Voiko konemieli haastaa ihmismielen? - arvioin Lauri Järvilehdon kirjaa aiheesta, päivitys 10.10.2025

 

 

Konemieli on Euroopan kiertueella lukemani kirja, jonka ydinsanomaa levitin myös Tietojohtamisen verkostopäivillä 26.9.2025. Kirjan kirjoittana Lauri Järvilehto on tietokirjailija, filosofi ja muusikko. Järvilehto juoksuttaa kirjaansa lähtien ihmismielestä ja päätyen pohtimaan, onko tekoälyllä ihmismieltä vastaavaa konemieltä. Kirjoittaja on ajantasalla siitä, miten nopeasti tekoälyn hyödyntäminen ja ennen muuta kielimallien kehittäminen etenee. Siksi hän moneen otteeseen toteaa, että toistaiseksi tekoäly ei yllä ihmismielen tasolle. Konemielellä ei ainakaan vielä ole omaa ajatuksenjuoksua, tunteita ja tietoisuutta. Saas nähdä, mihin tässä vielä edetään. Kirjan rakenne on seuraava:

• Mikä on ihmismieli?
• Ajattelu ja aivotoiminta.
• Mitä ajattelu on? 
• Konemielen synty
• Konemieli
• tulevaisuuden näkymiä.

Yllä olevaan kuvaasarjaan on kiteytetty kirjan osan 1 ihmismieli keskeinen sanoma monien vaihtoehtoisten pohdintojen synteesinä. Ihmismieli eli minuus on keskiössä. Se rakentuu tietoisesta ja tiedostamattomasta mielenlaadusta. Tietoista mielenlaatua ohjaa algoritminen mieli ja refleksiivinen mieli (systeemi 1).Algoritminen mieli toimii Järvilehdon mukaan käsitellen symboleita, kuten sanoja, lauseita tai kuvia. Toimiessaan refleksiivisesti se suuntaa huomion ympäristöön, ruumiin tiloihin tai jopa ihmismielen itsensä toimintaan.  Tiedostamatonta ohjaavat puolestaan opitut ja perityt prosessit (systeemi 2). Ympäristö eli kulttuurievoluutio ja biologinen  evoluutio vaikuttavat ihmismielen kokonaisuuteen.  

"Chat GPT:n taustalla on tekoälyteknologia nimeltä muuntaja (transformer), johon perustuvat suuret kielimallit (Large Language Model, LLM), kuten GPT-3 ja GPT- 4. Samaa teknologiaa käyttävät myös Googlen Gemini, Anthropicin Claude ja Facebookin emoyhtiö Metan LLaMA. Muuntaja on monimutkaisiin matriisikerrontaoperaatioihin perustuva neuroverkkoarkkitehtuuri, joka pystyy tunnistamaan sanojen merkitykset hyvin tarkasti että muokkaamaan lauseessa käytettyjen sanojen painokerrointa lauseen kokonaismerkityksen ymmärtämiseksi." (s.139-140). Kielimallia on kehitetty ns.harjoitusaineiston avulla, johon kuuluu iso osa Internetin sisältöä. Kielimalleja koulutetaan jatkuvasti myös ihmispalautteen avulla. Oletan, että tämä koulutusominaisuus takaa sen, että kielimallit elävät jatkuvasti ja kehittyvät kohden ihmismielen syövereitä. Toisaalta Chat GPT:n yleinen käyttö perustuu Internetin sisältöön. Järvilehto ei keskity arvioimaan tai esittelemään tuota sisältöä. HS-Vision Esseessä toimittaja Niclas Storås 5.10.2025 avasi tuota sisältöä seuraavalla prosenttitaulukolla:

• 40,1 % perustuu Redditin keskustelupalstan sisältöön
• 26,3 % lähteenä Wikipedia
• 23,5 % lähteenä Youtube
• 23,3 % lähteenä Google
• 21,0 % lähteenä Yelp (USA-lainen hakukone, jossa voi hakea erilaisia palveluita ja tuotteita (ravintolat, ostokset jne.)
• 20,0 % lähteenä Facebook.

Mielenkiintoinen on tämä lista. Suuri osa listan tietolähteistä perustuu ihmisten mielipidekirjoituksiin. Ei ihme, että kielimallin käyttö voi johtaa jopa virheellisiin tietoihin tai ainakin se voi painottua vinoon. Niin Storås HS:n kirjoituksessaan kuin esimerkiksi Petteri Järvinen Tietojohtaminen ry:n  "Oikea tieto ja ennakointi päätöksenteossa"- seminaarissa (22.5.2025) ovat nostaneet esille näitä ongelmia. Tein blogikirjoituksen Järvisen alustuksesta (ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2025/05/oikea-tieto-ja-ennakointi.html.). Petterin mukaan tekoäly on oivallinen apuri, mutta se tekee paljon virheitä. Oleellista on, että tekoälyllä on vain yksi käsitys asiasta. Se on hyvä teeskentelijä -   melkein kuin yksilö tai kaveri. Siinä roolissaan tekoäly pystyy hämäämään käyttäjänsä. Edelleen Petterin mukaan nykyisissä järjestelmissä on myös mahdollisuus omien tietojen vuotaminen kaikelle kansalle. Toisaalta on jo nyt kokeilukäytössä sellaisia välineitä, jotka voidaan asentaa omalle koneelle ilman nettiyhteyttä. Petteri kehoittaa kuitenkin meitä olemaan uteliaita ja kokeilla välineistöä. Ei pidä kuitenkaan ulkoistaa ydinosaamista.  

Järvilehto ei juurikaan nosta esille tekoälyn toista käyttötapaa. On mahdollista luoda omia aineistoja. Esimerkiksi me kolme konkaria hyödynsimme kirjassamme  "Sote 3.0 - kohti uutta kulttuuria" (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen 2025)  kirjan tiivistelmän laadinnassa ulkoistamatta kuitenkaan kokonaan ydinosaamistamme. On myös julkishallinnossa lainsäädäntöön perustuvia ehtoja, miksi varsinainen vastuullinen päätöksentekijän pitää hallintopäätökset viime kädessä hyväksyä, vaikka valmistelutyö perustuu monelta osin tekoälyyn. Verottajan pääjohtaja Markku Heikura pohtii asiaa Suomen Kuvalehden numerossa 38/2025 lehden toimittajan Ilkka Hemmilän haastattelemana. "Lähdeaineisto pitäisi olla hallittavampi kuin generatiivisessa tekoälyssä, jolloin hallusinoinnin (virheiden tekemisen) mahdollisuus tulisi olemaan todennäköisesti pienempi." Markun mielestä ohjelman pohjana toimisivat vain verolait, ohjeet, ennakkotapaukset ja oikeuden päätökset. Tämän toimintatavan voin myös hyväksyä. Sitä voisi soveltaa myös muuallakin julkishallinnossa päätöksenteon tehostamisessa. Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen viittaa myös Suomen Kuvalehden numerossa 41/2025 Milka Valtasen lehtihaastatteluissa tekoälyn mahdollisuuksiin tehostaa Kelan hallintopäätöksiä. Tässä on oivallinen mahdollisuus siilot ylittävälle yhteistyölle tai vertaistyöskentelylle Verottajan ja Kelan välillä. Haastattelun perusteella Lasse on tämän mahdollisuuden oivaltanut. 

Järvilehto pohtii monin tavoin, voiko kielimalli muistuttaa ihmismieltä. "Kielimallin rakenne muistuttaa itse asiassa hämmästyttävän paljon aiemmin esittämääni analyysiä ihmisen käsite- ja uskomusjärjestelmistä. Kun huomioidaan, että nämä järjestelmät ovat avainasemassa ihmisen systeemi 1:n ja systeemi 2:n toiminnassa, on syytä kysyä, kuinka tarkkaan kielimalli tällä hetkellä mallintaa ihmisen todellista ajattelua ja kielenkäyttöä. Keinotekoisen neuroverkon toimintaperiaate on erilainen kuin aivojen hermoverkon. Mutta nykyiset neuroverkot pystyvät tuottamaan hyvin samanlaisia tuloksia kuin ihminen. Tarkoittaako tämä sitä, että kielimalli pystyy siis sittenkin ajattelemaan? (s.165). Ainakin yksi ominaisuus erottaa nykyiset tekoälyratkaisut kirkkaasti ihmisen ja muiden eliöiden toiminnasta: ne eivät toimi oma-aloitteisesti. Yksikään tekoäly ei tee mitään, ellei ihminen pyydä... Tämänhetkisten kielimallien arkkitehtuuri ei päivity reaaliaikaisen kokemuksen mukaan. Niillä ei siis ole muistia. (s.175).

 

Järvilehto päätyy siihen, että konemieltä ei voi vielä ainakaan rakentaa ihmismieltä muistuttavaksi. Samantapaisesti pohtii filosofi Antti Hautamäki uudessa kirjassaan "Näe asiat uudessa valossa" (Like 2025) jättäen oven raolleen, josko jossain vaiheessa voisi konemieli sittenkin muistuttaa ihmismieltä. "Uudet kielimallit läpäisevät matemaatikko Alan Turingin ideoiman ajattelukyvyn testin. Tekoälyn nähtävissä oleva kehitys johtaa suurella todennäköisyydellä vahvaan tekoälyyn, jolloin tekoälyjärjstelmä kykenee ihmismäistä ajattelua ja tietoisuutta edellyttävään toimintaan. Voidaan ajatella, että jossakin vaiheessa tekoälyjärjestelmät ovat niin kehittyneitä, että meidän on pidettävä niitä tietoisena." (s.142)