Näytetään tekstit, joissa on tunniste väestövastuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väestövastuu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten tietojohtamisen ytimeen, osa 1

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 1, Ollin avaus


Terveyshyötymallia on tuotu Suomen oloihin 2010-luvulla. Se on synteesi näyttöön perustuvista systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon parantamiseksi. Kehittämisen lähtökohtina ovat kuilu parhaan mahdollisen ja tavanomaisen hoidon välillä sekä pitkäaikaissairauksien kuormituksen kasvu. Ideana on siirtyä pitkäkestoiseen terveyshyötyyn "vian" korjaamisen sijasta. STM:n Kaste-ohjelmaan liittyvässä Potku projektin aineistossa verrataan akuuttihoitoajatusta ja terveyshyötymallia. "Potilas tietää ja tekee jo paljon. Minun tehtäväni (siis ammattihenkilön) on vahvistaa sitä." Kun taas akuuttimallissa kuvataan asiaa näin: "Potilaassa on vika. Minun tehtäväni on löytää ja korjata se." (1)

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Terveyshyötymallin idea on hyvä, mutta minun mielestäni se pitäisi soveltaa koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja soveltuvin osin myös akuuttiterveydenhuoltoon. Ehdotankin, että mallin nimeksi tältä kannalta tulee hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Mallinsin sitä oheiseen alla olevaan taulukkoon.



Elämäntilanne liittyy toiminta- ja työkykymittareihin sekä omatietovarannon käyttöön. Omaolo on oletetavasti jatkossa kattava lähde erilaisille itsearvioinneille. 100% tarkoittaa sitä, että periaatteessa näitä palveluita voi käyttää koko väestö. Yhteydenotto ja asioiden vireille tulo liittyy kansalaisen palvelukysyntään. Suuri osa väestöstä pärjää omillaan, mutta osa tarvitsee ammattihenkilöiden apua. Palvelutarpeen arviointi muuttaa asiakkaan kysynnän ammattihenkilön toimesta aidoksi palvelutarpeeksi. Se on periaatteessa vähemmän kuin palveluiden kysyntä, mutta voihan se olla enemmänkin. Varsinainen palvelu alkaa asiakkuuden suunnittelusta (asiakassuunnitelma sosiaalihuollossa, terveys- ja hoitosuunnitelma terveydenhuollossa, 2). Tavoitteena on toteuttaa palvelu siten, että tarve ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti. Jatkohoito ja elämäntilanteen uuden normaalin vaihe on paluu uudenlaiseen pärjäämiseen elämässä. Koko prosessissa pitäisi olla avainlankana hyvinvointi- ja terveyshyöty sekä itsenäisen pärjäämisen edistäminen ja mahdollistaminen. 

Asiakaslähtöisyys on mallin ytimessä. Se on ollut kaikkien sote-uudistusten juhlapuheiden ytimessä, mutta ei varsinaisen toteutuksen ytimessä lainkaan. Nyt on tavoitteena ottaa seuraavat asiat keskiöön:
  • väestötasolla asiakkaiden / potilaiden tasavertainen kohtelu ja itsearvioinnin sekä itsehoidon mahdollisuuksien luominen - eriarvoisuuden minimointi
  • yksilötasolla digipalveluiden ja fyysisten palveluiden saatavuuden ja käytettävyyden nostaminen esille
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostamalla fokukseen hyvinvointi- ja terveyshyöty; toistaiseksi on puhuttu kyllä terveyshyödystä ja hyvinvoinnin edistämisestä erikseen
  • tavoitteena on jatkuva hyvinvointi- ja terveyshyödyn aikaansaaminen, sitten kyse itsenäisestä toiminnasta, yhteistyöstä ammattihenkilöiden kanssa tai palvelujärjestelmän tarjoamista palveluista / hoidosta
  • tavoitteena on integroida tiedon hallinta yhteen niin, että vältytään päällekkäisestä tiedonkeruusta ja turvataan yksilön tietoturva, mutta mahdollistetaan tehokas ja vaikuttava yhteistyö yksilön (kansalainen, asiakas, potilas), ammattihenkilön ja palvelujärjestelmän välillä.
  • tavoitteena on sovittaa yhteen palvelujen kysyntä, tarve ja tarjonta.
  • tavoitteena on integroida yhteen hyvinvointi- ja terveyshyöty itsearvioinnin palveluiden sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien kanssa (APTJ).
  • tavoitteena on luoda myös hyvinvointi- ja terveyshyödyn yksilötason ja väestötason mittarit. Jos mittarit ovat olemassa, pitäisi ne aktivoida osaksi tätä kokonaismallia.
Tarkoitukseni on jatkaa tätä otsikkoaihetta haastattelemalla joitakin avainhenkilöitä matkan varrelta. Olen ottanut ja tulen ottamaan yhteyttä etukäteen henkilöihin, joiden kanssa haluan tätä aihetta käydä läpi. Myös blogini lukijat voivat suositella haastateltavia ja tietysti itse ottaa kantaa tähän kokonaisuuteen.

Olen itse asiassa saanut jo kaksi avainhenkilöä mukaan tähän keskusteluun. Viikon sisällä ilmestyy osa 2 ja siitä vähän eteenpäin osa 3. Loppuosat riippuvat saamistani vinkeistä ja kommenteista.

Yhden hengen ohjelmani kestää 26.9.2020 saakka, jolloin viimeistään pitää antaa lausunnot sote-uudistuksen 1000-sivuiseen lakipakettiin. Välitilinpäätös tästä aiheesta on, kun QMS Nordic järjestää yhdessä InterSystemsin ja Profession kanssa webinaarin 20.8.2020. Käymme aiheesta keskustelun pitkäaikaisen yhteistyökumppanin ja intohimoisen terveyshyötyajattelijan, Mikko Nenosen kanssa. (3)

Päivitys 4.7.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella:

merkkikuvake
Vanha viini uudessa leilissä. Kun tutut asiat sanoittaa uudelleen, voi kuvitella, että on avannut uuden polun. Mutta ei. Lähinnä tulee mieleen, että kirjoittaja on syntynyt jossain 1980-1990-luvulla ja saanut 2000-luvun edetessä terveyshyöty -herätyksen. Esimerkiksi Harri Sintosen johdolla tehty kehitystyö voisi kertoa jotakin aikaisemmasta yksilötasolla, Program planning and evaluation -kirjallisuus ohjelma- ja väestötasolla. Kun tähän yhdistää laadun hallinnan Hannu Vuoren väitöstutkimuksesta alkaen (1970) ja Nordic School/Hanken tulkinnat asiakkuudesta, alkaa olla jo pitkään edenneen kehityksen peruskivet näkyvissä. Minulle tässä uuden leilin vanhassa viinissä on etikan maku.
Ollin kommentti:
Kiitos Matti. Kopioin kommenttisi blogikirjoitukseeni. Palaan astialle vielä jatko-osioissa. Muille tiedoksi. Jos Matti tarkoittaa minua, niin valitettavasti olen 50-luvun alun lapsia. Mutta sen Matti tietää hyvin. Vanhatkin asiat kaivetaan vielä esille.

Viitteet

(1) Terveyshyötymalli:
(2) Terveys- ja hoitosuunnitelma, asiakassuunnitelma
  • Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan ja terveyden-huollon ammattihenkilön kanssa. Se on osa potilasasiakirjaa, joten sen laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään KanTa –palvelun (Kansallinen terveysarkisto) tiedonhal-lintapalvelu-osioon, jossa se on potilaan nähtävänä, ja jonka avulla potilas voi myös halutessaan näyttää itseään koskevaa suunnitelmaa tarvitsemilleen tahoille. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085285
  • asiakassuunnitelma /palvelusuunnitelma palvelunjärjestäjän yhteisymmärryksessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa laatima suunnitelma, joka koskee palveluntuottajien asiakkaalle toteuttamia palveluja ja jossa kuvataan keskeiset tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään, sekä asiakkaan palvelutarpeen edellyttämät sosiaalipalvelut ja muu tuki. Asiakassuunnitelmaan voidaan kirjata asiakkaalle myönnetyt ja hänen tarvitsemansa sosiaali-palvelut, muut palvelut tai etuudet. Asiakassuunnitelman sisällöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015) ja joissain sosiaalihuollon erityislaeissa. Asiakassuunnitelmaa ei ole mallinnettu omaksi asiakirjatyypikseen. Asiakassuunnitelmat ovat asiakirjatyypiltään suunnitelmia.https://thl.fi/documents/920442/2940835/Sosiaalialan_tiedonhallinnan_sanasto_4_0.pdf/1854a756-2662-4f47-80e3-a8b413340fce
  • Asiakassuunnitelmasta on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta 2020: Marjaana Kirjavainen: Koordinoitu yksilöllinen asiakassuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovitetuissa palveluissa Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa - systemaattinen kirjallisuuskatsaus 2020;  http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu_44_koordinoitu_asiakassuunnitelma.pdf

(3) Uuden sukupolven APTJ – Puhtia palvelujen ennakointiin, suunnittelemiseen ja tuottamiseen - webinaari 20.8.2020 klo 9-10 : https://qmsnordic.fi/fi/tapahtumat/uuden-sukupolven-aptj-puhtia-palvelujen-ennakointiin-suunnittelemiseen-ja-tuottamiseen

lauantai 18. tammikuuta 2020

Medikalisaatio ja epävarmuuden sietäminen, päivitys 19.1.2020

Medikalisaatio on nostettu Lääkäriliitossa kehittämisen kohteeksi sopivaan aikaan, kun soteuudistusta aletaan taas ties monennella tuotantokaudella jauhaa.  "Medikalisaatiolla (lääketieellistyminen) tarkoitetaan  ilmiötä, jossa lääketieteen toiminta-alue laajenee. Aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketietellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä." Medikalisaation ilmenemismuotoja ovat ylitutkiminen, ylidiagnostiikka ja  ylihoitaminen. Oheinen kuva avaa laajat ympyrät ylidiagnostiikkaa ja -hoitoa lisäävistä tekijöistä ja ratkaisumahdollisuuksista. (1) Potilailla on liikaa luottamusta lääketieteeseen. Ratkaisuna on koulutus ja yhteinen päätöksenteko. Ammattilaiset pelkäävät tehdä hoitoratkaisuja monestakin syystä ja pitkittävät päätöstä erilaisin tutkimuksin. Ratkaisuna on epävarmuuden sietäminen ja välttää liiallista luottamusta tutkimuksiin. Teollisuus ja teknologia nostavat esille uusia hoitomahdollisuuksia (lääkkeitä jne). Kaupallistumista on säädeltävä nykyistä tarkemmin, on ratkaisuna tähän ongelmaan. Taloudelliset kannusteet ja turhat seulonnat lisäävät terveydenhuollosta palvelun tarvetta. Ratkaisuksi esitetään laadullisia kannusteita ja ylihoidon riskien tunnistamista. Kulttuuri uskomuksineen, toiveineen, alhaisine epävarmuuden sietämisineen lisäävät palveluiden tarvetta. Terveetkin saattavat kokea olevansa sairaita. Ratkaisuna on tiedottaminen, epävarmuuden sietäminen ja terve kriittisyys.


Loppuraportti osoittaa, että medikalisaatiossa ollaan suurten asioiden äärellä. Perusterveydenhuolto kuormittuu ensisijaisena palvelun tarjoajana. Mukaan mahtuu paljon kansalaisia, jotka uskovat ja toivovat olevan apua perusterveydenhuollosta. Jos tämä tie ei vedä, hakeudutaan päivystykseen. Sinne ajautuu paljon ihmisiä, joiden ongelmissa oikea hoitopaikka ei ole lainkaan päivystys. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä lisää palvelujen kysyntää, koska erityisesti koulutetuilla työikäisillä on runsaasti hoitomahdollisuuksia tarjolla. Työterveydenhuollossa helposti päädytään ylidiagnostiikkaan taloudellisen kannusteiden ja epävarmuuden vähentämisen vuoksi. Koko hoito- ja palveluketjussa edelleen tiedon siirto ja päällekkäiset arviot voivat johtaa ylihoitoon ja -diagnostiikkaan. Mielenkiintoinen tekijä medikaalisaatiossa ovat erilaiset seulonnat. Tekoälyyn pohjautuvat riskianalyysit lisäävät mahdollisuuksia holtittomaan seulontaan ja liian suurien väestöpopulaatioiden tuomiseen palveluiden piiriin. Sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen tai uhat lisäävät painetta ratkaista ongelmia terveydenhuollon keinoin. Haetaan juurisyyt sairauden kokemisesta. Mielenkiintoinen uusi näkökulma medikalisaatioon ovat julkisten rakennusten ongelmat eli rakennuksen pahoinvointi lisää terveysriskejä rakennusten käyttäjissä. Ajankohtainen tutkimus koskee Helsingin kaupungin kouluja ja niiden sisäilmaongelmia. Tutkimusryhmä totesi, että ei ole selkeätä yhteyttä osoitettavissa koulujen sisäilman ongelmien ja oppilaiden kokemien ongelmien välillä. Osittain on kysymys uskosta, luulosta, että pahoinvointi johtuu koulurakennuksesta. Se voi olla totta tai epätotta. 

Luin Yuval Noah Hararin kirjan "Homo Deus" (2). Harare nostaa esille monin tavoin algoritmien vallan. Algoritmin käsite on seuraava: "Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan." (2)  Hararen mielestä ihminen koostuu myös algoritmeistä. "Organismit ovat algoritmeja. Jokainen eläin - mukaan lukien Homo sapiens - on kokoelma orgaanisia algoritmeja, jotka luonnonvalinta on muovannut miljoonien evoluutiovuosien aikana". (s. 329). Algoritmi-ajattelussa data saa vallan myös ihmisten käyttäytymisessä. Vapaa tahto korvautuu erilaisten havaintomateriaalien pohjalta rakennetuilla algoritmeilla, joiden seurauksena on hälytyksiä, suosituksia ihmisen paremmasta ja pidemmästä elämästä. Näin medikalisaatio saa uutta voimaa teknologian etenemisestä yhä syvemmälle ihmisen toimintojen ohjaamiseen, kontrolloimiseen. Epävarmuus johtaa yhä pidemmälle uskoon, että ulkopuolinen taho tietää, miten pitää toimia, elää. Näin ollaan suurten periaatteellisten kysymysten ääressä tässä medikalisaatiokysymyksessäkin. Ei pidä alistua algoritmeille. Esimerkiksi neurotutkija Henning Beck näkee asiat toisin. Siteerasin blogissani vapaasti hänen argumenttejaan:  
  • Niin itse asiassa parhaat ideat syntyvät siitä, kun sääntöjä rikotaan eikä seurata. Tietokone ei tätä ajattelun murrosta kykene tekemään. Älykkyys on pyhitetty Beckin ajatustavassa ihmiselle ei koneelle. Kyse on ymmärtämisestä ja ymmärryksen jatkuvasta kehittymisestä, kun ihminen saa vuorovaikutuksessa palautetta. "Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voi tällä hetkellä digitalisoida." Itse asiassa tekoäly on hyvä työkalu eli loistava renki, mutta ehkä vaarallinen isäntä. (4)

Päivitys 19.1.2020
Timo Karjalainen kommentoi FB:n puolella epävarmuudesta. Poimin yhden aiheen kommentista: Eikös tekoälyjen tulo voi parhaimmillaan vähentää epävarmuutta lääketieteellisiä diagnooseja tehtäessä, auttaa epävarmuuden kierteessä kiemurtelevaa lääkäriä ns. ”second opinion” ina.
Ollin kommentti:  Tätä diagnostiikkaa ja myös hoitoa ja operaatioita on voitu hyödyntää laajasti terveydenhuollossa. Esimerkkejä on olemassa. Olin itse syyskuussa 2019 HUS:n järjestämässä seminaarissa, jossa esiteltiin innovaatioita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyen. Epävarmuudella on siis monet puolet. Sen huomaan epätarkasta pohdinnastani. https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/09/hus-tekoalyn-ja-robotiikan-karjessa.html
Timo Karjalainen puuttuu myös aiheeseen sääntöjen rikkomisesta.
Ollin kommentti:  Tälläkin ajatustavalla on useita puolia. Noudatettaessa sääntöjä, saadaan aikaan turvallinen lopputulos. Lääkärin työssä tämä on avainasia, kunhan säännöt edistävät terveyttä eivätkä aiheuta riskejä potilasturvallisuudelle. Tuo viittaukseni Beckin lausumiin liittyy yleiseen käsitykseen siitä, että pelkästään sääntäjä seuraamalla ei saada aikaan muutoksia.
Timo Aronkytö kommentoi puolestaan FB:n puolella väittämääni siitä, että monikanavainen rahoitusmalli lisää palvelujen kysyntää.  
Ollin kommentti: Varmuutta ei ole, että väittämäni pitäisi näin paikkaansa. Pikemminkin on kyse helposta palvelujen saatavuudesta sekä siitä, että palvelun tarjoajalla on kannusteet olemassa hyödyntää maksimaalisesti tarjolla olevia tutkimuksia.
Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Itse asiassa "medikalisaatio" on yleisemmän megatrendin osa. Olen oppinut, että iso juttu on yhteisösuuntautuminen vs. ongelmasuuntautunut strategia. Ei ole vain terveydenhuollon juttu. Sama suunta kohti ongelmasuuntaa hallitsee sosialipolitiikkaa ja yhteiskuntatutkimusta käyttäytymistieteistä puhumattakaan.
Ollin kommentti: Niin ei kovin toivottava suunta.


Viitteet

(1) Lääkäriliitto: Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti 18.11.2019
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
Alla oleva kuvio on loppuraportin sivulta 10 ja siitä on lohkaistu kirjoitukseni alkuun keskellä oleva sipulikuva sinisen eri sävyissä. 


  
(2) Yuval Noah Harari: Homo Deus- huomisen lyhyt historia", Bazar 2017; 
Kannattaa lukea Antti Hautamäen arvio Hararin kirjasta. Se antaa myös hiukan toisenlaista näköalaa tulevaisuuteen: http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html

(3) Algoritmin käsite ja osa tekoälyä on esitetty mm. kahdessa arvioimassani kirjassa:
- Antti Merilehto: Tekoäly - matkaopas johtajalle, Alma Talent 2018:
 https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
- Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut. Alma 2019:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html

(4) Henning Beckin ajatuksia tulkitsin ja pohdiskelin blogissani 16.9.2018: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/ihminen-ajattelee-tekoaly-suorittaa.html

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Kaksinaismoraalikone - moraalin monet kasvot


MIT:n moraalikone. HS:n toimittaja Heikki Aittokoski teki jutun tekoälyyn liittyen MIT:n tutkimuksesta, joka on julkaistu Nature-lehdessä 2018. (1) Aittokoski oikoo hiukan tuota tutkimusta jättämällä pois tutkimukseen liittyvät tarkemmat luokittelukriteerit. Poimin ne esille alkuperäislähteestä. (2). Aittokosken kuvasta ja tekstisti selviää se, että nämä kuvan henkilö/eläin-kategoriat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Jos ajatellaan, että henkilö joutuu tekemään valinnan auton jarrujen pettäessä näiden välillä, valinnan tekeminen on tietysti mahdotonta. Tietysti kysyttäessä kansalaisilta saadaan yleisesti vastaukseksi suurin piirtein tuo järjestys. Kansalaiskategoriassa pikkulapsi ja raskaana oleva nainen ovat luonnollisesti kärjessä. Ammattikategoriassa tunnettua on, että lääkäriammatti on arvostetuin ja siis prioriteetin kärjessä. Prioriteettijärjestystä tehtäessä nousee esille helposti ns. itse aiheutetut ihmisen ominaispiirteet. Tässä on noussut esille ylipaino. Kummeksun, että mukana ei ole vaikkapa alkoholismi. Aittokoskikin viittaa lääketieteen prioriteettilistoihin. Näitähän on tehty kautta aikain. Ne ovat saaneet ristiriitaista vastaanottoa julkisuudessa. Vakuutusyhtiöt ovat myös erilaisia vakuutuksia markkinoidessaan ja vakuutusmaksuja määritellessään tehneet priorisointeja iän, painon, elämäntavan mukaan.

Kaksinaismoraalikone. HS:n 2.11.2018 paperiversiossa oikealla oli yllä oleva uutinen 7-vuotiaasta Amal Husseinista, joka kuoli torstaina 1.11.2018:" Amal Hussainin kohtalosta uutisoi The New York Times, joka julkaisi kuvan riutuneesta tytöstä alun perin reportaasissaan viime viikolla.  Torstaina Amalin perhe kertoi, että hän oli kuollut pakolaisleirillä kuuden kilometrin päässä avustusjärjestö Unicefin kenttäsairaalasta, jossa hänet oli valokuvattu. ”Ei lihaa, vain luita”, lääkäri Mekkia Mahdi sanoi The New York Timesille tarttuessaan Amalin kuihtuneseen käsivarteen.”Kukaan ei välitä hittoakaan heistä. (3) Samaisessa lehdessä on vasemmalla puolella artikkeli Nature-lehden maailmanlaajuisesta moraalikyselystä. Lapsen ja raskaana olevan naisen henki on arvokkaampi kuin lihavan miehen. Tämä juttu on otsikoitu paperiversiossa "Moraalikone kysyy, kuka saa elää". Toisen puolen otsikko on puolestaan "Jemenin hädän symboli kuoli". HS osoittaa meille joko sattumalta tai ei, mitä tarkoitan juttuni otsikolla "kaksinaismoraalikone".  Moraalilla on kaksi puolta ihan niin kuin meissä ihmisissä. Olemme luomakunnan raaimpia eläimiä, joilla kaiken inhimillisen hyvän edelle menee ahneus, valta, itsekkyys ja mitä nyt kaikkia pimeän puolen moraalikäsitteitä onkaan. Naturen moraalikoneessa alimmaksi oli arvioitu rikollinen - pahan ilmentymä.

Tekoäly ja moraali.  "Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin. Moraali-sanaa käytetään sekä kuvailevasti viittaamaan vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä että ohjeita antavasti siitä, minkä tulisi olla moraalisesti hyvää ja oikeaa toimintaa." (Wikipedia) Moraalikone irrottaa moraaliset periaatteet inhimillisestä todellisuudesta. Onko siis viisasta yhdistää tekoäly ja moraali toisiinsa? Moraalikoneen tulos osoittaa tällaisen ajattelun vaikeudet. Puheet ja teot saattavat olla ristiriidassa keskenään. "Kaksinaismoraali tarkoittaa ristiriitaa yksilön tai yhteisön moraalivaatimusten ja tekojen välillä tai moraalia, joka asettaa eri vaatimukset eri yksilöille tai ryhmille."  (Wikipedia)

Viitteet

(1) Heikki Aittokoski: Moraalikone kysyy, kuka saa elää - Onko raskaana olevan naisen henki arvokkaampi kuin lihavan miehen? Miljoonat ihmiset vastasivat, ja tulokset panevat ajattelemaan, HS 3.11.2018 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005887212.html


(2) The Moral Machine experiment (julkaistu 24.10.2018)
Naturevolume 563, pages5964 (2018)





a, AMCE for each preference. In each row, ΔP is the difference between the probability of sparing characters possessing the attribute on the right, and the probability of sparing characters possessing the attribute on the left, aggregated over all other attributes. For example, for the attribute age, the probability of sparing young characters is 0.49 (s.e. = 0.0008) greater than the probability of sparing older characters. The 95% confidence intervals of the means are omitted owing to their insignificant width, given the sample size (n = 35.2 million). For the number of characters (No. characters), effect sizes are shown for each number of additional characters (1 to 4; n1 = 1.52 million, n2 = 1.52 million, n3 = 1.52 million, n4 = 1.53 million); the effect size for two additional characters overlaps with the mean effect of the attribute. AV, autonomous vehicle. b, Relative advantage or penalty for each character, compared to an adult man or woman. For each character, ΔP is the difference the between the probability of sparing this character (when presented alone) and the probability of sparing one adult man or woman (n = 1 million). For example, the probability of sparing a girl is 0.15 (s.e. = 0.003) higher than the probability of sparing an adult man or woman.
https://www.nature.com/articles/s41586-018-0637-6/figures/2

Aittokoski tiivistää tutkimusasetelman: "Moraalikone on verkkokysely, johon on vastannut miljoonia ihmisiä yli 230 maasta tai alueelta, myös Suomesta. MIT:n tutkijoilla on vastausten pohjalta käytössään 40 miljoonan päätöksen tietomassa, jota analysoidaan mainitussa Nature-lehden artikkelissa. Moraalikoneessa vastaajat saavat eteensä kuvitteellisia yliajotilanteita. Yksinkertaisimmillaan näin: Auton jarrut pettävät. Jos auto ajaa suoraan omalla kaistallaan, suojatietä ylittävä pikkutyttö kuolee. Jos auto väistää viime hetkellä, vastaantulijoiden kaistalla suojatietä ylittävä vanha nainen kuolee. Moraalikoneessa vastaaja joutuu pähkäilemään toimintaansa lukuisissa vastaavissa tilanteissa, joissa mahdollisten kuolonuhrien ominaisuudet ja lukumäärät vaihtelevat. Joissakin tapauksissa mukana on myös eläimiä." https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005887212.html

(3) Tommi Hannula: Jemenin hädän symboli kuoli, HS 3.11.2018
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005886978.html

lauantai 7. toukokuuta 2016

SOTEn ohjaus vallankäyttöä ja tiedolla johtamista, päivitys 13.5.2016

Ollin tiedon tiimalasi: päivitetty versio 2016
SOTE-uudistuksessa ohjaus puhuttaa monella tapaa. Kyse on uudistuksen projektiohjauksesta ja toisaalta uudistuksen lopputuloksena syntyvästä ohjausjärjestelmästä. Nämä liittyvät yhteen mielenkiintoisella tavalla eli politiikalla, poliitikoinnilla ja vaikuttamisella. Näyttää nyt siltä, että valtakunnan politiikassa on kaivettu melkoisia rintamalinjoja puolueittain. Kepu on ankkuroitunut maakuntamalliinsa eikä näin voi tai tahdo antaa periksi väestöpohjaiselle sote-ajattelulle. Kokoomus puolestaan ankkuroi itseänsä markkinamalliin ja pyrkii edistämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon avoimia markkinoita. Suuren väestöpohjan järjestämisalueet ovat kokoomuksen mieleen, kunhan järjestäjä vain kilpailuttaa julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottajia keskenään. Asiakkaan/potilaan valinnanvapaus on yhdistetty melko suoraan avoimiin sote-markkinoihin. Yhtiöittäminen on osa tätä ajatustapaa. Perussuomalaiset horjuvat Kepun ja Kokoomuksen välimaastossa. Moni Persu haluaisi jarrutella yltiömarkkina-ajattelua. Ruotsalaiset ja kristilliset ovat oppositiossa olleet hiljaisilla tulilla. Ehkä hallituksen valtavirta miellyttää. Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ovat ärhäköineet oppositiosta markkina-ajattelua vastaan - no voimakkaimmin vasemmistopuolueet.

Valtionhallinnossa SOTE-uudistus läänitettiin STM:n ja VM:n saumakohtaan. Projektijohtaja on molempien ministeriöiden palkkalistoilla. Kolmantena ministeriönä apajalle on tullut TEM ja erityisesti sen markkina-kilpailutus- elinkeino-puoli. Kilpailuvirastolta odotetaan kannanottoa sote-markkinoihin. Tosin virasto on jo nyt ottanut julkisesti kantaa markkinoistamisen puolesta. VM:llä on kaksi roolia. Toinen rooli on luonnollisesti kestävyysvajeen taltuttamisrooli. Mutta toinen rooli on vaalia aluehallinnon objektiivista etua.

SOTE-uudistus ei ole vielä loppuun "taputeltu". Itse asiassa avainkysymys on, miten valtion ohjaus järjestetään. Ääripäässä on markkinaohjaus, jossa valtio luo vain ohjauksen puitteet ja markkinoiden pelisäännöt. Toinen ääripää on valtion suora raha- ja sisältöohjaus. Kun kuitenkin rahoitus ohjataan suoraan maakunnille, on luotava jonkinlainen sekamalli. Toisaalta jos halutaan edistää kahta keskeistä tavoitetta (hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo, palvelujen tarjonnan tasa-arvo), on löydettävä voimakkaita ohjausvälineitä. Markkinaohjaus johtaa epävarmuuteen ja todennäköisesti kustannusten kasvuun, mutta ei tasa-arvotavoitteiden edistymiseen. Tehokkuuden ja palvelujen saatavuuden odotetaan paranevan jollain aikavälillä. Tasa-arvotavoitteiden toteuttaminen markkinoilla tarkoittaa kokonaisvastuun / väestövastuun kilpailuttamista. Yksittäisten palvelujen kilpailuttaminen johtaa vaikeasti hallittavaan kokonaisuuteen ja myös ns. transaktiokustannusten kasvamiseen. Kaikessa ohjauksessa tiedolla tulee olemaan keskeinen merkitys. Tuottavuus- ja vaikuttavuusmittarit ovat vasta tekeillä. Samoin palvelujen laatua koskevat kriteerit ovat vasta työpöydällä. Kaiken on oltava valmista v. 2019. Tiedon muutokset ovat erittäin hitaita prosesseja. Esimerkiksi hoitotakuun valmistelusta on kymmenen vuotta eikä vieläkään ole kattavia online-mittareita saatu aikaan. Tietoja kerätään ja raportoidaan vanhanaikaisilla menetelmillä. Suora kytkentä ylhäältä alas ja alhaalta ylös tietovirroissa on tulevaisuutta.

Valvonnassa on myös erilaisia näkemyksiä valtionhallinnon sisällä. Odotetusti Tarastin yhden miehen selvitystyö tuotti aluehallintopainotteisen valvontamallin. Tarasti ehdotti yhtä aluehallintovirastoa. Sipilän hallitus päätti, että valvonta on horisontaalista kattaen eri hallinnonalojen alueellista valvontaa. SOTE siis ajautuu tämän ajatustavan mukaan VM:n alaisuuteen kuten muukin aluehallinto. Samaan aikaan pitäisi edistää sosiaali- ja terveydenhuollossa tasa-arvovaatimuksia. Ne voivat ajautua eri hallinnonalojen keskelle ja VM:n talousohjauksen alle. Tämä tie ei voi olla SOTE-uudistusta edistävä tie. Sosiaali- ja terveydenhuollossa suunnittelun, ohjauksen, valvonnan on kuljettava käsi kädessä. Käsi kädessä pitää kulkea myös toiminnan sisältö ja talous. Niin ja käsi kädessä on kuljettava myös tiedolla johtamisen elementit. Samat tietovirrat, tietovarannot, mittarit ja indikaattorit on palveltava ohjausta ja valvontaa sekä toiminnan suunnittelua eri tasoilla. Edelleen olen sillä kannalla, että sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta on kuljettava STM-vetoisesti ja myös virastorakenteen on tuettava tätä tavoitetta.

Päivitin vanhan tiedon tiimalasin vuoteen 2016. Alkuperäisen tiimalasin kehitin 2000-luvun alussa. Vanha periaate siis on edelleen käypä malli. Valtakunnalliset tietovarannot tarvitsevat uuden  lainsäädännön, jolla turvataan tietojen hyödyntäminen suunnitteluun, ohjaukseen, valvontaan, kehittämiseen ja tutkimukseen. On tekeillä. Tietovarantojen tekninen rakenne on luotava sellaiseksi, että tietoja voidaan aktiivisesti hyödyntää. Nyt esim. Kanta-tiedot eivät täytä näitä edellytyksiä. Tietovirrat on saatava nopeiksi ja kattaviksi. Samalla on tunnistettava, mikä tieto on akuuttia "heti tänne" -tietoa ja mikä tieto sallii viiveitä. Indikaattorit on rakennettava niin, että vaikutusmekanismit ovat selkeät. Sellaisella indikaattorilla ei ole kuin informaatioarvo, johon mikään taho ei voi vaikuttaa ja jolle ei voida asettaa tavoitteita. Palvelutuotantoon on saatava kattavat, vertailukelpoiset kriteerit (palvelun laatu eri muodoissaan, kustannukset, vaikuttavuus). Töitä tehdään aiheen kimpussa, mutta riittääkö aika. Toiminnanohjausjärjestelmä on tiedonhallinnan ydin. Toiminnanohjaus SOTEssa perustuu vanhoihin ja osittain rapautuneisiin tietojärjestelmiin. Uudistaminen on mielestäni jättiurakka. Josko tässäkin yhtiö (monopoliyhtiö) ratkaiseen kokonaisuuden. Näin on linjannut pääministeri hiljakkoin. Samaan aikaan on pidettävä vanhaa systeemiä yllä ja on useita uudistushankkeita meneillään - erityisesti APOTTI ja UNA. Pienempiäkin hankkeita on. Koko hommaan riittäisi yksi järjestelmäkokonaisuus. Tiedon tiimalasi ei toimi ilman yhteen toimivia tietojärjestelmiä.

Päivitys 7.5.2016:  Jari Porrasmaa Kommentti: apotti ja una eivät ole missään mielessä kilpailevia hankkeita. Hankkeiden välillä on hyvä yhteistyö ja samalla käsitellään myös kansallisten palveluiden roolia sote- ja tietojärjestelmäuudistuksessa.
Korjasin tekstiäni poistamalla sanan kilpailevat hankkeet, koska kyse on rinnakkaisista hankkeista palvellen jatkossa eri alueita ja palvelujen tuottajia.  


Päivitys 13.5.2016: Ari Apilo kommentoi LinkedInissä:
"Hyvä ja ymmärrettävä artikkeli Sote-kehitystyöstä! Ollin tiimalasi havainnollistaa hyvin tietovirtoja. Itseäni on askarruttanut, miten eri tiedot (potilastiedot, diagnostiikka, maksut, mittarit, hallinto) saadaan standardoitua eli yhtenäistettyä. Eräs keskeinen syy kehittämisen vaikeuksiin ovat epäyhteensopivat tietorajapinnat, joita jotkut tekniikkatoimittajat ovat saattaneet tarkoituksella luoda. Näin pienessä maassa voitaisiin hyvin tehdä kansallinen Sote-tietostandardi, jota kaikkien on noudatettava. Uuden Sote-hallinnon tulisi myös luoda esimerkillinen tietoinfra, jota käyttämällä ja kopiomalla alueet pääsevät nykyistä alempiin kustannuksiin. Yhden tietojärjestelmän malli olisi luultavasti liian jäykkä ja haavoittuva kaikki tilanteisiin.Palvelujen tasa-arvoisuus ja laatu voidaan varmistaa vain, jos on riittävät, luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot tuloksista. Saat mitä mittaat."


Aikaisempia juttujani Soten ohjauksesta: 

- ohjaus: selvityshenkilöt 2016
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/02/soten-keskitetyn-ohjauksen-malli.html 
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/01/tarastin-ontuva-ja-repiva-digiloikka.html 

- tiimalasi:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/tiedon-tiimalasi-sosiaali-ja.html 
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/tiimalasin-puutelista-ei-aprillipila.html 

- tiedolla johtaminen: Ollin malli 2014

Rakensin oman tiedolla johtamisen mallin seuraavasti: Markkinatieto on ennakointia, riskien arviointia, syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja sairauksien ennakointia. Prosessitieto on potentiaalisesta asiakaskunnasta palvelun piiriin valitsemista, palvelun tuottamista ja onnellisen lopputuloksen tavoittelua. Prosessitiedolla mitataan organisaation suorituskykyä. Tuotos/vaikuttavuustieto on puolestaan kahdenlaista: joko yksilöllistä (miten asiakas pärjää jatkossa) tai väestötasolla tapahtuvaa (miten yleisiä vaikutuksia on palvelujen tarpeeseen jatkossa). Kaikilla tiedon osa-alueilla on haasteita. Markkinatiedossa on haasteena löytää relevantti palvelujen tarve palvelujen kysynnän virrasta. Prosessitiedossa on haasteena saada aikaan kattava prosessitietokokonaisuus, joka palvelee kaikkia johtamisen tasoja. Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja aineksia olemassa, mutta yhteentoimivuus eri järjestelmien kesken puuttuu. Tuotos/vaikuttavuustieto on ikiaikainen haave, josta on olemassa tutkimushankkeiden avulla rakennettuja vaikuttavuuden osia. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html
Tässä vielä joitakin aikaisempia kirjoituksia aiheesta:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/tiedolla-johtaminen-koukuttaa-vai.html 
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/tietojohtamisesta-tiedetta-teoriat.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/tiedolla-johtamiseen-sote-uudistuksessa.html