Maakuntien omaa sotetutkimuslaitosta - Masotea ei tarvita, päivitys 21.2.2017

STM:n kryptinen kuva aiheesta

Tunniste: sote-uudistus, valtion ohjaus, ks. tunnisteen ja bloggauksen taustat http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/10/ollin-tuumailuilla-100000-katselijan.html

STM:n tiedote 18.1.2017: Uutena tiedontuottajana Masote   

Soininvaara esittää perustettavaksi maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuslaitosta. Masoten tehtävänä olisi tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Laitos sijaitsisi viidellä yliopistopaikkakunnalla Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Laitoksella olisi yksi valtakunnallinen johto. Helsingin toimipisteen tulisi sijaita samassa talossa THL:n kanssa. (1)

Miksi en kannata Masotea?- osa 1: Tutkimustoiminta on riippumatonta ja pitkäjänteistä toimintaa.

Kuva Finohtan www-sivustolta

Onko sosiaali- ja terveydenhuollossa olemassa maakunnallista tutkimusta? Jos nykyiset tutkimuslaitokset eivät pysty tuottamaan maakuntia palvelevaa tutkimusta, ei uuden viraston perustaminen ole ratkaisu. On suunnattava olemassa olevia voimavaroja uudelleen. On hyödynnettävä olemassa olevia työyhteisöjä, tutkimustiimejä. Tutkimustraditioiden rakentaminen on hidas prosessi. Aikanaan Stakes aloitti 0:sta tutkimuslaitoksena. Ei ollut juuri lainkaan tutkijoita, eikä varsinkaan meritoituneita sellaisia. Vähin erin rakennettiin tutkijayhteisö, joka sitten yhdistettiin toisen tutkijayhteisön - KTL:n kanssa. Nyt pitäisi pureutua THL:n ytimeen eli mitä siellä on sellaista tutkimustoimintaa, joka voisi jatkossa palvella sote-maakunta-tarpeita. Soininvaara ei varmaankaan ehtinyt perata lähes 1000:n työntekijän yhteisöä läpi. Toinen asia on, että THL:ään pitää rakentaa nykyistä selkeämpi palvelututkimusmenettely. Kun maakuntien palvelusopimuksia rakennetaan, niihin pitää liittää myös palvelujen kehittämistavoitteita. Kehittämistavoitteiden pohjalta voidaan ohjata tutkimustoimintaa THL:ssä.  Tutkimustoimintaa on monenlaista eikä kaikkea "hauskaa" kannata kaataa samaan laariin. Yliopistosairaaloissa tehdään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joissa painopiste on hoidossa ja sen eri muodoissa - ei niinkään palvelujen alueellisessa järjestelyssä, palvelujen tuottavuudessa ja taloudellisuudessa. Yliopistoissa on hyvinvointipalveluita ja taloutta koskevaa tutkimustoimintaa. Tarvitaan organisaatioista riippumatonta tutkimusta. Esimerkiksi lakkautettu Finohta edusti riippumatonta tutkimustoimintaa.Tuo yhteisö teki arviointitutkimusta erilaisista terveydenhuollon menetelmistä, joka oli myös esimerkki pitkäjänteisestä verkostomaisesta tutkimustoiminnasta. (2) 

Ollin tiedon tiimalasi

Miksi en kannata Masotea? - osa 2: Tutkimus ja tietovarannot on integroitava yhteen toisiaan tukevaksi ja kehittäväksi kokonaisuudeksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus edellyttää hyvää, tehokasta, laadukasta ja ajantasaista tutkimusdataa. Se voidaan kerätä erikseen varsin kalliisti. Mutta monin tavoin voidaan hyödyntää olemassa olevia tietovarantoja. Siinä on suomalainen vahvuutemme. Tutkimus ja tietovarannot on huolimatta avoimuudesta linkitettävä vahvasti yhteen. Miksi? No siksi, että tutkimustoiminta omalta osaltaan huoltaa tietovarantoja, uusintaa niitä ja luo uusia paineita luoda tarpeeseen hyödyllisiä tietovarantoja. Tutkimustoiminta luo myös edellytyksiä tietojohtamiselle. Tutkimuksen ja tietovarantojen liitosta saadaan aikaan perusraportointia, BI-tuotteita, uusia indikaattoreita tarpeeseen ja analytiikkaa. Mitä enemmän on toisistaan täysin riippumattomia tutkimusorganisaatiota, sitä hankalampaa on toteuttaa tällaisia integraatiotavoitteita. Masote vai hajoittaa tutkimustyötä.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Miksi en kannata Masotea? - osa 3: Tarvitaan soteuudistuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin nojaava valtakunnallinen ja alueellinen tutkimusohjelma.

Masote tuo uuden toimijan tutkimustoimintaa harjoittavien virastojen joukkoon: THL, TTL, VATT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, puolijulkiset tutkimuslaitokset (kuten Sitra, Etla), yksityiset tutkimuslaitokset jne. Pikemminkin on ongelmana se, miten saadaan eri organisaatiot toimimaan yhteen hiileen. Olen nähnyt läheltä, miten hankalaa on ollut saada valtiolliset toimijat kulkemaan samaan suuntaan. Esimerkiksi vastavetona STM on rakentanut laajalla yhteistyöverkostolla "Sotetieto hyötykäyttöön"- strategian ja sen toimeenpanon. (ks. oheinen kuva). Se on ollut merkittävä urakka ja se työ jatkuu edelleen. Kokonaisuuteen on saatu sitoutettua monia toimijoita. Nyt tarvitaan uuden Masoten sijaan valtakunnallinen ja alueellinen tutkimusohjelma ja kiireesti, mikäli halutaan pitää kiinni soteuudistuksen aikatauluista.Tutkimusohjelma voisi lähteä liikkeelle soteuudistuksen tavoitteista, haasteista mukaan lukien tietoaukoista. Pysyvän uuden tiedonkeruun rakentaminen ei lähde liikkeelle "istumalla keinutuolissa ja miettimällä, mitä tietoja haluan". Tarvitaan tutkimus- ja kokeilutoimintaa esimerkiksi valinnanvapausasiaan liittyen. Itse asiassa tämä tutkimusohjelman on sisällytettävä yhtenä keskeisenä prosessina tutkimus - kehittäminen - kokeilu - pysyvä tiedonkeruu. 

Alueellisia tutkimuksia/selvityksiä

Miksi en kannata Masotea? - osa 4: Alueellistamista ja aluepolitiikkaa on arvioitava kriittisesti tutkimustoiminnan kannalta.

Tutkimustoiminta ei ole aluepolitiikkaa. Aluenäkökulma on eräs osa tutkimustoimintaa ja myös pysyvää tilastointia ja raportointia. (ks. oheinen kuva Ollin hyllystä löytyneistä raporteista, viite 3). Tärkeätä on, että tällainen raportointi on vertailukelpoista. Alueita on voitava verrata keskenään. Tiedon laadun ja puolueettomuuden on oltava ensisijainen lähtökohta. Sama koskee myös verrattaessa palvelujen tuottajia keskenään. On voitava rakentaa sellaiset mittarit, jotka toimivat yhtä hyvin julkisiin, yksityisiin kuin järjestöpohjaisiin palvelujen tuottajiin. Kansalaisen ja palvelujen tuottajan kannalta kaikki toiminta pitää olla yhdenvertaista. Yhdenvertaisuus ja aluepolitiikka eivät välttämättä ole paras parivaljakko. Organisoinnin kannalta nykyään voidaan rakentaa monenlaisia malleja, koska digitalisaation avulla voidaan saada aikaan ilman alueellistamista läheisyysperiaate. Yhden organisaation sisällä voi olla alueellisia toimipisteitä, etätyömahdollisuuksia jopa ulkomailtakin käsin. Itse asiassa valtakunnallinen tutkimusohjelma mahdollistaa verkottumista niin alueellisesti kuin organisaatioittainkin. Verkottuminen ei vaadi uutta alueellista organisaatiota. 

Iso huoli soteuudistukseen liittyen on jatkuva uusien organisaatioiden rakentaminen, joiden pystyttäminen on aikaa ja rahaa vaativaa. Muutetaan ennen vanhojen organisaatioiden työtapoja, toiminnan orientaatiota sekä yhteistyökuvioita muiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Onhan muotia puhua verkostoista ja ekosysteemeistä. 

Päivitys 20.1.2017: Tuomas Tenkanen kommentoi FB:n puolella ja ottaa esille vielä kehittämistoiminnan kytkemisen tähän. Hyvä lisäys!  

Tämä on hyvä! Yksi tärkeä näkökulma lisättäväksi on kehittämistoiminta, joka poikkeuksetta jää näissä raporteissa ja selvityksissä (lähes) näkymättömäksi. Tarvitaan välittäjä-toimintaa, jotta tutkimus voisi muuttua käytännöiksi. Sitä porukkaa, joka on kiinteässä yhteydessä alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin ja tutkimustoimintaan. Enemmän yhteiskehittämistä ja -tutkimusta. THL jo nykyisellään tutkii, kehittää ja ohjaa. Sääli romuttaa huipputasoista tiedon luomisen ja soveltamisen keskittymää. 

Päivitys 20.1.2017: Lisää FB:n puolelta kommentteja: 

Timo Sinervo: Sitä en tiedä, missä muodossa toimintaa pitäisi olla, mutta siitä olen Soininvaaran kanssa samaa mieltä, että maakunnat varmastikin tarvitsevat oman toimintansa kehittämiseen tutkittua tietoa. Hahmotellut teemat, kuten prosessien tehokkuus, toiminnan vaikuttavuus, lisättynä laadulla ovat varmaan oikeita. Mutta miten se sitten pitäisi organisoida, on oma lukunsa.

Eeva Reissell: Olen kyllä Ollin kanssa melko lailla samaa mieltä. Tämä on pieni maa ja sellaisena pysyy, siis väestöltään. Perusta on rakennettava tuon Ollin tiimalasin kaltaiseksi (kiitos siitä), toki maakuntien ja yhteistoiminta-alueiden avulla. Kyllä THLkin haluaisi mennä lähemmäksi toimijoita tiedontuotannossa eikä ainakaan saa muodostua erilaisia tietomalleja ja rajapintoja maakuntien välille.

Päivitys 22.1.2017: Sirkka Jakonen kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Hyvää pohdintaa Olli👍. THL pitäisi keskittyä tiedon tuotantoon ja sen jalkauttamiseen nykyistä reaaliaikaisemmin. Valitettavasti THL toimialaa on viime vuosina yritetty venyttää liiaksi valvonnan suuntaan. Mielestäni kaikki valvontatyyppinenkin pitäisi karsia sieltä pois ja keskittyä tietotyöhön. Maakunnissa tarvitaan tarttumapinta, yhteistyökumppani THL:lle.

Päivitys 22.1.2017: Kirsi Kuusinen-James kommentoi FB:n puolella seuraavasti:

Masote on sinänsä myös harjaanjohtava nimi, että yksiköiden suunnitellaan sijaitsevat 5 alueella, eikä siis joka maakunnassa. Valtakunnallisesti organisoidun tiedonkeruun, tulkinnan ja toimenpiteiden alueelliseen tukemiseen, tarvitaan myös Tuomas Tenkasenkin esittämää maakunnallista tutkimus -ja kehittämispanosta.

Päivitys 21.2.2017: Soininvaara perustelee blogissaan, miksi hän esitti MasoteA?
Kyse on hänen mukaansa pikemminkin kehittämisyksikkö, joka muistuttaa jotenkin yritysten toiminnan kehittämisen ja talouden kehittämistä. Yksikköön rekrytoitaisiin suoraan kentän ihmisiä tilapäisesti. No katsokaa, onko omat vastaperusteluni tämän Soininvaaran tarkennuksen myötä turhia. En edelleenkään näe tarvetta erilliseen organisaatioon.

http://www.soininvaara.fi/2017/02/21/miksi-esitin-masotea/ 

Viitteet

(1) http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvityshenkilo-soininvaara-tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveydenhuolto-tarvitsee-tuekseen-tutkimustietoa

Ks. myös edellinen blogikirjoitukseni 18.1.2017: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/soininvaara-virastosiilojen-kimpussa.html

(2) https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi

ks. myös Ollin blogikirjoitus vuodelta 2016: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/09/terveydenhuollon-menetelmien.html 

(3) Alueellisia raportteja: Näitä olen arvioinut blogikirjoituksissani aikaisemmin:

- Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan, KAKS 2015

- Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen ja Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040, KAKS 2015

- Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Saadaanko Soteuudistuksella tasalaatua? KAKS 2014

- Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Sisältöä soteuudistukseen, KAKS 2014

- Merja Mikkola, Hannu Rintanen, Leena Nuorteva, Merja Kovasin, Marina Erhola: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikkaselvitys, THL-raportti 8.2015

- Nordic Health Care Group: Sotepalveluiden säästömekanismit, väliraportti 2.5.2016