetilla.

– Sehän on perinteinen tapa, että kun työpaikalla nousee konflikti, niin esimiehenä siihen pystyy kyllä tarttumaan. Huomataan, että homma ei toimi, nyt laitetaan homma ruotuun. Jyrätään auktoriteetilla, jolloin konfliktin taustat, syyt minkä takia konflikti on ylipäätään noussut esiin, jää piiloon. Ne voivat olla rakenteellisia asioita, jotain oikeita ongelmia, joista vaan nämä tietyt ihmiset oireilevat.

Siira kehottaakin esimiehiä kuuntelemaan alaisiaan myös pienistä asioista, koska ne voivat estää tulevaisuuden konflikteja.

– Jos oikeasti kuunneltaisiin kaikki näkökulmat, niin päästäisiin syvemmälle. Se on todettu, että kun kaikki näkökulmat pääsevät esille, niin sen organisaation päätöksenteko paranee, innovatiivisuus, luovuus paranee, mutta kun ne näkökulmat jyrätään, niin se ei ikinä pääse edes käsittelyyn. 

Väitöstutkija Kalle Siiran mielestä ristiriita nähdään yleensä kielteisenä ja pikaisesti korjattavana asiana. Siiran mielestä konflikteja ja ristiriitoja tulisi kuitenkin pitää luonnollisena osana kehittyvää organisaatiota."

 (6) Kritiikin antamisen 10 ohjetta;  http://www.talouselama.fi/tyoelama/nain+annat+kritiikkia+paremmin+katso+kymmenen+ohjetta/a216859 
"Kritiikin antaminen aiheuttaa vähintään yhtä epämiellyttäviä väristyksiä kuin vastaanottaminen, mutta edistystä ei tapahdu ilman tätä tunnetta. Ruotsalaisella tulevaisuusasiantuntijalla Annika Malmbergillä on ohjelista kritiikin antamiseen."

(x) Päivitys 28.11.13: Ari Heiskanen MTV:n aamulähetyksessä häiriökäyttäytymisestä:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija--joka-neljas-hairiokayttaytyja-on-esimies/2417388

Himasen raporttia kannattaa lukea: arvokas elämä ja positiivinen kierre hyviä asioita - päivitys 14.11.2013

" On eri asia olla kriittinen sisällöistä, toinen asia on olla vain kyyninen"

Pekka Himaseen on kohdistettu kritiikkiä, syytteitä, jotka voidaan mielestäni tiivistää muutamaan kohtaan:

• epäoikeudenmukaisuus: pääministerin junailema hankemääräraha Himasen ryhmälle koetaan epäoikeudenmukaiseksi, koska a) hanketta ei tehty kilpailutusta, b) hanke koettiin yksipuoliseksi puoluepoliittiseksi vedoksi, c) hanke koettiin vääryydeksi tutkijayhteisön toimintatapoja kohtaan
• kateus: miksi juuri Himanen onnistuu saamaan tukea niin rahallisesti kuin henkisestikin ajatuksilleen kun kateelliset eivät tätä tukea koe saaneensa; tutkijat löytävät kateuden sijasta erilaisia indeksejä kuvaamaan Himasen tutkijan kykyjä (1). 
• osaaminen: Himasta ei pidetä "oikeana" tutkijana vaan pikemminkin ajatusten heittäjänä, pamfletistina, jolla on maailmalla hyviä kavereita, tukijoita (kuten Manuel Castells). 

Viite 2

Henkinen ilmapiiri. Vastaan omalta osaltani näihin kolmeen kyyynisesti. Epäoikeudenmukaisuus ei ole Himasen asia. Hän on markkinoinut itseään ja ajatuksiaan hyvin ja pääministeri on tarttunut syöttiin. Olisiko Himanen jopa Kataisen sijaiskärsijä.  Kateus on suomalaisille tuttu ominaisuus tai häiriötekijä, josta tässä yhteydessä on päästävä eroon. Osaaminen liittyy siihen, mihin kategoriaan Himasen hanke ja ajattelu asetetaan. Puhuisin tässä yhteydessä tutkimuksen sijasta arvioinnista tai auditoinnista ennemminkin. Castells vastaa kritiikkiin toteamalla, että kyse on tietämyksestä. Jos ajatellaan, että tutkimus käsittää tiedon hierarkian datasta informaatioon ja tietämykseen, niin Himanen ja Castells käyttävät olemassa olevaa dataa ja informaatiota tietämyksen rakentamiseksi.  Tässä mielessä Himasella on mitä ilmeisimmin osaamista. Hän käyttää hyväksi olemassa olevaa dataa ja informaatiota. Hän osaa koota yhteen vastaavia muita asiantuntijoita ja tiivistää heidän kanssaan arvioinnin, auditoinnin kompaktiksi raportiksi. Melkoinen joukko kansakunnan eliittiä on tuominnut nämä Himasen ajatukset.

Puolustajiakin on. Yllätyin, kun googlasin vielä näkemyksiä. Löysin Suomen Kuvalehden nettisivuilta prof. Antti Hautamäen kommentin, joka avaa asian toisella tapaa Niin ei se nyt kuitenkaan ollut yllätys, koska Antti Hautamäki oli jo 2001 Sitran tutkimusjohtajana julkaisemassa Castellsin ja Himasen teosta Suomen tietoyhteiskuntamalli. Itse asiassa olin sen lukenut jo tuona vuonna ja teos löytyi kirjahyllystäni. Antti toteaa tuosta teoksesta esipuheessa seuraavaa: "... hyvinvointivaltio toimii kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Hyvän elämän tarjoaminen kaikille ja syrjäytymisen ehkäisy eli ns. sosiaalinen inkluusio tukevat talouden kehitystä eikä ole pelkkä verorasitus." Tätä taustaa vasten ymmärtää Antin puolustuspuheen Suomen Kuvalehdessäkin:
"Loppuraportti ansaitsee paljon paremman vastaanoton. Sen analyysit ja johtopäätökset on otettava vakavasti. Mikään yksittäinen raportti ei laivaa käännä, mutta nyt ainakin on esitetty selkeitä suuntaviittoja. Raportin analyyseistä voidaan ja pitääkin keskustella, mutta arvokkaan elämän asettaminen kehityksen päämäräksi on merkittävä linjaus, johon poliitikkojen tulisi ottaa kantaa." (3)

Hyvinvoinnin yhteiskunta ja arvokas elämä.  Himanen kumppaneineen rakentaa hyvinvointivaltion mallia 2.0 positiivisen kierteen perusteella (oheinen kuvio). "Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa kutsumme nimellä hyvinvointivaltio 2.0, tai täydessä laajuudessaan siitä voi puhua hyvinvoinnin yhteiskuntana. Siinä nämä kaksi kehitysmallia – inhimillinen ja informationaalinen kehitys – vahvistavat toisiaan positiivisessa kehässä perinteisen hyvinvointivaltion purkamisen aiheuttaman syvenevän noidankehän sijaan." (s.139). Himanen päätyy käyttämään ydinterminä käsitettä "arvokas elämä". Se muodostaa positiivisen kierteen kestävän hyvinvoinnin, kestävän ympäristön ja kestävän talouden kanssa. Himanen kuvaa myös arvokkaan elämän indeksin, joka koostuu useista osaindekseistä. Suomi sijoittuu tämän indeksin maavertailussa kärkimaihin.  (s.279-317, ks. viite 6) Himanen ryhmineen ei ole yksin tämän positiivisen kierteen ajatustavan kanssa. Kajanoja kumppaneineen on lanseerannut saman ajatuksen vuonna 2012. Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka on pikemminkin investointi kuin kuluerä. Syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointipanostusta lisättäessä siitä seuraa eriarvoisuuden väheneminen jas edelleen sosiaalisen pääoman vahvistuminen ja edelleen hyvinvoinnin lisääntyminen jne. (4). Erona on erityinen painotus sosiaaliseen pääomaan, kun Himasen ja kumppanien mallissa ei erikseen viitata sosiaaliseen pääomaan.

Runsaasti aineksia jatkopohdinnoille. Himasen ja kumppanien raportissa nostetaan esille kolme keskeistä hyvinvoinnin haastetta: 1. elämäntavat, 2. talous, 3. teknologia. Ei ole kyse hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta vaan uudesta suunnasta. Ensimmäinen asia on kääntää hyvinvointi positiiviseksi asiaksi - ei vain pahoinvoinnin poistamista. Niin tätä asiaa on pohdittu mm. hyvinvointi-indikaattoreita kehitettäessä. On kieltämättä vaikea löytää positiivisia indikaattoreita. Toinen asia on panostaa ennakoivaa otteeseen korjaavan otteen sijasta. Kolmas asia on panostaa kokonaisvaltaiseen muutokseen osittaisten muutosten sijasta. Neljäs asia on ymmärtää hyvinvointivaltion ihminen toimivana subjektina eikä vain kohteena. Viides näkökulma muuttaa valtion ja muun yhteiskunnan välistä roolijakoa. Myös muu yhteiskunta on mukana hyvinvoinnin tuottajana - siis yritykset, järjestöt ja ihmiset itse. Näin valtion roolina on toimia uusien ratkaisujen mahdollistajana, parhaiden käytäntöjen omaksujana sekä niiden levittäjänä. Ekologinen talous puolestaan tarkoittaa kannustavaa yrittäjyyttä. Niin tässä tulevat mieleen erilaiset yritystuet, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Kysymys lienee tämän kuluerän aktivoinnista ja käytön uudelleen arvioinnista. Henkiseen kulttuuriin pitäisi saada sysäys luovuutta, välittämistä ja elämänarvojen kunnioitusta. Johtamiseen pitää saada luovuutta, rikastavaa vuorovaikutusta sekä luottamusta - eikä pelon kulttuuria. Myös poliittista kulttuuria tulisi uudistaa.  

Päivitys 13.11.2013: Kilpailevaksi raportiksi Himasen -Castellsin raportille nostaa yksi kirjan kirjoittajista Juho Saaren toimittaman teoksen "Suomen sillat tulevaisuuteen", joka julkistettiin samoihin aikoihin, mutta ei saanut julkisuutta lainkaan. Yli 400 sivuista järkelättä olen toistaiseksi vain selaillut. Mukana on ainakin yksi yhdistävä tekijä, Timo Hämäläisen artikkeli "Hyvinvointi". Artikkelissa eritellään mm. arjen hyvinvoinnin osatekijöitä.  (s.209-235).  (5)

Ajatushautomoon. Himasen ja kumppanien raportti pitäisi jatkotyönä käydä ajatushautomossa läpi. Löysin itse monenlaisia lähtökohtia uusille näkökulmille olemassa oleviin haasteisiin. Heitän yhden ehdotuksen, joka poiki jollain tapaa tästä kokonaisuudesta - 500 lakia ja hyvinvointiyhteiskunnan karsinta. Nyt pitäisi pistää pystyyn tutkijoista ja asiantuntijoista koottu tutkimus-arviointiryhmä, joka kävisi läpi nämä 500 lakia. Lait pistettäisiin järjestykseen erilaisin kriteerein kuten kustannusvaikutus, vaikuttavuus ihmisten hyvinvointiin, taloudellinen tehokkuusvaikutus jne.  Tietysti voitaisiin kehittää eteenpäin tuota arvokkuus (dignity)-indeksiä osittamalla sitä eteenpäin ja rakentamalla alueelliset indikaattorit. (6) Ja vielä lopuksi tulee mieleen tämä positiivinen kierre. Siihen tulisi päästä kaikkialla kiinni. Työelämässäkin kovin helppoa on toimia negatiivisen agendan pohjalta eli henkinen ilmapiiri uusiksi.

Viitteet

(1) HS:n mielipidepalstalla avataan tätä kateusasiaa 14.11.2013: "Tutkijoiden pätevyyttä ei voi mitata indeksiluvuilla. "(Joona Räsänen). Hän viittaa prpof. MattiWibergin esiin nostamaan h-indeksiin (h-15), jossa Himanen on korkeintaan keskinkertainen tutkija ( http://www.harzing.com/pop.htm)
sekä prof. Ilkka Armisen arvioon Himasesta hyvää kansainvälistä tasoa olevana tutkijana. http://thomsonreuters.com/web-of-science/

(2)"Kestävän kasvun malli - globaalio näkökulma" (Manuel Castels, Pekka Himanen) 2013  http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/j22-Kestavan-kasvun-malli/PDF/fi.pdf  

(3) http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/arvio-pekka-himasen-loppuraportista-analyysit-ja-johtopaatokset-otettava-vakavasti
Manuel Castells - Pekka Himanen: Suomen tietoyhteiskuntamalli. SITRA & WSOY 2001

(4) Antti Alaja (toim.) Kriisikierteestä hyvän kehään, Kalevi Sorsa-säätiön julkaisuja 4/2012

(5) Juho Saari (toim.): Suomen sillat tulevaisuuteen, 2013
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5762/suomen_sillat_tulevaisuuteen_saari.pdf

(6) Arvokkuus-indeksi (Dignity-index)