sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Pitkä historia - hidas muutos: Länsi-Suomalaiset terveempiä kuin Itä-Suomalaiset, päivitys 4.12.2015

Vertaile sairastavuusindeksejä alueittain ja tarkastele indeksien aikatrendejä
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/
"Itä- ja Pohjois-Suomessa sairastetaan edelleen enemmän ja vakavammin kuin Länsi-Suomessa, osoittaa THL:n tuore sairastavuusindeksi. 
Yli 50 000 asukkaan kaupungeista terveimmät asukkaat ovat Espoossa (indeksiluku 72) ja Helsingissä (81). Suurinta sairastavuus on Kotkassa (124) ja Kuopiossa (120). Koko maan sairastavuuden indeksi on sata. Mitä pienempi indeksiluku on, sitä terveempi väestö.
Maakunnittain tarkasteltuna terveimmät asukkaat ovat Ahvenanmaalla (70) ja Uudellamaalla (83) ja sairaimmat Pohjois-Savossa (124) ja Pohjois-Pohjanmaalla (121). 
Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyy enemmän sepelvaltimotautia, aivoverisuonien tauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveyden häiriöitä kuin läntisessä Suomessa. Tapaturmat ja syöpätaudit jakaantuvat tasaisemmin koko maahan. Tapaturmia oli vähiten Espoossa (82) ja eniten Rovaniemellä (129). Syöpäindeksi on matalin Jyväskylässä (83) ja korkein Kotkassa (109). Syöpäindeksi lasketaan nykyisin uusista syöpätapauksista, mikä kuvaa syöpäsairastavuutta luotettavasti. Elintavoista varsinkin tupakointi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät sairastumisia. Myös ikääntyminen, työllisyys, koulutus ja tulotaso vaikuttavat sairastavuuteen. Monet terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille.(1)

THL:n sairastavuusindeksin uusimmilla luvuilla on pitkä historia. Muutokset ovat todella hitaita eikä monenlaisilla interventioillakaan saada aikaan kovin nopeita tuloksia. Siteerasin taannoin Tiede-lehteä seuraavasti:

"Suomessa asuu kaksi kansaa" avaa meille oivallisesti taustoja. Idän ja lännen välinen ero on kulkenut vuosikymmenten käsityksen mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan vuodelta 1323. Uusimmat tutkimukset kuitenkin vievät perimämme taustoja kivikaudelle saakka. Tiivistäen artikkelin sanoma on:
"Länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä ja varakkaampia kuin itäsuomalaiset. Tähän vaikuttavat niin geneettiset kuin elintapoihin ja elinympäristöön liittyvät erot. Näissä näkyy menneitten vuosisatojen vaikutus: idässä maanviljelyolot ovat olleet huonommat ja kaupankäyntireitit paljon hankalammat kuin leudommassa, vähälumisemmassa ja merenläheisessä Länsi-Suomessa." http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomessa_asuu_kaksi_kansaa_itainen_ja_lantinen

Niin tutkimusprofessori Seppo Koskinen kehottaa kaikkia hyödyntämään tätä sairastavuusindeksin tulosta. Olen samaa mieltä Sepon kanssa, mutta tie on pitkä. Elintapojen muutos ei tapahdu hetkessä. Sen osoittaa indeksin pysyvyys vuodesta toiseen ja myös tuo Tiede-lehden artikkeli syvästä kahtiajaosta geeniperimässämme. Saattaa pikemminkin olla niin, että sisäinen ja ulkoinen muuttoliike sekoittavat vanhoja rajapyykkejä enemmän kuin elintapojen muutokset sinänsä.

Soteuudistuksessa ollaan rakentamassa indikaattoreita eri tarkoituksiin. On tärkeätä, että tutkijat avaavat indikaattorien taustaolettamuksia sekä syy-seuraussuhteita. Sairastavuusindeksi on hyvä koepala tähän. Mitkä ovat ne sosiaali- ja terveyspoliittiset toimet, joilla voidaan vaikuttaa sairastavuuden vähenemiseen ja tasoittumiseen eri maakuntien välillä? Millä aikajänteellä on odotettavissa tuloksia? Ja mitkä väliin tulevat tekijät voivat sysätä muutoksen uusille ennakoimattomille urille?

Päivitys 30.11.2015: Koulutuksella on merkitystä terveyseroihin.  
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html
FB:n puolella kommentoi Jouni Laurila juttuani seuraavasti:
" Ei yllätä. Tällä hetkellä ei terveydenhuolto toimi varsinkaan juuri sairauksien ehkäisyssä. Idässä ollaan jo ottamassa takapakkia, kun siellä on saanut suosiota lääkäreitä ja muita jotka palauttavat voin ja muun ravitsemukseen. Voi hyvin olla että kohta näkyy takapakki idässä. Lännessä ja Etelässä on koulutetumpaa väkeä jonka tiedetään elävän terveempänä ja pitempään. Se ei johdu pelkästään sosiaalisesta ajautumisesta vaan siitä että osaa ottaa oppia hyvistä neuvoista helpommin. Itse asiassa äkkiä katsoen näyttää siltä että huonoissa kunnissa on käännytty huonompaan suuntaan. En osaa ottaa oikein hyvää kuvaajaa jossa olisi aikajanalla hyvin näkyvissä."

Kuolleisuus maakunnittain v.1990-2014, Sotkanet
Päivitys 1.12.2015: Sairastavuuden rinnalla kuntia ja alueita erottelevia indikaattoreita on muitakin, kuten kuolleisuus: Oheisen maakuntia koskevan kuvion perusteella Pohjois-Karjalassa kuolleisuus on kasvussa, kun taas Uusimaa on matkalla toisenlaisella trendillä.  https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/kaavio?indicator=szYKBwA%3D&region=szZ3tc7UMwQA&year=sy4rtc7X0zUEAA%3D%3D&gender=t&t=line

Toimeentulotukea saaneet 18 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, Sotkanet

Toinen elinoloja ja syrjäytymistä kuvaava indikaattori on toimeentulotuki:   Tämä käyrästö reagoi puolestaan jo yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kyttyrä osoittaa 1990-luvun laman vaikutuksen. Huomionarvoista on, että korkein toimeentulotuen saajien osuus väestöstä on jatkuvasti Pohjois-Karjala. Muutokset maakuntien välillä ovat vähäisiä. Alimpana ovat Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/kaavio?indicator=szbLAQA=&region=szZ3tc7UMwQA&year=sy4rtc7X0zUEAA==&gender=t&t=line

Päivitys 4.12.2015: Anonyymi kommentoijani viittaa siihen, että kaikilta osin tuo Länsi-Suomi ei pidä paikkaansa. Kommentti on tavallaan relevantti. Tällaiset tilastolliset "totuudet" ovat todennäköisyyksiä. Länsi-Suomalaisten todennäköisyys pärjätä elämässä pidempään. Toisaalta sattumallakin on merkitystä, miten todellisuudessa sitten käy. Tein pitkäikäisyydestä jutun elokuussa 2012. Ei tuon jutun relevanssi ole mihinkään kadonnut. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/pitkaikaisyys-vanhustenhuollon.html


Viitteet

(1) THL:n sairastavuusindeksin uusimmat tulokset:

https://www.thl.fi/fi/-/suomalaiset-terveempia-lannessa-kuin-idassa?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

(2) Perimällä ja elintavoilla syvät itä - länsí - juuret:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/04/perimalla-ja-elintavoilla-syvat-ita.html


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Kuoppa ja sen poistaminen digillä?, päivitys 1.12.2015

Kuoppa löytyi kotikadun päästä jälleen. Vuosi sitten kaivettiin tuore katuosuus auki. Ja tätä ennen rakennettiin uusiksi koko katuosuus asvaltteineen ja istutuksineen. Ikuisuuskysymys on, miksi hommaa ei voida hoitaa kerralla. Tutkailin Espoon kaupungin sivuja ja yritin löytää vastauksen tähän asiaan - ei löytynyt. Hyviä ohjeita löytyi kuopan kaivamiselle. Näinä digitalisaation aikoina luulisi, että kaupunki ja sen yhteistyökumppanit voisivat sovittaa yhteen tekemiset ja selvitä asiassa yhdellä kertaa, mutta ei.

Naapurissa toisin. Olin taannoin Espoon Otaniemessä kuuntelemassa naapurikunnan digitalisaatioesitystä. (Viite: Digisalonki) Paikallinen tietohallintojohtaja oli lennokas esityksissään. En mene yksityiskohtiin. Kysyin alustajalta, mitä konkreettisia esimerkkejä hänellä oli esittää digitalisaatiomuutoksesta kaupungissa. Yleisöstä eräs henkilö kertoi, että kaupungissa on selätetty moninkertainen kuopan kaivuu. Eri hallintokuntien ja yhteistyökumppanien suunnitelmat on saatettu samalle viivalle ja ajoitettu toimet siten, että kertarysäyksellä johdot, putket ja kaapelit saadaan kaivettua maahan. Ei tarvitse avata teitä alvariinsa. Jos tämä on totta, on digitalisaatio tuottanut ihmeen. Kannattaa Espoon virkamiesten ja päättäjien käydä kylässä ja selvittää, miten tämä ihme on tehty.

Espoo digitalisoi. Tällaisen infopaketin löysin Espoon sivuilta.
"Espoon kaupunki ottaa merkittävän askeleen palvelujensa kehittämisessä innovatiivisella tavalla. Espoo selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa kaupungin palvelutuotantoon. Tavoitteena on lisätä palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Työ aloitetaan yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Heiltä kootaan ideoita digitalisointiin joukkoistamisen avulla. Joukkoistamista kokeillaan ensin ennalta valitun, kaupungin sidosryhmistä kootun ryhmän kanssa. Ryhmään kuuluu kaupungin omien asiantuntijoiden lisäksi noin 120 kuntapalvelujen asiakasta, mukana merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. He ideoivat, miten digitalisaation avulla olisi mahdollista luoda kuntapalveluihin täysin uudenlaisia palvelumalleja ja lisätä nykyisten kuntapalvelujen tuottavuutta. Ideoinnissa mukana olevat palvelualueet ovat opetus, vanhustenpalvelut, varhaiskasvatus sekä infrastruktuuri ja elinympäristö."
http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoo_digitalisoi_palvelujaan_yhdessa_as%2864377%29

Joukkoistamisen saavutuksia olisi kiva saada esille. Tuo kuoppa voidaan ymmärtää myös hiukan symbolisemminkin. Kuoppa katkaisee yhteydet. Digitalisoinnin avulla voidaan luoda yhteyksiä, helpottaa kansalaisten palvelujen saantia. Helposti esteenä ovat kuitenkin vanhat siilot eli kuopat eri toimijoiden välillä. Mieliaiheeni sotemaailma sisältää paljon kuoppia vaikkapa eri palvelujen tuottajien kesken. Tietoa ei ole riittävästi standardoitu, että kerran tehtyä työtä voitaisiin hyödyntää jatkossa. Tietojärjestelmät ovat avainasemassa. Nyt yhteentoimivuus on haaste. Tieto ei kulje helposti edes perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken puhumattakaan yksityisestä ja julkisesta terveydenhuollosta.

Päivitys 23.11.2015: Tuli konkreettinen osoite. Tänne kannattaa olla yhteydessä. https://www.facebook.com/tekninenkeskusespoo/?fref=ts

Päivitys 26.11.2015: Linkitin juttuni tuohon osoitteeseen ja sain ystävällisen vastauksen Espoon tekniseltä keskukselta:
Tekninen keskus Hei Olli! On kieltämättä ongelma, että samalla alueella voi puuhata tihein aikavälein monia rakentamisen toimijoita - ja tuolloin kuntalaiselle asia näyttäytyy niin, että samaa katua kaivetaan jatkuvasti auki. Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua, ja asioita pyritään edistämään siihen suuntaan, että kaikki tehtäisiin kerralla. Tietoa sinänsä on tarjolla. Epäonneksemme sidosryhmät eivät kuitenkaan ole yhden ja saman määräysvallan alla, vaan kaikki ovat itsenäisiä toimijoita, jotka katsovat asioita omista intresseistään. Taloudellisuuslaskelmat tai esimerkiksi nopeasti esiin tuleviin asiakastarpeisiin reagoiminen voivat aiheuttaa sen, että kaivuutöiden ajankohdat eivät kohtaa.

Päivitys 1.12.2015/ kaksi kommenttia blogin kommenttiosiossa: Jounin kommentista: Paljastin myöhemmin, että naapurikaupunki oli Vantaa - eikä Helsinki. Timon komentista: Timo kehittää kommentissaan analogisen ratkaisun ongelmaan. Jospa Vantaan ratkaisu on tämän analogisen ratkaisun digitalisoitu variantti.
 

Jälkikirjoitus 1.12.2015: Kuoppa on täytetty ja tie on asvaltoitu. Kaikki hyvin. Sen sijaan Espoon tekninen keskus ei ensin vastannut peruskysymykseeni eli onko digiloikkaa yritetty tässä asiassa Vantaan kaupungin tapaan. Yleisemmällä tasolla olen ymmärtänyt, että Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät yhteistyötä tässä digiaiheessa. Olin 24.11.2015 tilaisuudessa, jossa kaupunkien edustajat hehkuttivat yhteistyötä. Eivät puhuneet mitään kuopasta!
Teknisen keskuksen vastaus: 
Hyvä vinkki, Olli. Otetaanpa selvää!

Viitteet

Digisalonki: https://www.linkedin.com/groups/8334815/8334815-6072655625362423812

Digitalisaatiosta kirjoitin edellisessä blogissani hyvän kirjan pohjalta: "Uuskasvun polut". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/11/uuskasvua-digitalisaatiolla-soten.html

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Uuskasvua digitalisaatiolla - soten sähköistäminen


Digitalisaatio on yksi tämän vuosikymmenen keskeisimpiä tuottavuuteen,
työhön ja kilpailukykyyn liittyvistä ilmiöistä. Tie..."Uuskasvun polut - digitalisaation lupaus"on hieno kirja. Voin suositella sitä kaikille, jotka ovat vähänkin kiinnostuneita hypetystermistä digitalisaatio tai vaikkapa hallituksen digitalisaatio-ohjelmasta - niin tai tästä sähköisestä sotesta. Suosittelen kirjaa, vaikka se on Soneran julkaisema.  Kirja on hyvin moniaineksinen. Siksi en ryhdy erittelemään kaikkea. https://www.sonera.fi/yrityksille/yritysratkaisut/avaimet+menestykseen/uuskasvun+polut

Digitaalisaatio akateemisesti. Otan esille kirjan viimeisen luvun annin - Leo Bergmanin artikkelin "Digitaalinen liiketoiminta - akateeminen kirjallisuuskatsaus. (s.266-279). Jutussa on kaksi pointtia: 1. menetelmä eli miten akateemisesta kansainvälisestä aineistosta tehdään analyysi digitaalisuudesta ja 2. mitkä ovat löydökset. Löydökset ovat seuraavat: 1) vaikutukset yritysten käyttämään teknologiaan ja työkaluihin, 2) vaikutukset työntekotapoihin, 3) liiketoimintamalleihin liittyvät muutokset, 4) digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan.

Teknologia ja työkalut. Bergman nostaa esille Big Datan, jota on kolmea sukupolvea: 1.0 - yritysten sisäinen tietovarastointi, tiedon analyysi ja mittareiden laadinta, 2.0  sukupolvessa otetaan mukaan myös strukturoimaton data (kuten somedata), 3.0 sukupolven Big Datassa hyödynnetään myös mobiilitietoa (käytäytymismalleja, kulutustottumuksia) sekä sijaintitietoa.  Pilvipalvelujen avulla ulkoistetaan yritysten IT- toiminnot, IT- infra (IaaS, PaaS, SaaS). Ja vielä digitalisaatio teknologialla otetaan hallintaan toimitusketjut.
Vaikutukset työntekotapoihin. Digitalisaation avulla voidaan rikkoa perinteisiä työtapoja ja organisaatiorajoja. Myös työnteon ympäristö voidaan irrottaa perinteisistä työpaikoista työhuoneineen. Syntyy uudenlainen verkottunut työteon tapa ja myös johtaminen.
Liiketoimintamallit muuttuvat. Vanhan mallin mukaan IT on liiketoiminnan apuri ja organisaatiossa omassa nurkassaan. Uudessa mallissa IT on strategisesti toiminnan keskiössä. Toinen asia on se, että digitalisaatio on yrityksessä arvon luonnin väline ja se on ydin asiakaslähtöiseen toimintaan.
Digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan ovat talouspoliittisia ja lainsäädännöllisiä. Talouspoliittisesti tarkasteltuna vaikutukset ovat työvoimaan vähentäviä ja työn sisällön muuttavia (automaatio, robotiikka). Lainsäädäntöön vaikuttaminen liittyy tiedon käytön etiikkaan, mutta myös vanhan paperisen maailman muutokseen (tätä ei Bergman käsittele artikkelissaan).                


Esimerkkisovellus sähköiseen soteen - etäpalvelu. "Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin. Etäpalveluissa potilasta tutkitaan ja hoidetaan tyypillisesti videovälitteisesti internetyhteyden kautta.
Etäpalvelua tarjoavan terveydenhuollon ammattihenkilön pitää arvioida huolellisesti, sopiiko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi. Hänen pitää myös arvioida etäpalvelun soveltuvuutta kunkin potilaan kohdalla. Tarvittaessa potilas on ohjattava tavalliselle vastaanotolle. Potilasturvallisuus ja tietosuoja tulee ottaa huomioon kuten muussakin palvelutoiminnassa." http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ministerio+linjasi+terveydenhuollon+etapalvelut+rinnastetaan+perinteiseen+vastaanottoon/a1071993
STM:n linjaus etäpalveluista on esimerkki digitalisaation vaikutuksesta toimintaan. Teknisesti on kyse digitalisoidun kuvan ja puheen hyödyntämisestä ammattiauttaja- asiakas-vuorovaikutuksessa. Eettisesti ei ole jäännöksettä selvää, miten ja mihin tilanteisiin tätä teknologiaa voidaan ja kannattaa käyttää. Työnteon tapa muuttuu oleellisesti. Myös (liike)toimintamalli muuttuu. Mitä ilmeisimmin molempien osapuolten kannalta toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus paranee. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat myös ilmeisiä. Tulee erilaisia toiminnallisia säästöjä. Ehkä lainsäädäntökin kaipaa uudistamista, vaikka STM nyt linjaakin asiaa ilman lakimuutoksia.

Sähköiseen soteen uuskasvua. Pohdin vielä, miten tämä akateeminen malli voisi sopia sähköiseen soteen.
  1. Teknologia ja työkalut: Sote on erittäin tietointensiivinen toiminto. Toisaalta suomalainen IT- sote on pysähtynyt 1.0- tasolle. Tämä 1.0- tasokin ontuu yhteentoimivuuden ja käytettävyyden osalta. Yleisesti on tiedossa, että tarvitsemme suuren investointihyppäyksen, jotta pääsemme tasolle 2.0 tai 3.0. 18 maakunnan ja 15 sotealueen malli vaatii IT:ssä vahvaa valtion ohjausta. Hyviä suunnitelmia on olemassa, mutta miten kaikki saadaan toimimaan yhteen osana suurta soteuudistusta. Pilvipalvelut ovat haaste sinänsä. Tarvitaan korotetun tason tietoturvan mahdollistava infrastruktuuri. Tätä on nyt "harjoiteltu" valtionhallinnossa (Valtori). Monitoimijaympäristö on erittäin haastava tekninen ponnistus. Miten saadaan bitti kulkemaan luotettavasti 24x7-periaatteella, on vielä "harjoittelun" jälkeen realisoitava pysyväksi toimintatavaksi.
  2. Vaikutukset työtapoihin: Sotessa työtapohin vaikuttaminen on erittäin suuri haaste, koska työkultturi on monin tavoin erittäin siiloutunutta: organisaatioiden ja toimintojen välinen siiloutuneisuus ja ammattikuntien välinen siiloutuneisuus. Monet työtavat on sementoitu lainsäädäntöön. 
  3. Liiketoimintamallit muuttuvat: Rakennuskeskeinen liiketoimintamalli on ollut ikiaikainen soten avainmalli. Tätä korostaa myös buumi uudistaa montakymmentä vuotta vanhoja sote-rakennuksia. Uudistamisessa liian helposti lähdetään vanhan ajatustavan monistamiseen. Tarvitaan nyt tuuletusta sote-maailman ulkopuolelta. Jos korostetaan kotiin annettavia palveluita tai vaikkapa nostetaan esille etäpalvelua, tarvitaanko entisen kaltaisia rakennuskomplekseja. Niin kuinka paljon voidaan kansalaisina (asiakkaina/potilaina) itsediagnosoida, itsehoitaa, itse-seurata sen sijaan, että kaikessa tarvitaan toinen osapuoli. Toisaalta täytyy kaikessa uudistamisessa tehdä myös uusarviot potilas/asiakasturvallisuudesta.
  4. Digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan: 3 miljardia pitäisi säästää tai estää 3 miljardin edestä sotekustannusten kasvua, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Nythän jo puhutaan, että soten tasoa pitää tai joudutaan laskea. Näin varmasti on, jos edetään nykyisillä toimintaperiaatteilla ja toimintakulttuurilla tulevaisuuteen. Puhutaan yleisesti, että sote on työvoimavaltainen ala. Niin 70% kustannuksista on henkilöstökustannuksia. Tähän kustannuserään on siis tartuttava digitalisaation keinoin. Toimitusketjuja pitää tehostaa, rutiinitöitä automatisoida, robotisoida. Lainsäädäntöä on muutettava korvaamalla "paperilähtöiset" lait digilähtöisillä laieilla - niin tai poistamalla paperilähtöisiä lakeja. Ja jälleen tämä toinen puoli on otettava huomioon potilas/asiakasturvallisuus sekä tiedon joutuminen osattomien käsiin - vääriin käsiin.
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausDigitalisaation lupauksen lunastaminen. Uusikasvun polut -kirjassa esitetään kymmenen teesiä digilupauksen lunastamiseen:

1. valitse polku ja etene sitä pitkin
2. etsi suurta ja tee sitä mikä on tänään mahdollista
3. tee muutokselle tilaa
4. älä pelkää virheitä
5. valitse arvopositiosi ja usko siihen
6. verkostoidu parhaiden kanssa
7. keskustele haasteista
8. johda muutosta
9. varmista turvallisuus
10. pidä digitalisaatio toiminnan ytimessä.

Digisalonki. Olin 13.11.2015 työpäivän päätteeksi "Digisalongissa", joka on uusi verkostoitumisen muoto. LinkedInissä on oma avoin ryhmänsä - digitaalinen transformaatio, jonka puitteissa tapaaminen järjestettiin. Oli rohkeita alustuksia aiheesta. Uudet toimintatavat ja muutokseen uskominen olivat digitalisaation ytimessä. Tuomo Luoma teki oman listansa - 10 haastetta:


1. digitaalinen transformaatio ei ole mikään teknologiahanke
2. strategiamuutos edellä
3. yhteistyöhanke
4. vahva visio
5. johdon sitoutuminen
6. oltava selvillä, kuka johtaa transformaatiota
7. tavoitteet selviksi liiketoiminnassa
8. asiakasymmärrys
9. hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä - päätöksiä tarvitaan
10. ole muutoksen mahdollisuus, älä este
11. -bonus: mieti, mitä ei ainakaan kannata muuttaa. 

Päivitys 15.11.2015: FB:ssä Jouni Laurila kommentoi seuraavasti: DrJouni Laurila Monta asiaa jota voisi kommentoida, aika hyvin esillä kaikki muodissa olevat asiat. Yhdestä varoittaisin. Organisaatioita ei kannata muuttaa jos ei ensin tiedä miksi toimii nykyisellä tavalla ja ei tiedä näyttöpohjaisesti mitä muutoksia kannattaa tehdä. Tulos on muuten se mitä nyt on, laatu ja tuottavuus laskee. Veronmaksajan ja potilaana ei minusta sovi nörttien leikkikentäksi.

torstai 12. marraskuuta 2015

Valinnanvapaudesta keskustelu - "terveys myytävänä", päivitys 12.2.2016

Kuva HS:n artikkelista 17.11.2015
Uutta tietoa Englannista. Valinnanvapauden edellytys rekisteröinti-, hinta- ja laatukriteerien täyttäminen. Ks. päivitys 12.2.2016.    
Perusterveydenhuollon valinnanvapaus näyttäytyy keskustelussakin monenlaisena. Ääripäässä on pienen kunnan perusterveydenhuollon kilpailutus, jonka voittaa joku yksityinen yritys (vaikkapa Pihlajalinna). Siitä seuraa potilaan kannalta yhden mahdollisuuden valinta. Mennään siis julkisesta yksityiseen monopoliin. Toisessa ääripäässä on ajatus potilaan täydellisestä valinnanvapaudesta vaikkapa palvelusetelin avulla tms. Tässä välissä on sitten suurten kaupunkien mahdollisuus järjestää vaihtoehtoisia valinnanmahdollisuuksia - ikäänkuin sisäisesti kilpailuttaa perusterveydenhuoltoa yksityisen ja julkisen tuottajan kesken (esim. Espoossa, Tampereella). Kaikkeen tarvitaan valtion tiukkaa ohjausta ja yhteisiä laatukriteerejä. Ihanteellisimmillaan saattaisi löytyä uusia palvelujen järjestämisen tapoja. Pahimmillaan palvelutuotanto tulee nykyistä kalliimmaksi ja osittain tehottomammaksi päällekkäisyyksien ja löysien hoitokriteerien vuoksi. Niin ja tietysti tuo monikanavainen rahoitusmalli on korvattava yksikanavaisella ratkaisulla. Pitäisi suosia uusia pientoimijoita markkinoilla, mutta vaarana on myös palvelujen monopolisoituminen. Tällainen kehityskulku on ollut meneillään jo vuosia. HS:n artikkelissa 17.11.2015 Pekka Lith vannoo pienten yritysten mahdollisuuksien nimeen. http://www.hs.fi/talous/a1447665091004?jako=57c0f34aa92df151257ff34237796b1e&ref=fb-share

A-Talk asialla 12.11.2015. "Terveys myytävänä"
Terveys myytävänä? Vieraina ylilääkäri Kati Myllymäki, terveysyrittäjä Mikko Wirén sekä kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (sd) ja Paula Risikko (kok). Keskustelua vetää Jan Andersson. #yleastudio
http://areena.yle.fi/1-2449690 

Valinnanvapaus keskusteluaiheena nosti uudelleen esille ohipuhumisen ongelman. Pitäisi ensin määritellä, mitä soteuudistuksen yhteydessä itse asiassa valinnanvapaudella tarkoitetaan. Ja sitten pitäisi kytkeä valinnanvapauden toteuttaminen erilaisiin tärkeisiin oheiskysymyksiin. Tein nämä kysymykset alkuillasta 12.11.15. A-Talk paneutui aiheeseen. Keskustelijoina olivat Paula Risikko (kansanedustaja, Kokoomus), Maarit Feldt-Ranta (kansanedustaja, SDP), Kati Myllymäki (Mikkelin keskussairaalan johtava lääkäri) ja Mikko Viren (Pihlajalinna).

Tässäpä nämä Ollin kysymykset.

1. Ketä valinnanvapaus koskee?
- Niin pitäisi koskea kansalaista - mitä kansalainen voi valita ja millä ehdoilla?
- Koskee toisaalta myös itsehallintoaluetta - Mikä on itsehallintoalueen rooli valintatapahtumassa? - Antaako alue kansalaiselle täyden valinnanvapauden vain rajoitetun sellaisen? - Oletettavasti se tulee olemaan rajoitettu. Se tulee mitä ilmeisimmin rajoittumaan tiettyihin palveluihin ja tiettyihin palvelujen tuottajiin.
- Koskee valtion ohjausmekanismia: Miten valtion ohjauksella taataan kansalaisille tasavertainen valinnanvapaus?, Miten estetään se, että valinnanvapaus tuottaa uutta eriarvoisuutta kansalaisten keskuuteen - toisille kansalaisille todellisuudessa koituu enemmän vapautta kuin toisille? Miten taataan se, että itse asiassa palvelujen tuottajat ohjaavatkin valinnanvapautta eikä kansalainen tai itsehallintoalue? Miten ratkaistaan monopolikapitalismin laki? Miten tehdään kriteerit palvelujen laadulle?

2. Miten tehdään mahdolliseksi aito valinnanmahdollisuus?
- Kansalaisen on tiedettävä, mikä häntä vaivaa ja mitkä eri vaihtoehdot ovat tarjolla palvelujen tarjonnassa: Miten kansalainen voi ratkaista vaihtoehtoja valitessaan, mikä on laadultaan paras palvelu? Kykenevätkö kaikki kansalaiset tekemään rationaalisia valintoja? Vai onko tällaisia valintoja olemassakaan? Vai onko joku kansanryhmä (lapset, vammaiset, muistisairaat vanhukset, mielenterveysongelmaiset jne), jotka eivät pysty itsenäisesti tekemään valintoja?- kuka tekee valinnat heidän puolestaan ja millä kriteereillä?

3. Mitä rajoittavia tai mahdollistavia toimenpiteitä on tehtävä, jotta valinnanvapaus saadaan aikaan ainakin perusterveydenhuollon palveluissa?
- Mitä ilmeisimmin on luovuttava monikanavaisesta rahoituksesta. Muuten kansalaisten eriarvoisuus jatkuu ja osalle taataan edelleen valinnanvapaus (kuten työssä oleville) ja osalle ei (kuten lapset, työttämät ja eläkeläiset).
- Mitä ilmeisimmin on rakennettava vertailukelpoinen perusterveydenhuollon palvelupaketti. Miten ratkaistaan kansalaisten yksilölliset lähtökohtaerot, diagnostiikan tarpeet (mm. laboratoriotutkimukset jne) eli ammattihenkilön työn teon standardointi, miten ratkaistaan hoidon jatkuvuus tai jatkumattomuus eli onko löydettävissä yleispätevät kriteerit hoitoepisodin jatkuvuudelle/päättymiselle.
- Mitä ilmeisimmin on rakennettava jokin vertailua, ohjausta ja valvontaa tukeva palvelujen tuottajien rekisteri, joka siis kattaa kaikki mukaan haluavat ja mukana olevat palvelujen tuottajat (niin yksityiset, kolmannen sektorin kuin julkisetkin).

4. Miten ratkaistaan valinnanvapaus ja sotemenojen säästötavoitteet?
- Tiedetään, että työterveydenhuollossa vapaa kansalaiselle maksuton palvelu, tuottaa helpon ja nopean pääsyn palvelujen piiriin, maksimaaliset tutkimuspalvelut (lab, kuvantaminen jne). Tämä mallihan johtaa tietysti siirrettynä koko kansaan vapaan kustannusten kasvun.
- Sallitaanko perusterveydenhuollossa vapaa kustannuskasvu ja vastaavastiko leikataan muualta?
- Miten sitten tehdään sen kanssa, että kansalaiset tarvitsevat muitakin palveluita kuin perusterveydenhuollon palveluita - sosiaalipalveluita, erikoissairaanhoidon palveluita?
- Hoitoketjut pitää saada saumattomiksi? Miten hallitaan asiakasvirrat perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon - mitä ilmeisimmin kasvavat sellaiset?

5. Pitääkö valinnanvapautta ohjata, valvoa, oikaista vääryyksiä?
- Jos "isoveljeä" tarvitaan vapaaseen maailmaan, onko se valtio vai itsehallintoalue vaiko kombinaatio?

A-Talkin keskustelussa sain vastauksia ja lisäkysymyksiä seuraavasti:

1. Ketä valinnanvapaus koskee
- kaikki olivat sitä mieltä, että valinnanvapaus koskee kansalaisia ja ennen muuta tässä vaiheessa terveyskeskuksen asiakkaita.
- terveyskeskus nähtiin laajemmin sosiaali- ja terveyskeskuksena - lähipalvelukeskuksena (ei taida vielä olla mikään kattava standardiratkaisu)
- valinnanvapaus koskee erityisesti suuria kaupunkikeskuksia - pikkukunnissa se ei ole mahdollista
2. Miten tehdään mahdolliseksi aito valinnanvapaus?
- yksittäisiä palvelusetelityyppisiä palvelujen ostoja ei kukaan pitänyt relevanttina - ei myöskään Pihlajalinnan toimitusjohtajakaan
- kyse on kokonaispaketista, johon pitäisi mahduttaa kaikki eli saatavuus, laatu, tasa-arvo ja myös ennaltaehkäisy - Pihlajalinnan Mikko Viren totesi, että Mänttä-Vilppulan yhteisyritys toteuttaa tätä kokonaisvaltaista ratkaisua
- kyse on myös moniammatillisuuden tuomisesta koko perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ytimeen
- aito valinnanvapaus muistuttaa Ruotsin mallia kriteereineen ja kilpailutuksineen, jonka seurauksena kansalainen voi valita kilpailutettujen palvelujen välillä
3. Mitä rajoittavia tai mahdollistavia toimenpiteitä on tehtävä, jotta valinnanvapaus saadaan aikaan ainakin perusterveydenhuollon palveluissa?
- ei puhuttu monikanavarahoituksesta ja siihen liittyvistä haasteista
- Myllymäki ja Feldt-Ranta viittasivat siihen, että yksityiset yritykset poimivat marjat ja teettävät tutkimuksia yllin kyllin sekä itse asiassa ylihoitavat potilaita; yksityiset ohjaavat herkästi erikoislääkärille ja sitä kautta erikoissairaanhoitoon
- Viren oli toista mieltä viitaten Mänttä-Vilppula yhteisyritykseen, jossa sopimus on 10-vuotinen ja velvoitteet kattavia, jatkohoitoon ohjauskin on Virenin mukaan mallillaan  (niin tämä taitaa olla uusi ratkaisumalli, mutta kv-yritykset ja mm. niiden harjoittama työterveyshuolto toimii kylä pitkälti Myllymäen kuvaamalla tavalla)
4. Miten ratkaistaan valinnanvapaus ja sotemenojen säästötavoitteet?
- Mikko Viren totesi, että heidän mallinsa tuottaa säästöjä jo ensimmäisen vuoden jälkeen 10% julkiseen ratkaisuun verrattuna; myös asiakastyytyväisyys ja hoitoon pääsy toimii; asiakkaista ovat noin 10 % vaihtaneet terveysasemaa esim. Tampereella (Hgissä julkisella puolella vaihtoa ei ole tapahtunut)
- Ruotsinmalliin viitattiin menojen kasvun esimerkkinä, mutta toisaalta viitattiin Ruotsista tehtyihin ristiriitaisiin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin.
5. Pitääkö valinnanvapautta ohjata, valvoa, oikaista vääryyksiä?
- eettisistä periaatteista puhuttiin, mutta ei suoranaisista vääryyksistä
-kilpailun rajoittaminen on käytännössä mahdotonta, vaikka hankintalainsäädäntöä muutettettaisiinkin
- pienyrittäjyyttä suositaan, mutta mikään ei takaa, että suuret toimijat ostavat pieniä
- valtiolla on suuri ohjausvalta; hankintayksiköllä on rooli tuottajien kilpailutuksessa 

Päivitys 13.11.2015: Simo Lehto kommentoi tuoreeltaan A-Talkin keskustelua:
"Jännää, että malliksi valinnanvapauskeskusteluun oli otettu Pihlajalinnan yhteisyritys Mänttä-Vilppulan kanssa. Mitä ihmeen valinnanvapautta Mänttä-Vilppulan asukkailla on. Kunta on valinnut kumppanikseen yhden yrityksen, siis monopoli julkisen monopolin tavoin. Se, että on yhteisyritys kunnan kanssa on parempi ratkaisu kuin ulkoistus ilman mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen sisällä. Mutta se, että tämä on esimerkkinä VALINNANVAPAUTTA käsittelevässä keskustelussa, osoittaa mistä valinnanvapaudesta on kysymys: ei valinnanvapaudesta vaan yksityisten yritysten osuuden kasvattamisesta sotessa."
Päivitys 17.11.2015; Simo Lehto pohtii asiaa tuoreiden uutisten perusteella: "Erilaista näkemyksiä yksityissektorin tulevaisuudesta. Terveystalo kilpailisi erikoislääkäreillään ja koko hoidosta, Ruotsin nykymallin mukaisessa järjestelyssä pienet yritykset hoitaisivat terveysasematoimintaa ja erikoislääkäritoiminta olisi selkeästi erillään. Tanskan mallin mukaan mentäessä potilas valitsisi ammatinharjoittajana toimivan omalääkärinsä, ei yritystä niinkuin Terveystalon ja Ruotsin mallissa."
- http://yle.fi/…/terveystalo_vastaa_kovaan_kilpailuu…/8459033
http://www.hs.fi/paivanlehti/17112015/a1447656779876

Päivitys 13.11.2015: Markus Marttinen kommentoi FB:ssä Mänttä-Vilppula-esimerkkiä:
Markus Marttunen "Tuo Mäntänvuoren Terveyden käyttäminen esimerkkinä valinnanvapaudesta ei ole mitenkään yksiselitteistä. Muun muassa Yle uutisoi 12.3.14 ( http://yle.fi/.../sairaanhoitopiiri_kimpaantui.../7133323... ) siitä kuinka Pihlajalinna ohjeisti perusterveydenhuollon lääkäreitään ohjaamaan potilaat jatkohoitoon ohi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Mäntän sairaalan, omiin toimipisteisiinsä Jämsään(esim Jokilaakson terveys) ja Tampereelle. Potilaita ohjattiin siis naapurikuntaan Mäntästä vaikka potilaan tarvitsema jatkohoito olisi löytynyt omastakin kunnasta. Jälkeenpäin kävi ilmi, että potilaille ei lähtökohtaisesti kerrottu tästä "valinnanvapaudesta" eli mahdollisuudesta valita myös Mäntän sairaala eikä Pihlajalinnan oma toimipiste. Mänttä-Vilppula ei myöskään ollut ainoa ympäryskunnista, jonka perusterveydenhuollon Pihlajalinna hoiti. Syntynyt asetelma osaltaan aiheutti sen, että Mäntän sairaalasta katosi potilaat ja sairaala lakkautettiin kannattamattomana. Tämä siis lopetti erikoissairaanhoidon palvelut Mäntän alueella ja samalla vähentyi terveydenhuollon työpaikat kunnan alueella. Kyseinen kehityskulku on täysin looginen jos ajatellaan terveydenhuoltoa bisnesmaailman logiikalla. Minusta on vähän outoa, että valinnanvapauskeskustelussa ei puhuta siitä todellisuudesta ja siitä, mitä valinnanvapaus konkreettisesti tarkoittaa kun meillä on siitä esimerkkejäkin."

Päivitys 13.11.2015: Mika Gissler viittaa kommentissaan väestöpohjaan valinnanvapauden mahdollistajana ja vertailun haasteisiin yksityisen ja julkisen tuottajan välillä. Esimerkki löytyy Espoosta: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63987-kaynti-yksityisella-60-eu-julkisella-100-eu-syyna-laakarin-tyokokemus

Päivitys 14.11.2015: Sakun blogissa pohditaan myös A-Talkin keskustelua. http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/11/13/rahastamisen-vapautta/

Päivitys 16.11.2015: Arto Alanko ja Sakari Alhopuro: Sote-palvelujen kilpailutusta ei ole syytä pelätä. 
"Jatkovalmistelussa olisi syytä harkita, että rahoitus ja järjestämisvastuu olisivat valtiolla, jota alueellisesti edustaa itsehallintoalue. Sen tehtävänä olisi päättää tuotantorakenteesta ja kilpailuttaa palvelut ja valita kilpailutuksen perusteella tarvittavan palveluntuottajien verkosto. Sote-palvelujen kilpailutusta ei pidä pelätä, koska siitä on kokemusta pitkältä ajalta. Kilpailutus on alentanut kustannuksia, parantanut tuottavuutta ja tuonut palveluja sinne, mistä ne ovat puuttuneet. Tuottajina voisivat olla kaikki nykyiset ja uudet palveluntuottajat. Kilpailutus muokkaisi tuotantorakennetta ja alentaisi kustannuksia. Tällöin ei tarvita monimutkaista ratkaisua siitä, miten kuntien ja kuntayhtymien omaisuuden ja henkilöstön siirrot itsehallintoalueille voidaan toteuttaa."
http://www.hs.fi/mielipide/a1447566424484

Päivitys 17.11.2015: Heikki Pälve: Palveluja järjestettäessä pitää muistaa, että kilpailu ja kilpailutus ovat eri asioita
"Jos jokin palvelu kilpailutetaan määräajaksi, ei sen voittajan juurikaan kannata tehdä investointeja, joiden kuoletusaika ulottuu kilpailutusjakson yli. Mitä lyhyempi on sovittu tuotantoaika, sitä varmemmin voittaja ei kehitä palvelutuotantoaan. Kun tuottaja sitten kilpailutuksen jälkeen vaihtuu, hoito- ja hoivasuhteita katkeaa. Meidän tulee siis mahdollistaa kilpailu, eikä se edellytä kilpailutusta. Kilpailussa tulee painottaa laatua. Tärkeää onkin, että uudessa sote-palvelussa järjestäjä (julkinen valta) määrittää palvelun tuottamisen laatuvaateet ja siitä tuottajalle maksettavan korvauksen." http://www.hs.fi/mielipide/a1447656779876

Päivitys 17.11.2015: Hanna-Kaisa Järvi/Terveyspalvelualojen liitto:
"Sote-ratkaisun myötä lisääntyvästä valinnanvapaudesta liikkuu paljon väärinkäsityksiä ja pelkoja. Ensinnäkin valinnanvapaus ei heikennä vaan lisää tasa-arvoa. Tulevaisuudessa varallisuus ei enää määrittele sitä, mistä tietyt palvelut voi hakea. Toiseksi, kun langat säilyvät julkisissa käsissä, hintojen hallitsematonta nousua ei pääse tapahtumaan. Kansallisessa päätöksenteossa tulee määritellä palvelulupaus, eli se, mitä palveluja kansalaisille ylipäätään julkisin varoin korvataan. Sitten on määriteltävä se, mitkä palvelut valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja miten palvelut hinnoitellaan. Tämä raha seuraisi asiakasta hänen valitsemalleen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajalle, joka on sitoutunut tuottamaan palvelun tällä hinnalla. Kolmanneksi, asiakas valitsee vain hoitopaikan, mutta palvelun tarkoituksenmukainen sisältö on kansallisten raamien ja niihin sitoutuneiden palveluntuottajien vastuulla. Palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkien tuottajien läpinäkyvää tasavertaisuutta on valvottava. Kustannusten ei saa antaa nousta siis siksi, että teetettäisiin turhia hoitoja. Neljänneksi, valinnanvapaus on oikeus ja mahdollisuus eikä velvoite. Valinnanvapaudesta ei saa tulla rasitetta eikä pakkoa vaihtaa, vertailla ja kilpailuttaa hoitopaikkoja. Tukea ja tietoa valinnan tueksi on kaikille kuitenkin oltava saatavilla. Sote on matkalla maaliin – vieläpä ottamalla alan kaikki resurssit käyttöön. Keskiössä tulee olla palveluja käyttävä ihminen. Valinnanvapaus mahdollistaa sen." http://www.hs.fi/paivanlehti/17112015/a1447656837702

Päivitys 17.11.2015: HS-artikkeli: Pekka Lithin haastattelu:
”Ruotsissa on hyvin suuri määrä pieniä yrityksiä. Noin 80 prosenttia terveysasemista on sellaisia, että niitä pyörittää yksi pieni terveysalan yritys”, Lith sanoo. Hänen mukaansa hyvillä perusterveydenhuollon palveluilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan parhaiten tasoittaa kansalaisten välisiä eroja hoitoon pääsyssä. Ja juuri pienet yritykset voivat paikallisesti tarjota näitä palveluja, hän katsoo." http://www.hs.fi/talous/a1447665091004?jako=57c0f34aa92df151257ff34237796b1e&ref=fb-share

Päivitys 18.11.2015: Tuore esimerkki kokonaisulkoistuksesta. "Mehiläinen tuottaa Siikalatvan sote-palvelut kymmenen vuotta
Sosiaali- ja terveyspalveluyritys Mehiläinen tuottaa Siikalatvan sote-palvelut 2017 lähtien.
Mehiläinen vastaa kuntalaisten julkisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista sekä sosiaali- ja hoivapalveluista kymmenen vuotta eli vuoteen 2026. Siikalatvan kunnanvaltuusto valitsi Mehiläisen laatukilpailutuksen perusteella.."
 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/mehilainen+tuottaa+siikalatvan+sotepalvelut+kymmenen+vuotta/a1072285

Päivitys 20.11.2015: Emeritusprofessori Arpo Aromaa nostaa esille mielipidekirjoituksessaan omalääkärikokeilun, mitä mallia voitaisiin hänen mielestään käyttää myös sote-uudistuksessa.http://www.hs.fi/mielipide/a1447834760116

Päivitys 20.11.2015: Emeritusprofessori Pertti Kekki nostaa esille rajoittamattoman valinnanvapauden ongelman ja sen, että oleellista on hoidon jatkuvuus.  http://www.hs.fi/mielipide/a1447834816428

Päivitys 11.12.2015: Henna-Mari Mikkola ja Timo Aronkytö Mediuutisissa.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/potilaan-valinnanvapaus-vaatii-kuria-6236805

Päivitys: 16.12.2015/Talouselämän uutinen: Kilpailuvirasto varoittaa: Potilaan valinnanvapaus voi nostaa kustannuksia
"Kilpailu- ja kuluttajavirasto sanoo tiistaina julkaistussa tiedotteessaan, että Ruotsin kokemuksista kannattaa ottaa oppia potilaan valinnanvapautta edistettäessä. Virasto huomauttaa, että Ruotsin tapauksessa näyttää siltä, että kustannussäästöjen saavuttaminen ei ole helppoa vaan kulut voivat jopa nousta. KKV on selvittänyt, millaisia vaikutuksia Ruotsissa vuonna 2010 käyttöön otetulla potilaan valinnanvapausjärjestelmällä on ollut. Selvityksen perusteella valinnanvapaus on parantanut palveluiden saatavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Myös palveluiden tuotantorakenne on monipuolistunut, ja potilaat ovat pääosin tyytyväisiä uuteen järjestelmään."
http://www.talouselama.fi/uutiset/kilpailuvirasto-varoittaa-potilaan-valinnanvapaus-voi-nostaa-kustannuksia-6237705?utm_content=buffer7d5eb&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
ON.n pikakommentti: Selvitys näyttää huolella tehdyltä ja sisältää runsaasti taustapohdintaa. Siinä on otettu huomioon erilaiset ruotsalaiset tutkimukset sekä mm. ajankohtaiset soteuudistuksen taustamuistiot.

Päivitys 3.1.2016: Sote-valinnanvapaudessa kyse arkijärjestä – ”tilannehan on karkaamassa käsistä”Satu Schauman Tutkija Pekka Lith tyrmää yleiset pelot asiakkaan valinnanvapaudesta.– Tilannehan on karkaamassa käsistä. Monet ihmiset, joilla on suurempi hoidon tarve, eivät pääse palvelujen piiriin, joutuvat jonottamaan tai saavat huonompaa palvelua. Samaan aikana ne, joilla on lähtökohtaisesti jo parempi terveydentila ja pienempi hoidon tarve, saavat laadukasta palvelua, Lith kuvaa nykyistä asetelmaa http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sote_tutkija_valinnanvapaus-44986 

EVA Sote 120116-3914Päivitys 14.1.2015: STM pistänyt pystyyn valinnanvapautta käsittelevän työryhmän. Prof. Mats Brommels on veturina ja tuo Ruotsista kokemuksia samalla mukanaan. "Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilöryhmän arvioimaan asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista osana sote-uudistusta. Selvityshenkilöryhmän puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Ryhmän muut jäsenet ovat vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula. Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä." http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakkaan-valinnanvapautta-ja-sosiaali-ja-terveydenhuollon-rahoitusta-selvitetaan EVA innostui luonnollisesti aiheesta järjestämässään seminaarissa EVA-Forum: suuri sotesavotta. Seminaarin tiivistelmä ei tuo uusia näkökohtia valinnanvapauteen.  http://www.eva.fi/blog/2016/01/12/eva-forum-pui-sotea/  Ruotsista tulee jatkuvasti monenlaista viestiä valinnanvapaudesta, kuten 12.1.2016 uutisoidut viestit: http://www.svt.se/nyheter/vetenskap/vardutredare-infor-remisskrav-till-akuten  

Päivitys 12.2.2016: THL:n selvitys Englannin valinnanvapaudesta:

"Terveydenhuollossa tavoitteena tehokkuus ja laatu
Terveydenhuollossa valinnanvapauden laajenemisella tavoiteltiin aluksi sairaaloiden kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä ja jonotusaikojen lyhentämistä kiireettömässä sairaalahoidossa. Sittemmin tavoitteena on ollut myös laadun, tehokkuuden, tasa-arvoisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottajien reagointikyvyn parantaminen.
Julkisessa terveydenhuollossa valinnanvapauteen liittyvät käytännöt ovat yhtenäisiä. Niiden terveydenhuollon palveluiden osalta, jotka kuuluvat valinnanvapauden piiriin, asiakas voi valita myös yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuottajan, mikäli tuottaja täyttää vaaditut rekisteröinti-, hinta- ja laatukriteerit. Nämä kriteerit ovat kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille samat, ja kriteerien jatkuvaa toteutumista valvotaan käytännössä.
Sosiaalihuollossa henkilökohtaiset budjetit Sosiaalihuollossa palvelut ovat tarveharkintaisia, ja maksut voivat riippua asiakkaan varallisuudesta. Valinnanvapaus toteutuu pitkälti henkilökohtaisten budjettien kautta, joilla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palveluntuottajalta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat alueittain.
Sosiaalihuollossa valinnanvapauden kautta on pyritty tietoisesti purkamaan paikallisviranomaisten palvelutuotannon monopoliasemaa."
https://www.thl.fi/fi/-/valinnanvapaus-englannissa-asiakas-voi-paattaa-mista-hankkii-sote-palvelunsa?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Viitteet

- edellisessä blogikirjoituksessani avasin koko uudistusta vähin erin lisääntyneiden julkisten dokumenttien avulla; kirjoituksessa on myös linkki virallisiin dokumentteihin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/11/sahkoinen-sote-ota-tai-jata-otettiin.html
- Lääkäriasemien kannalta tässä voi olla jättipotti käsillä: http://www.talouselama.fi/uutiset/laakariasemille-voi-olla-luvassa-miljardipotti-6015310
- Lisää ajankohtaisia linkkejä valinnanvapauteen: http://www.vatt.fi/policy-brief/terveydenhoitopalvelujen-kilpailu-voi-johtaa-kilpavarusteluun 
- Osmo Soininvaara pohtii valinnanvapautta blogissaan 8.11.2015 viitaamalla Ruotsin malliin. Valinnanvapaus perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiin antaa mahdollisuuden saada palvelut nopeasti. Nythän Osmon tapaan voin myös valita työterveyshuollon ja pääsen milloin haluan heti ja nopeasti lääkärille. Pohdintansa tuloksena Osmo näkee suurimpana uhkana kustannusten karkaamisen käsistä. Ruotsin mallin kokemuksia pitäisi vielä tarkkaan seurata, oli Osmon eräs päätelmä. http://www.soininvaara.fi/2015/11/08/valinnanvapaus-terveydenhuollossa-voi-tulla-erittain-kalliiksi-mutta-muuten-se-on-hyva-asia/
Juhani Eskola ja Pia Maria Jonsson kertovat selkeästi, mitä valinnanvapaus tarkoittaa ja miten se pitäisi toteuttaa. Heidän mallinsa muistuttaa vahvasti Ruotsin mallia. Pia Maria tuntee varsin  hyvin Ruotsin mallin. :Valinnanvapaus voi parantaa sote-palveluita
Pääkirjoitus Juhani Eskola ja Pia Maria Jonsson http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447135818435
- Matts Brommelsiin vedottiin keskustelussa. Hän pitää valinnanvapautta hyvänä asiana eikä yhdy kaikkeen kritiikkiin, mitä siitä ruotsalaisissa tutkimuksissa on kerrottu. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-palveluiden-saatavuus-parani/At3yTCQM?ref=facebook:b5cd
- monikanavarahoituksesta on THL tehnyt 2014 hyvän selvityksen, jota kommentoin blogikirjoituksessani taannoin tuoreeltaan: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/soten-monikanavainen-rahoitus.html 

lauantai 7. marraskuuta 2015

Sähköinen sote - ota tai jätä, otettiin niskalenkki, päivitys 23.11.2015


STM:n soteuudistustiedot samassa paikkaa: http://www.emaileri.fi/g/l/158008/45748710/759822/1343/611/8

9.11.2015: Hallitus julkisti sotepäätöksen oheisdokumentteineen. Hallitus julkisti vajaat sata sivua tausta-aineistoa päätöksestään. Palaan tähän aineistoon vielä. Ohessa on kuvakaappaus HS:n 9.11.15 artikkelista, jossa on haastateltu kolmea minullekin tuttua asiantuntijaa. Mats Brommels, Markku Pekurinen ja Aki Linden kaikki ovat varsin tyytyväisiä tulokseen. Mats ja Markku eivät näe uhkia valinnanvapaudessa, kun taas moni muu on varotellut perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan keskittymisestä kv-yrityksille.http://www.hs.fi/ilta/09112015/a1446992435472 Tähän viittaa myös Juhani Lehdon kommentti päivän HS:ssä( http://www.hs.fi/mielipide).
Ote hallituksen tiedotteesta: "Uudistuksen myötä valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätöksessä päätetään julkisesta palvelulupauksesta ja strategisista kehittämistavoitteista. Lisäksi valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto myös ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen.
Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-paatti-sote-uudistuksen-jatkosta-ja-itsehallintoalueista?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
 
Embedded image permalink
Embedded image permalinkTämä kirjoitus tehty 7.11.2015: Soteuudistus - "kuha päätettiin" (1). Periaatteet sovittiin. 18 maakuntaa on kepun ja Sipilän voitto. 15 sotealuetta on kokoomuksen ja asiantuntijoiden kompromissisaavutus. Valinnanvapaus on kokoomuksen voitto. (2) Sipilä teki samalla hallitukselle luottamuksen stressitestin. Soteuudistuksesta tämän jälkeen pitäisi kaikkien hallituspuolueiden olla samaa mieltä ja käsitykset jatkotoimista ovat kaikille yhteneväiset. Nyt täytyy toivoa, että yölliset sopimukset ovat perustuslain mukaisia. (3)

18 ja 15 - kompromissi. Maakuntien Suomi vahvistettiin lähtökohdaksi soteuudistukselle. Jatkossa on haasteena saada nivottua yhteen sote ja maakunnat. Kolme pientä maakuntaa joutuu hakemaan palvelut 15 sotealueelta. Jos samalla päätetään valtion mahtikäskyllä, että päivystäviä sairaaloita on 12, joutuu kolme maakuntaa hakemaan päivystyssairaalat maakuntansa ulkopuolelta. Ehkä tämän numeroleikin vuoksi oppositio ja jotkut muut tahot (Olli myös) kritisoivat kompromissiä. Niin voidaanhan valtion käskyllä määrätä, mistä nämä maakunnat palvelut ottavat.  Rahoitusratkaisun yksityiskohtia ei ole päätetty. Valtion rahoitus on lähtökohta.  Jos rahoitus ohjataan maakunnille, miten selvitetään kolmen pienen maakunnan rahoitus suhteessa niiden käyttämiin sotealueisiin? Vai meneekö rahat sotealueille? Silloin nämä kolme maakuntaa ovat erilaisessa asemassa suhteessa 15 muuhun maakuntaan. (4) Kansalaisen/asiakkaan/potilaan kannalta maakunta-sotealueratkaisu vaatii vielä paljon jatkotoimia. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustehtävien osalta maakuntamalli toimii. Sen sijaan kalliin erikoissairaanhoidon osalta mallilla on haasteita palvelujen turvaamiseen, saatavuuden osalta sekä säästötoimien osalta. Hyvä karttaesitys aiheesta on Ylen sivustolla osoitteessa http://yle.fi/uutiset/hallituskriisi_ratkesi__katso_taalta_uusi_sote-kartta/8438697


Valinnanvapaus. Oletan uutistietojen perusteella, että valinnanvapaus ei koske kuin pientä osaa sote-palveluista. Jo nyt on pohdittu, koskisiko valinnanvapaus sosiaalihuoltoa. Luulen, että tätä valinnanvapauden edistäjät eivät ole juuri pohtineet. Sosiaalihuollossa kunnat ovat keskeisiä toimijoita. Lastensuojelu on kallis sosiaalihuollon alue, jossa maakuntiin ja jopa suurempiin alueisiin keskittäminen tehostaa ja parantaa palvelujen järjestämistä. Ei auta tässä valinnanvapaus. Vanhustenhuollossa valinnanvapautta on jo rajallisesti olemassa. En tiedä, mikä tässä voisi muuttua asiakkaan kannalta parempaan suuntaan. Erikoissairaanhoidossa on lainomainen asia, mitä kalliimpaa ja harvinaisempaa hoito on, sitä keskitetympää sen pitää olla. Valinnanvapaus on tässä tapauksessa haaste. Pikemminkin pitäisi tehostaa potilaiden ohjaamista. Perusterveydenhuolto on ainoa toimintasektori, jossa valinnanvapaus voisi toimia. (5) Jos mennään Ruotsin malliin tässä, pitäisi sertifioida mukana olevat palvelujen tuottajat. Niiden pitäisi olla samalla viivalla laadun ja kustannusvertailun osalta. Ruotsissahan potilaalle maksu on sama, on se sitten julkinen tai yksityinen.  Tätä valinnanvapautta pohdin taannoin - ihan relevantteja kysymyksiä nuo pohdokset ovat nytkin. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html

Sähköisen soten riskit ja niiden hanskaaminen. Kahdessa aikaisemmassa blogikirjoituksessani pohdin riskejä. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/sote-uudistus-riskien-keskella.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/riskit-hallintaan-sotessa_4.html
  1. Tehdään soteuudistuksessa mitä vain, niin esiin nousee kolmentyyppisiä riskejä: a. asiaan liittyvät riskit - tässä tapauksessa kansalaisten/asiakkaiden/potilaiden riskit, b. organisaatioon liittyvät riskit - organisointi, johtaminen, valvonta, rahoitus ja kannusteet tuovat riskejä mukanaan, c. henkilöstöön liittyvät riskit - riittävyys, osaaminen, asiakas/potilasturvallisuuden riskit. 
  2. Soteuudistus on projekti, johon liittyvät perinteiset projektin riskit: a. aikatauluriskit, b. resurssiriskit, c. lopputulosriskit. 
1. Nyt hanskattiin hallituksessa kahta riskiä: organisointiriskiä ja kansalais/asiakasnäkökulmaan liittyvää valinnanvapausriskiä. Organisaatioriski on edelleen akuutti, mutta nyt tiedetään organisaatioratkaisu ja voidaan täsmentää riskit. Valinnanvapaus ja yhdenvertaiset palvelut ovat riski asiakkaan kannalta. Kustannusten keventäminen ei ole vielä riskinä hanskattu näiden päätösten myötä.
2. Soteprojektiin liittyviä riskejä vähennettiin tällä ratkaisulla merkittävästi. Aikataulussa ollaan, mutta lainsäädännön tekemisen huolet ovat suuri riski. Myös lopputuloksen kannalta suuren riskin muodostavat maakuntien, sotealueiden ja päivystysalueiden eriparisuus.  Tietojärjestelmäratkaisut ovat aivan oma lukunsa, joihin joudutaan uhraamaan rutkasti resursseja. Nykyjärjestelmät ovat vanhentuneita eivätkä ole kaikilta osin yhteen toimivia. (6)
12 päivystyssairaalaaKuva

Päivitys 7.11.2015: Uusi soterakenne, viite 7 (Uusi Suomi 7.11.2015) - on hallituksen aineistossa nyt.
Päivitys 9.11.2015: Ylen tieto päivystyssairaaloista:
"Yle on saanut haltuunsa ennen julkaisemattoman kartan, josta näkyvät ne paikkakunnat, joilla tulevaisuudessa on laaja päivystävä sairaala. Sairaaloiden määrää karsittaisiin nykyisestä yhdeksästätoista kahteentoista." /a1446991863516?jako=5be71321cffdd61bf49e9201c4208cf7&ref=fb-share
Päivitys 18.11.2015:  YLEn uutinen Päivystyssairaalat vähenevät (sisältää kartta-animaation).
"Laaja päivystys säilyy viiden yliopistollisen keskussairaalan lisäksi todennäköisesti Lahden, Porin, Lappeenrannan, Jyväskylän, Seinäjoen, Joensuun ja Rovaniemen keskussairaalassa. Oheinen kartta perustuu tähän olettamukseen, vaikkei hallitus olekaan vielä vahvistanut tietoja. Ahvenanmaa jää uudistuksen ulkopuolelle. Välimatkat lähimpään täyden palvelun päivystyssairaalaan muodostuvat pitkiksi etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa. Kartalla näkyy punaista myös Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaan alueella."
http://yle.fi/uutiset/paivystyssairaalat_vahenevat__katso_millainen_sairaalamatkasi_on_tulevaisuudessa/8460959

Päivitys 22.11.2015: Jouni Särkijärvi analysoi Uudessa Suomessa terävästi soteuudistuksen perustuslakiongelmia otsikolla "Soten mausteet perustuslaista" mm. seuraavasti: "Valtion intressinä on saada uudistuksella aikaan säästöjä. Tämä on ajateltu toteuttaa sekä ohjaamalla sote-alueita että pitämällä niiden rahoitus tiukilla. Sote-alueista tulee kuitenkin perustuslain tarkoittamia itsehallintoyksikköjä. Siten niillä tulee olla tosiasiallinen itsenäinen päätösvalta omasta toiminnastaan...Jos kunta ei nykyisin täytä jotain valtion asettamaa normia (esim. jonojen pituuden suhteen), perusteluksi ei riitä määrärahojen puute, koska kunta voi aina nostaa veroprosenttiaan. Sote-alueella ei tällaista mahdollisuutta ole. Siksi on ratkaistava, mitä tehdään, jos sote-alueelta rahat loppuvat kesken. Tähän tuskin on muita vaihtoehtoja kuin itsenäinen verotusoikeus...Työterveyshuollon asemaa uudistuksessa ei ole selostettu. Työnantajan intressi on, että työntekijä on terveenä työpaikalla eikä sairaana hoidossa. Ongelmalliselle polulle joudutaan, jos yritetään estää työterveyshuollon järjestäminen jatkossa....Keskustelussa on puhuttu omaisuudensiirroista. Perustuslain kanta on yksikertainen: jos sote-palvelujen tarvitsema kuntien ja kuntainliittojen omaisuus haluttaisiin siirtää sote-alueille, tämä tapahtuisi täydestä arvosta. Toiminnan tarvitsemien tilojen siirtäminen ei edes olisi tarkoituksenmukaista, koska palvelujen rationalisointi tulee vähentämään myös tilantarvetta. Sote-alueet lunastavat tarvittavan käyttöomaisuuden (mikä nostaa niiden alkupääoman tarvetta).
http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207023-soten-mausteet-perustuslaista


Viitteet

(1) Kuhakevennykset ovat peräisin somesta. Niitä kokosi MTV sivustolleen 7.11.2015. Kopioin niitä tähän yhteyteen keventääkseni hiukan tätä raskasta prosessia. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ihan-sama-mita-paattaa-kuha-paattaa-nain-somessa-vinoiltiin-hallituskriisille/5546402

(2) Kepun voitto: Maakuntaratkaisulla on pitkät historialliset juuret. Niitä ei nyt katkaistu, vaan ne vahvistettiin vuosikausiksi samalla eteenpäin. Kysyn vain, miten maakuntaratkaisu ja digiloikka kohtaavat toisensa. Maakuntaratkaisun taustoja pohtii Talouselämän toimittaja: http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-nyt-tehtiin-historiaa-6063421#.Vj25qmLvPLc.facebook
Kokoomuksen voittohttp://www.hs.fi/kotimaa/a1446865096457?jako=59cfc31661a39aac9ba4740d17820c64&ref=og-url
Tämä on nähty myös yksityisten palvelujen tuottajien voittona.

(3) Soteuudistuksen uhka törmätä perustuslakiin. ks. myös Jouni Särkijärven kirjoitus 22.11.2015 (päivityksessäni).  Tämän asian nostin esille 7.11. tehdessäni blogikirjoitusta. Tuomas Pöysti (sote-projektijohtaja) nostaa saman asian esille Savon Sanomille antamassaan haastattelussa 8.11.2015:
"Yhtenä ongelmana on se, että alueille tulee muodollisesti itsehallinto, mutta samaan aikaan ne ovat kuitenkin valtion vahvan ohjauksen kohteena.
- Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka haetaan tasapaino alueiden itsehallinnon, kansalaisten perusoikeuksien tehokkaan turvaamisen ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvittavan ohjauksen välillä. Näiden asioiden tarpeetonta asettamista vastakkain tulisi välttää, Pöysti painottaa.
Hän korostaa, että itsehallintoalueille tulee jäädä aitoa päätösvaltaa.
- Maanantaina julkaistavassa lopullisessa sote-linjauksessa on myös kirjauksia perustuslain asettamista vaatimuksista. Toisessa vaakakupissa ovat itsehallinto ja kansanvalta ja toisessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus.
Nyt hyväksytyssä mallissa itsehallintoalueet tekevät sote-palveluista järjestämispäätöksen, joka alistetaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Näettekö tässä perustuslaillista ongelmaa?
- Se voi olla ongelma, jos järjestämispäätöksissä määrätään myös pienistä asioista kovin yksityiskohtaisesti. Päätöksissä tulisikin keskittyä enemmän strategisiin kysymyksiin, niin silloin ei pitäisi tulla törmäystä perustuslain kanssa.
Hallituksen ratkaisun mukaan Suomeen perustetaan 18 itsehallintoalueita. Sosiaali- ja terveyspalveluita saa järjestää kuitenkin vain 15 aluetta. Näin ollen kolme itsehallintoaluetta järjestää omat sote-palvelunsa yhteistyössä.
- Tämä on herkkä kohta. Periaatteessa perustuslaillisia ongelmia voi syntyä siitä, että osa itsehallintoalueista on sote-alueita ja osa ei. Tärkeää on, että kaikille alueen asukkaille turvataan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Tuomas Pöysti toteaa.
Hän muistuttaa, että kunnat tekevät jo nykyisin paljon yhteistyötä kuntayhtymien kautta. Sote-mallissa on periaatteessa kyse samasta asiasta."
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/sote-voi-tormata-perustuslakiin/2167684#cxrecs_s 

(4) Kolme maakuntaa ovat Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Etelä-Savo - vai ovatko. Näin kertoo Kaleva uutisessaan. Tosin sen kielsi heti tuoreeltaan pääministeri ja totesi, että tätä päätöstä ei ole vielä tehty.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kainuu-keski-pohjanmaa-ja-etela-savo-joutuvat-jarjestamaan-sote-palvelut-yhdessa-jonkun-muun-kanssa/711630/
Pienten itsehallintoalueiden ratkaisu tuottaa vaikeuksia saada tehoa ja säästöjä aikaan. Tämän takiahan kannatettiin viittä aluetta, korkeintaan 9-12 aluetta. Itä-Suomen yliopiston professori Ryynänen kommentoi tätä Sipilän hallituksen ratkaisua. Samoin Olli-Pekalla on myös duubioita valinnanvapauden toteutumisesta. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-ryynanen-tuomitsee-sipilan-ratkaisun-hinta-on-miljardi-vuodessa/2167770?pwbi=2296b31c72f32176f573eaa801d4379a
Niin kritiikkiäkin on tullut jo paljon eri puolilta - sana hallintohimmeli on nostettu taas esille: http://yle.fi/uutiset/ylen_sosiaali-_ja_terveystoimittaja_sote-ratkaisu_nayttaa_himmelilta/8438890

(5) Valinnanvapaus:
- Lääkäriasemien kannalta tässä voi olla jättipotti käsillä: http://www.talouselama.fi/uutiset/laakariasemille-voi-olla-luvassa-miljardipotti-6015310
- Lisää ajankohtaisia linkkejä valinnanvapauteen: http://www.vatt.fi/policy-brief/terveydenhoitopalvelujen-kilpailu-voi-johtaa-kilpavarusteluun 
- Osmo Soininvaara pohtii valinnanvapautta blogissaan 8.11.2015 viitaamalla Ruotsin malliin. Valinnanvapaus perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiin antaa mahdollisuuden saada palvelut nopeasti. Nythän Osmon tapaan voin myös valita työterveyshuollon ja pääsen milloin haluan heti ja nopeasti lääkärille. Pohdintansa tuloksena Osmo näkee suurimpana uhkana kustannusten karkaamisen käsistä. Ruotsin mallin kokemuksia pitäisi vielä tarkkaan seurata, oli Osmon eräs päätelmä. http://www.soininvaara.fi/2015/11/08/valinnanvapaus-terveydenhuollossa-voi-tulla-erittain-kalliiksi-mutta-muuten-se-on-hyva-asia/


(6) Soteprojekti: Projektina hanke ei ole edennyt kaikkien projekti-ihanteiden mukaan. Kun ei ole kyse ns. laivanrakennusprojektista (piirustukset olemassa etukäteen ja lopputulos etukäteen tarkkaan määritelty), vaan on kyse toisenlaisesta projektista. Siinä pitäisi olla tavoitteet määritelty etukäteen, mutta keinot ja etenemispolku tulisi olla osa projektityötä. Voitaisiin jollain tapaa verrata IT-projektien vesiputousmallia ja ketterän kehityksen mallia keskenään. Ketterä kehitys olisi tarkoittanut tässä tapauksessa vaihtoehtojen analyysiä ja sitten vuorovaikutuksellista pohdintaa, mikä vaihtoehto tai niiden kombinaatio olisi se paras mahdollinen. Nyt taisi tämä 18 alueen malli perustua aivan toiselle agendalle kuin 5-12/15  alueen malli. Ei edes puhuttu samasta asiasta.  HS:n mielipidesivulla aihetta on sivuttu sekä Mikael Jungnerin kirjoituksessa että Petri Jussilan kirjoituksessa. Jungnerin pointti on, että nyt tehdään valtapolitiikkaan perustuvaa päätöksentekoa (esitys - vastaesitys - kompromissi). Vaihtoehtona olisi vuorovaikutukseen perustuva avoin valmistelukulttuuri. Jussila korostaa tietoon perustuvien vaihtoehtoisten enemismalleihin perustuvaa projektipäätöksentekoa. Hänen mielestään mitään tutkittua tietoa ei ole 18 alueen mallissa. No ei tietystikään, kun se perustuu aivan toiselle agendalle. Arvostelukappaleeksi olen saanut Pentti Sydänmaanlakan kirjan "Älykäs julkinen johtaminen". Alustavan selailun perusteella hän hahmottelee "älykkään verkostoyhteiskunnan" johtamismallia. Onkohan se sukua näille Jungnerin ja Jussilan pohdinnoille.
- Michael Jungner (HS 7.11.2015): " Valtaan perustuva tapa toimia nojaa kompromisseihin. Siinä määritellään ensin oma positio, sitten käydään vastapuolen kanssa neuvottelu, jossa kumpikin osapuoli luopuu osasta tavoitteistaan ja syntyy yhteinen kompromissi. Menestys, siis luopumisen ja saavuttamisen välinen suhde, riippuu osallistujan oveluudesta ja vallan määrästä. Vuorovaikutukseen perustuvassa tavassa toimia puolestaan määritellään yhdessä tavoite, jonka jälkeen etsitään ratkaisuja – edelleen yhdessä, toinen toistaan täydentäen, tavoitteena paras mahdollinen lopputulos. Menestys riippuu vuorovaikutukseen perustuvassa maailmassa tyystin osapuolten osaamisesta ja asenteesta."
http://www.hs.fi/mielipide/a1446797024190
- Petri Jussila (HS 7.11.2015):  "Hallituksen pääministeri ei voi olla yrityksen toimitusjohtaja, vaan hänen pitää joustaa ja neuvotella sekä kuunnella tarkalla korvalla myös muiden hallituspuolueiden kantoja. On syntynyt vaikutelma, että näin ei ole tapahtunut. Projektijohtamisessa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota ihmisten johtamiseen kuin asioiden hoitamiseen – tai ainakin pitäisi kiinnittää, jos ja kun projekteista halutaan tuloksellisia ja vaikuttavia."
http://www.hs.fi/mielipide/a1446797178273
- Heikki Hiilamo (YP-blogi 9.11.2015): Hiilamo päätyy siihen, että jo alun perin oli Kepulla varsinaisena agendana maakuntahallinto tai toisin päin soteuudistuksen piiloagendana. Samaan tapaan edellisellä hallituksella oli kuntauudistus. https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/sote-sotkun-syy
- IT-ratkaisut: Oman lisähaasteensa IT-järjestelmien uudistamiseen tekee tämä itsehallintoaluejako. Helsinki ja HUS ovat ajamassa Apottia eteenpäin, kun taas esimerkiksi samalla itsehallintoalueella Espoo vannoo toisen kehityskulun nimeen - Una. CGI:n valitus markkinaoikeuteen Apotista voi johtaa hankkeen viivästymiseen. Jospa tulevan itsehallintoalueen kunnat pääsisivät tällä välin yhteisymmärrykseen it-ratkaisusta. Nyt valittu asetelma on mahdoton. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/apotti+uhkaa+pysahtya+kuukausiksi++cgi+valitti+markkinaoikeuteen/a1071891

(7) Uusi soterakenne: Uusi Suomi uutisoi tämän 7.11.2015: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/136106-hallitus-julkaisi-uuden-kuvan-tassa-suomen-sote-malli#.Vj3wN6BawGc.facebook