Muutosjohtaminen ja sähköinen sote, päivitys 26.10.2015

muutoksen murros, viite 2

Muutosjohtaminen on out. (1). Osana kaikkea johtamista on muutoksen hallinta. Itse asiassa organisaatiot ja toiminnat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten erillistä muutosjohtamista ei tarvita. Ei tarvita muutosjohtajia eikä alaimaisten erityisiä valmiuksia ottaa vastaan muutoksia, sopeutua muutoksiin. Muutos on läsnä kaikkialla. Onkohan nyt kuitenkaan asia ihan näin mustavalkoinen. Muutosjohtamisen guru oli USA:lainen tutkija John Paul Kotter. Hänen teoksiaan on käännetty vuosien varrella suomeksi ja käytetty erilaisten muutosoppien, muutoskonsulttien pohjamateriaalina. Kannattaa ottaa nyt kuitenkin oppia muutosjohtamisesta. Löysin Kotterin ydinsanoman Wikipedian kautta:
Kotter on esittänyt teoksessaan Leading Change kahdeksankohtaisen ohjelman, jonka avulla muutosten tulisi yrityksessä tapahtua:^[1]

1. Tähdennä muutoksen kiireellisyyttä ja välttämättömyyttä.
2. Perusta ohjaava ydintiimi.
3. Laadi visio ja strategia.
4. Viesti muutosvisiosta jatkuvasti.
5. Valtuuta henkilöstö vision mukaiseen toimintaan.
6. Varmista lyhyen aikavälin onnistumiset.
7. Vakiinnuta onnistumiset ja toteuta lisää muutoksia
8. Juurruta uudet toimintatavat yrityskulttuuriin.

Muutosjohtaminen on in. Väitän, että pikemminkin muutosjohtaminen on in. Miksi? Ei riitä, että johtaja on moderni muutoksen aikaansaaja. Tarvitaan systematiikkaa, jolla muutos otetaan systemaattiseksi osaksi organisaatioiden kehittämisstrategiaa ja jokapäiväistä johtamista. Muutokselle on nyt runsaasti vetojuhtia: taloustilanne, yhteiskunnassa masennusta edistävä ilmapiiri, suurten yhteiskunnallisten muutosten paine, hallituksen ohjelma ja sen toteuttamisen paineet säästöineen, kärkihankkeineen, digitalisaatio kaikkialle ulottuvana mahdollisuutena, realiteettina ja uhkana. Muutoksen vastavoima on tietysti muutosvastarinta. Sitä esiintyy yhteiskunnassa kaikkialla, milloin enemmän tai vähemmän perusteltuna vastarintana.

Muutosprosessi, viite 2

Muutoksen kohtaaminen. Osallistuin 1990-luvulla erään konsulttiyhtiön järjestämään muutosjohtamisen koulutukseen. Seuraavia ohjeita jaettiin: 1) Kun kohtaat muutoksen, lisää vauhtia, älä jarruta. 2) Muutos pelottaa monia, pidä pääsi kylmänä. 3) Muutos tuottaa epävarmuutta ja riippuvuutta, ota aloite käsiisi. 4) Nopeat muutokset edellyttävät nopeaa reaktiota - ei pelkkää suunnittelua vaan toimintaa. 5) Älä jää entisiin tapoihin, tottumuksiin, vaan yritä muutosta uusin keinoin. 6) Älä juutu muutosvastarinnan porukoihin, vaan ohjaa energiasi ratkaisujen löytämiseen. 7) Ota enemmän riskejä. 8) Älä anna vahvuuksien muuttua heikkouksiksi. 9) Varovaisuus, menneisyyteen takartuminen ei edistä muutosta - on hyväksyttävä vanhoja tapoja ja organisointiratkaisuja tuhoavat uudistukset. 10) Virheiden pelot on voitettava - pikemminkin pitäisi sallia enemmän virheitä. 11) Rima pitää asettaa entistä korkeammalle ja panostaa kokonaislaatuun. 12) Ei pidä suojella itseään vaan pikemminkin suojelun pitää kohdistua asiakkaaseen - asiakas määrää organisaation kohtalon. 13) Pitää suosia epälojaalisuutta nykykulttuurille. 14) Ei pidä panostaa ongelmiin vaan mahdollisuuksiin. 15) Ota itse vastuu ongelmien ratkaisemisesta. 16) Käyttäydy kuin lapset. (2)

Muutos. Muutos kohdistuu työn organisointiin ja jakoon, toimintatapoihin, henkilöstön määrään, asemaan ja osaamiseen, toimintaverkostoihin, työvälineisiin, tuotteisiin ja palveluihin, toimintaympäristöön, työn tekemisen sääntöihin ja ohjeisiin tai työprosesseihin. (3). Muutos voi olla luonteeltaan laaja-alaista tai suppeaa, nopeaa tai hidasta. Stenvall ja Virtanen määrittelevätkin neljä muutostyyppiä: 1. pieni, mutta nopea muutos (riskit realistisia), 2. pieni ja hidas muutos (olemattomat riskit), 3. laaja-alainen ja nopea muutos (riskit kriittisiä eikä aina tiedostettuja), 4. laaja-alainen ja hidas muutos (riskit tiedostettu ja ovat merkityksellisiä). (4).

Muutosta edistävät ja estävät voimat. Löysin tästäkin hyvän "tsekkauslistan", joka sopii moneen tilanteeseen: 1) ympäristötekijät (negatiivinen asenne, huonot kokemukset vs. ainutlaatuinen mahdollisuus ja hyvistä kokemuksista oppiminen), 2) organisaation kulttuuri ja historia (stabiilius vs. dynaamisuus, perinteisiin tyytyminen vs. uuden oppiminen), 3) sosiaaliset tekijät (vallan ja aseman menetyksen uhka vs. oppiva organisaatio), 4) yksilökohtaiset tekijät (negatiivinen asenne, uhat saavutettujen etujen menetykseen, osaamisvajeet vs. osaamisen kehittäminen), 5) taloudelliset tekijät (huono taloudellinen tilanne, muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia vs. muutos tuottaa taloudellisia hyötyjä). (5).

Sote - muutos: esteet ja mahdollisuudet. Muutosjohtaminen on syytä soveltaa sotemaailmaan. Sotessa muutos kohdistuu sekä nykyiseen sotejärjestelmään että meneillään olevaan muutokseen, mutta myös nykytilan ja muuttuneen järjestelmän välitilaan. Soten muutos kohdistuu asiakkaisiin, toiminnan organisointiin, rahoitukseen, henkilöstöön ja työtapoihin - ainakin. Siis kaikkeen! Muutosta edistäviä ja estäviä voimia voidaan soveltaa soteen seuraavaan tapaan:

1. Ympäristötekijät: Selkeätä mallia muualta ei ole, koska suomalainen järjestelmä nykytilassaan on ainutlaatuinen. Toisaalta tilanne tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa suomalainen ratkaisu.
2. Organisaation kulttuuri ja historia: Muutosvastarintaa on helppo pitää voimissaan, koska suomalainen järjestelmä on päätöksenteoltaan mahdollisimman pitkälle hajautettu. Muutosilmapiiri on valmiiksi kriittinen ja kyräilevä. Usko muutoksen mahdollisuuteens on hauras.
3. Sosiaaliset tekijät: Muutosvastarinta on valmiina leivottu nykyiseen sotejärjestelmään. Kunnat, kuntayhtymät, maakunnat ovat sellainen voimatekijä, joka helposti johtaa kansalaisten kannalta toisarvoisiin ratkaisuihin. Muutosvastarinta on toistaiseksi estänyt kaikki uudistukset.
4. Yksilökohtaiset tekijät: Alueiden poliitikot, johtavat virkamiehet pitävät kynsin hampain kiinni olemassa olevasta palvelurakenteesta. 
5. Taloudelliset tekijät: Muutoksen oleellinen ristiriita on kustannusten leikkaustarpeessa, toiminnan ja siihen liittyvien tukipalvelujen muutostarpeessa sekä väestön hoivan tarpeen muutoksissa. 

Sotemuutostyypit. Muutostyyppeihin liittyy kuhunkin riskejä:

1. Pieni mutta nopea muutos: Asiakasnäkökulman nostaminen ykköseksi antaan mahdollisuuksia tehdä runsaasti pieniä, mutta nopeita muutoksia. Asiakkaiden reaktiot realisoivat nopeasti mahdolliset riskit.
2. Pieni ja hidas muutos: Tällainen muutos tapahtuu huomaamatta "antaa mennä"-politiikan tuloksena. Sote-markkinat ovat ilmentymä hitaasta muutoksesta. Ovatko nämä sitten pieniä, riippuu maantieteellisestä alueesta tai soten palvelualasta. Esim. vanhusten palveluissa muutos on ollut nopea ja melkoisen suuri. Toisaalta esim. osassa terveyskeskuksia palvelut ovat hitaasti heikentyneet. 
3. Laaja-alainen ja nopea muutos: Yksityisessä soten kentässä on tapahtunut joitakin laaja-alaisia ja nopeita muutoksia, kun palvelut ovat keskittyneet harvojen toimijoiden käsiin. Asiakkaiden kannalta seuraukset ovat olleet arvaamattomia. Myös julkisten palvelujen ulkoistukset ja ulkoistussopimukset pitkälle tulevaisuuteen ovat paikallisesti laaja-alaisia. 
4. Laaja-alainen ja hidas muutos: Sote-uudistus kokonaisuudessaan tulee olemaan laaja-alainen ja hidas muutos. Periaatteessa riskitkin pitäisi olla tiedostettu ja ne ovat todella merkityksellisiä. 

Kotterin muutosten 8-kohtainen ohjelma - sotesovellus:

1. Muutoksen kiireellisyys ja välttämättömyys: Tätä tähdennystä ei ole tehty kaikkien muutokseen liittyvien osapuolten kannalta tasapuolisesti. Siksi muutosta on suunniteltu kolmella hallituskaudella. Sipilän hallituksen tulee uskottavasti perustella kaikille osapuolille muutoksen kiireellisyys ja välttämättömyys. Ensimmäinen perustelun vaihe tulee esille, kun julkistetaan itsehallintoalueratkaisu.
2. Perusta ohjaava ydintiimi: Tämä on tehty. (projektijohtaja esikuntineen, viite 6).
3. Laadi visio ja strategia: Tätä ei ole tehty tai sitä ei ole julkistettu. Hallitusohjelmassa on eräänlainen visio ja strategia tehty, mutta löyhä sellainen.
4. Viesti muutosvisiosta jatkuvasti: Viestiä tulee jatkuvasti, mutta se on epämääräistä ja viittaa tuleviin ratkaisuihin.
5. Valtuuta henkilöstö vision mukaiseen toimintaan: Valtuutukset puuttuvat, kun visiokin on vielä epätarkka.
6. Varmista lyhyen aikavälin onnistumiset. Rahoituksen perusratkaisu on nyt ilmoitettu ja varmistettu, että se on saatavissa ratkaistua perustuslain mukaisesti. Itsehallintoalueiden ratkaisu ei sen sijaan ole varmistettu. Liian monta kilpailevaa vaihtoehtoa on ilmassa. 
7. Vakiinnuta onnistumiset ja toteuta lisää muutoksia: Tämän kohdan toteuttaminen soteuudistuksen mallissa on tässä vaiheessa avoin, koska uudistusta ei ole toteutuksen osalta vielä paloiteltu vai paloitellaanko sitä itse asiassa lainkaan. Uudistus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. 
8. Juurruta uudet toimintatavat yrityskulttuuriin: Suunnitelmaa tästä ei ole olemassa.

Sähköinen sote. Termi on minun keksimä ja otan siihen nyt copyright-oikeuden - ainakin symbolisesti. Termi liittyy muutosjohtamiseen kahdella tapaa:

1. Uudistuksen haaste on "sähköinen" - osapuolia on edelleen paljon, intressejä on monia ja asiantuntijuuttakin on monenlaista - sähköisyys on pirullinen ongelma, joka pitäisi voida muuttaa mahdollisuudeksi. 
2. Uudistuksen haaste on sähköinen sanan varsinaisessa merkityksessä - digitaalinen. Digitalisaatio tulee ovista ja ikkunoista hyväksymme sen tai emme. Se ei odota suurta soteuudistusta, vaan se etenee osana toimintojen kehittämistä, rapautuvien IT-järjestelmien uudistamista, rapautuvien toimitilojen uudistamista. 

Ei muuta kuin muutosjohtamaan kaikilla tasoilla ja vetämään samaan suuntaan. Muuten lyhyen ja pitkän ajan riskien toteutumismahdollisuudet kasvavat. Muutoksen pitää olla hallittu koko prosessin kaikissa vaiheissa. (7) Muutos johtaa aina murrokseen, jolla on monenlaisia vaikutuksia - esim. tuottavuusloikka alaspäin. Tuota murrosta kuvaavat kaksi kuviota tässä kirjoituksessani. Raimo Pitkänen kuvaa muutoksen karikatyyrejä muutoksen eläintarhana. Kettu on opportunisti, ovela myötäilijä. Lammas on laumaeläin, ohjeiden noudattaja. Virtahepo on edunvalvoja, jähmeä suorittaja. Kotka on  enteprenööri, kaukonäköinen kyseenalaistaja. Näiden kaikkien kanssa on tultava toimeen. (8).

Päivitys 26.10.2015: Matti Rimpelä kommentoi toisaalla FB:ssa seuraavasti:

Matti Rimpelä Kuten kuvaat, muutoksella on monta tasoa vakiintuneen rakenteen hienosäädöstä laajaan systeemiseen muutokseen. Sote-uudistus asettuu laajan systeemisen muutoksen kehyksessä aivan poikkeukselliseen ääripäähän. Eihän enää ole kysymys sotemuutoksesta, vaan suomalaisen yhteiskunnan rakenteen laajasta rakennemuutoksesta. Suomen vahvuutena ja 1900-luvun menestyksen keskeisenä tekijänä ovat olleet vahva valtio ja vahvat kunnat sekä niiden keskeinen konsensus tulevaisuuteen varautumisessa. Viimeisen kahden vuosikymenen kuluessa molemmat ovat heikentyneet. Hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että kuntien tehtävät siirtyvä palvelujen järjestämisestä alueensa elinvoiman kehittämiseen. Emme siis enää ole tekemässä sote-uudistta, vaan uudistamme suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita, mutta ilman selvää näkymää siitä, mihin olemme menossa.

Viitteet

(1) Magnus Spiik (2008) perustelee blogikirjoituksessaan, että "muutosjohtaminen on out". Hän päätyy pohdinnoissaan seuraavaan: ..." Nykyjohtamisessa on pitkälle kysymys valmennettavuudesta eli jatkuvasta osaamisensa kehittämisestä sekä itsensä alttiiksi asettamisesta vahvuuksineen ja heikkouksineen. Johtaminen on vaativa palvelutehtävä eikä kutsu itsensä omahyväiseen korostamiseen muiden tai organisaation kustannuksella. Tulevaisuuden johtaja on sekä hallitseva että mukautuva. Hänellä on voimakas tahto, mutta hän osaa myös toimia vaatimattomasti. Hän on ihmiskeskeinen ja asiakeskeinen. Hän hallitsee aidon ja empaattisen vaikuttamisen taidon, mutta on samalla kova tuloksen tekijä. Hän kommunikoi avoimesti ja ottaa kritiikistä opikseen. Hän tietää mikä on viisasta organisaation ja päämärän kannalta. Hänen persoonansa on johtamisen työkalu eikä itsetarkoitus. Hän osaa rakentaa oman johtajuutensa taitavasti siten, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, tuloksia syntyy ja yrityksen ihmiset voivat hyvin. Onnistuminen on aina yhteinen asia. Tästä kokonaisuudesta löytyy myös taitava muutosjohtaja, jos sanaa halutaan vielä käyttää."
http://www.spiik.fi/wp/?p=415

(2) Olli muutosjohtamisen opissa. Nämä kuvat ja tekstitiivistykset ovat muistiinpanojani erään konsulttiyrityksen muutoskoulutuksesta. Yrityksellä on copyright teksteihin ja kuviin. Teen tässä nyt historiallisen lainauksen. Rutiinien ja uudelleenoppimisen haasteita käsittelin aikanaan 2014 blogikirjoituksessani. Päädyin tuossa kirjoituksessani seuraaviin päätelmiin:  
Mitä pitäisi tehdä? Meitä kaikkia pitäisi opettaa oppimaan, opettaa ajattelemaan, opettaa analysoimaan omaa mielenmaisemaa ja toimintatapoja. Julkisessa hallinnossa ja julkisissa palveluissa rutiinit, hallintokäytännöt, normit ja lait rajaavat uuden oppimista. Kehittäminen, uudistaminen, muutosten teko, projektit, lainsäädännön muutokset pitäisi rakentaa niin, että entisten toimintatapojen tilalle syntyy pysyviä uusia toimintatapoja. Täytyy nostaa esille tiedostamattomat vanhat käytännöt ja peilata ne uusiin ehdotuksiin. Koska vanhat käytännöt ovat useimmiten varmoja, riskittömiä, pitää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja testata, kokeilla ja ottaa mukaan kovimmat jääräpäät. Voisikohan tähän käyttää hyväksi ns. tuuppausta, josta kirjoitin taannoin blogissani.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/12/rutiinit-uuden-oppiminen-ei-helppoa.html

(3) Työterveyslaitos määrittelee muutosjohtamisen. TTL:n nettisivuilla on oma muutosjohtamisen aihealue: http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/muutoksen_hallinta_ja_kehittaminen/muutosjohtaminen/sivut/default.aspx
Muutosjohtamisessa vastataan mm. kysymykseen, onko muutos hallittavissa vai ei. Myönteisen vastauksen haastaa jatkuvat, toisiaan seuraavat ja samanaikaiset muutokset. Muutos käsitteenä nähdään tällaisessa tilanteessa jopa epäinformatiivisena ja vanhahtavana. Tästä huolimatta organisaation toimintaa ja muutosta toimintaympäristössä on pyrittävä ennakoimaan ja suunnittelemaan jatkuvuuden takaamiseksi.

Muutoksen hallinnan peruskysymyksiä ovat:

• Miksi muutoksia toteutetaan?
• Ovatko ne mielekkäitä?
• Miten niihin voi vaikuttaa?

Näihin kolmeen kysymykseen jokainen muutoksessa mukana oleva etsii kohdallaan vastauksia. Muutos pyritään ottamaan hallintaan löytämällä sille perusteluita ja ymmärtämällä sen merkitys ja etsimällä keinoja vaikuttaa sen suuntaan ja toteutumiseen. Muutosjohtamisen ydin on mahdollistaa näihin kysymyksiin vastaaminen. Siinä on kyse kahden asian yhtäaikaisesta hallinnasta: muutoksen sisällön ja toteutustavan. Pelkästään sisällöllisiin toimenpiteisiin keskittyminen tehtävämuutosten, aikataulujen ja resurssien säätelyn kautta ei turvata tuloksellista ja kestävää kehitystä edistävää muutosta. Toteutustavasta huolehdittaessa huomio kiinnitetään muutoksessa olevien erilaisiin näkökulmiin ja tarpeisiin. Lisäksi turvataan aktiivisin toimenpitein yhteisten merkitysten ja tulevaisuuskäsitysten luominen sekä aikaisemmista tavoista ja tottumuksista luopuminen ja uusien opettelu.

(4) Muutostyypit: Jari Stenvall, Petri Virtanen: Muutosta johtamassa, Helsinki 2007


(5) Muutosvastarinta: Satu Pakkanen: Muutosjohtaminen terveydenhuollon osastonhoitajan työssä, Itä-Suomen yliopisto, pro gradutyö, joulukuu 2011

(6) Projektijohtajan haastattelu STM:n sivuilla:
 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/onnistutaanko-sote-uudistuksella-kuromaan-kestavyysvajetta-umpeen-kolmella-miljardilla-?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter

(7) Monenlaisia malleja on esitetty hallitun muutoksen aikaansaamiseen. Eräs malli on tuo Kotterin 8 kohdan malli. Virtanen ja Stenvall esittävät 2014 ilmestyneessä kirjassaan "Älykäs julkinen organisaatio" omat vaihtoehtoiset mallit: alisosiaalinen ylhäältä alas malli; ylisosiaalinen ylhäältä alas malli sisältäen vuorovaikuselementin; tasapainoinen osallistava malli. (s. 198-202)

(8) Muutoksen eläintarha: Raimo Pitkänen: Johtamisen suurenmoinen keveys, Vantaa 2010, s. 218

Datapolitiikasta tietopolitiikkaan ja datavaraston hallittuun aukaisuun, 20.10.2015

Mutkainen tie datavarastoon (Viite 1)

Datavaraston aukaiseminen. Datapolitiikka tuli vastaan muutama viikko sitten, kun olin THL:n datapolitiikkatyöpajassa. Suuri osa oli THL:n väkeä, mutta oli siellä monipuolinen joukko laitoksen ulkopuolisiakin. Termi "datapolitiikka" oli minulle uusi. Ajattelin, että se on nyt keksitty hallitsemaan THL:n yli 800:aa tietovarantoa ja antamaan  ryhtiä uudistuksille. Hyvä! Jäin kuitenkin ihmettelemään, miksi kyse on datapolitiikasta. Data on tietohierarkian alin taso eli raaka-ainetaso, raaka-ainevarasto. Politiikka on puolestaan "yhteisten asioiden hoitoa". THL:n datapolitiikassa siis pyritään tekemään politiikkaa tiedon raaka-aineella. Selvitin asiaa eteenpäin ja havaitsin, että OPM on julkistanut avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan. Se on OPM:n datapolitiikkaa. Selvitin vielä lisää. Helsingin yliopisto on on julkistanut oman avoimen tieteen datapolitiikkansa. Kyse on siis ennen muuta tieteenharjoittajien omien henkilökohtaisten aineistojen avaamisesta laajempaan käyttöön. Suurin osa näistä THL:n 800 aineistosta on juuri tällaisia henkilökohtaisia tai tutkimusryhmien aineistoja. Datapolitiikka on siis ennen muuta avoimen tieteen asialla. (2)

Dataintegraatiota tyhmille

Datapolitiikka ei vain avointa tiedettä. Datapolitiikka THL:n ajattelussa sisältää kuitenkin kaiken datan - siis myös erilaiset tilastot, rekisterit ja indikaattoripankit. Tämä on hieno avaus laajempiin tietovarastoihin. Datapolitiikan ajatuksellinen ydin on avoimessa tieteessä, ei avoimessa datan-informaation-tiedon hyödyntämisessä kaikkiin tarkoituksiin - myös toiminnan ohjaukseen ja päätöksentekoon. Suora kopiointi avoimen tieteen maailmasta ei siis riitä. Datapolitiikassa on laajemmin kyse datan hyödyntämisestä (liike)toiminnassa. Näin tutkimusnäkökulma ei ole ainoa näkökulma datapolitiikassa. Datan hyödyntämisessä toiminnassa on mahdollistettava erilaisten datojen integraatio. (3) Julkaisu "Data Intergration for Dummies" (4) antaa keskeiset viiisi vaatimusta datalle: 1) datan moninaisuus (variety), 2) datan määrä (volume), 3) nopeus (velocity), 4) datan totuudenmukaisuus (veracity), 5) datan arvo (value).

Variety (datan moninaisuus). Toiminnan ohjaamiseen tarvitaan kaikki relevantti data, vaikka eri datat eivät välttämättä ole alkutilanteessa yhteensopivia. Metadata-analyysin avulla voidaan hakea tietyt ydintiedot, joiden avulla voidaan eri datalähteet saada jollain tapaa yhteismitallisiksi.  Tässä THL:n tapauksessa periaatteessa kaikki tutkimus- ja rekisteridata on saatavissa samalle "viivalle", koska ne ovat strukturoitua dataa. Kanta- ja tuleva Kansa-tietovarannot sisältävät myös strukturoimatonta dataa, joihin  tarvitaan erityisiä analyysityökaluja ja /tai rinnakkaista tietovarastoratkaisua.

Volume (datan määrä). Datan määrän huomioon ottaminen on tietovarastoasia ja palvelininfran kapasiteettiasia. Varmista, että datan integroinnin välineet ovat helposti skaalattavissa datan määrän kasvaessa. Näin tässä tyhmien ohjeessa kerrotaan. Jotta data voidaan saada uudella tapaa hyödynnettyä, on tehtävä paljon erikseen olevien datavarastojen yhdistämistyötä. Tämä liittyy myös nyt muodissa oleviin käsitteisiin "masterdata" ja "big data". Oheinen kuvio valaiseen datan uudelleen varastoinnin haastetta. (5)

Velocity (datan nopeus). Toiminnan ohjauksessa keskeistä on datan ajankohtaisuus eli nopeus saada se prosessoitua käyttäjien tarpeisiin. Tässä vaatimuksessa on eroja erilaisten käyttötarkoitusten kesken. Tutkimustoiminnassa nopeus ei ole samalla tapaa keskeinen tekijä. Sotemaailmassa tarvitaan panostusta datan nopeuteen. Kun soteuudistusta pistetään käytäntöön, pitää saada aikaan mahdollisimman reaaliaikainen kattava toiminnanohjausjärjestelmä. Tähän ei riitä vallalla oleva hidas rekisteripohjainen tiedon keruusysteemi, jossa tietoja päästään hyödyntämään vasta seuraavana vuonna tai jopa ylivuotisesti. (6).

Kansallinen palveluväylä (KAPA, viite 7)

Veracity (datan totuudenmukaisuus). Datan luotettavuus on erityisen tärkeä ominaisuus kaikessa käyttötarkoituksessa. Tutkimustoiminnassa tosin voidaan hyödyntää dataa, joka on riittävän kattavaa ja luotettavaa. Päätöksenteossa ääritapauksissa datan pitää olla täysin luotettavaa. Sote-valvontatieto on ääriesimerkki datan luotettavuudesta. Muuten poikkeamiin ei voida puuttua uskottavasti. Totuudenmukaisuutta edistää ns. yhden kirjauksen periaate ja se, että kirjaajallekin syntyy välitön hyöty tästä tietotyöstä. Datan totuudenmukaisuutta edistää myös sen monipuolinen käyttö. Ja sitten vielä lopuksi datan keruussa, varastoinnissa ja käytössä on myös laatuperiaatteet ja laadun tarkistuksen eri vaiheet. Jo datan kirjaamisvaiheessa voidaan rakentaa erilaisia datan laatua kohottavia välineitä (estot, huomautukset, suositukset, ohjeet). Niin ja sitten on tämä kertakirjausta edistävä asia eli kerran kirjatun tiedon hyödyntäminen. Tätähän edistää mitä suurimmassa määrin kansallinen (Virosta lainattu) KAPA-hanke eli kansallinen palveluväylä. (ks. oheinen kuva)

Value (datan arvo). On aina tiedettävä, mihin tarkoitukseen dataa halutaan käyttää. Mikä on datan arvo osana päätöksentekoa tai uusien mahdollisuuksien avaamista? Toisaalta tänä bigdata-aikakautena halutaan myös korostaa sitä, että kannattaa kerätä dataa mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Olen kuitenkin datan loppukäyttäjänä tarkka siitä, mihin tarkoitukseen tuota dataa käytetään. Tässä "Dummy"-kirjasessa ei nosteta kovin korkealle datan väärinkäytön mahdollisuuksia. Yksilön tietoturva on keskeinen läpimenevä periaate, joka nostetaan myös osaksi kokonaisarkkitehtuuria (toiminta - tieto - tietojärjestelmä - teknologia - tietoturva). Siis kuka ja miten saa käyttää dataa? (8)

Datapolitiikasta tietopolitiikkaan. Datapolitiikan sijasta pitäisi puhua tietopolitiikasta, joka siis käsittää datan, informaation, tiedon ja tietämyksen kokonaisuuden. Tietopolitiikka koskee sekä tieteessä syntyvää tietoa että toiminnassa syntyvää tietoa. Dataa on jalostettava yllä esitettyjen jalojen periaatteiden avulla. Koko tiedonhallinnan prosessin on nojauduttava kokonaisarkkitehtuuriin ja siinä julistettuihin periaatteisiin. Tietoturva on sisään leivottava tietopolitiikan kokonaisuuteen. Lainsäädäntö on rakennettava tukemaan viisasta tietopolitiikkaa. Niin tieto-omaisuutta on kehitettävä ja hallittava strategisesti. (9).  Verottajan työtä kannattaa pitää hyvänä esimerkkinä tuon viranomaisen harjoittamasta tietopolitiikasta. Tuloksia on syntynyt meille kaikille. (10).

Päivitys 17.10.2015: Sain nopeasti FB:n kautta kommentin käsitteeseen "datapolitiikka". Hienoa. Sitä kaipasinkin. Datapolitiikka on THL:n ja myös Helsingin Yliopiston käyttämä termi. Toinen termi on dataintegraatio, joka on peräisin Wikipediasta. Kumpaakin termiä Sami kommentoi kriittisesti.  Siteeraamassani monisteessa " Data Integration for Dummies" ei ole lyhyesti määritelty tätä dataintegraatiota.  Tässä kommentti:
Sami Kristian Laine Tuo datapolitiikka ei ole minusta hyvä suomennos tuolle käsitteelle.
"Huomioiden nuo organisaatiot ja linkit, joita käytät, niin kyseessä on ehkä "data policy" ja sitä kuvaisi paremminkin "tiedonhallinnan toimintamalli" tai "tiedonhallinnan käytännöt". Minusta kyseessä ei ole "data politics". Tähän "data policy" aihepiiriin linkittyy mm. rekisteriselosteet, arkistointisuunnitelmat, tietoturvaselosteet ja vastaavat tarkemmin rajatut ja perinteiset toimintatavat.Olen seurannut näitä aika kauan sekä tieteen että terveydenhuollon näkökulmasta. Mukana myös kommentoijana tai aktivistina. Näiden kansallisten hankkeiden kautta kaikki (lähes) yliopistot ovat joutuneet aktivoitumaan asiassa ja mm. THL on herännyt tähän tarpeeseen. Tähän liittyy laajempikin datan avaamisen kehittäminen valtakunnallisesti ja eri puolilla julkishallintoa.Suomessa ollaan vielä aika alussa tässä kokonaisvaltaisessa hallinnoinnissa ja ennen kaikkea sen käytännön tukemisessa. Toiminta on vielä hyvin pitkälle historiallisia rekisteriseloste-, arkistointi-käytäntöjä, jotka on rakennettu tietoa tuottavan yksikön näkökulmasta. Ei asiakkaille tai tiedon hyödyntäjille. LISÄYS: Mikä olisi tuolle hyvä suomennos - en oikein itsekään tiedä mikä se olisi. Toimintamalli on hiukan liian laaja ja toimintaan liittyvä, kun data policylla viitataan usein hallinnoinnin tavoitelinjauksiin. Politiikka ei oikein minun mielestäni sovi myöskään tähän, mutta toki se on vain oma näkemys...PS. Kannattaa välttää noita wikipedia-viitteitä. Ne on tiedonhallinnan osalta usein varsinaista kuraa varsinkin suomenkielellä, mutta usein myös englanniksi. Valitettavasti. Esim. tuo linkittämäsi dataintegraatio on tosi kujalla olevaa tekstiä... Ei ole selvästikään aihepiirin tuntevan henkilön tekemää tekstiä."

Päivitys 20.10.2015: THL avoimen datan ideoiden perässä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää ideoita laajojen terveysaiheisten aineistojen käyttöön.
– Etsimme esimerkiksi sovelluksia joilla voi vertailla liikkumista, ravitsemusta ja muita elintapoja parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi. Olemme myös kiinnostuneet sovelluksista, joilla voisi vertailla julkishallinnon toimintatapoja, tiedote kertoo.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/terveyden+ja+hyvinvoinnin+laitos+keraa+avoimen+datan+kayttoideoita/a1070787
https://www.thl.fi/fi/-/mihin-kayttaisit-thl-n-avointa-dataa-

Viitteet

(1) Data Repository = datan säilytyspaikka, varasto. Tämäkin käsite on määritelty ja sen ympärillä on omat nettisivunsa: "Data repository is a somewhat general term used to refer to a destination designated for data storage. However, many IT experts use the term more specifically to refer to a particular kind of setup within an overall IT structure, such as a group of databases, where an enterprise or organization has chosen to keep various kinds of data."
https://www.techopedia.com/definition/23341/data-repository


(2) Avoin tiede: Kyse on julkaisujen ja tutkimusaineistojen avoimesta saatavuudesta (kuten avoin lähdekoodi) ja menettelytapojen vaikuttavuuden mittaamisesta. Tiedeyhteisö ympäri maailmaa pyrkii edistämään avointa tiedettä. Moni tutkimusten ja julkaisujen hyväksikäyttäjä tuntee kuitenkin ongelmat eli hyvä viite voi pysähtyä etsinnässä maksuautomaattiin ja näin jäädä siinä akuutissa tilanteessa hyödyntämättä. Wikipediassa asiaa on käsitelty kattavasti. Samoin "avoin tiede" -kotisivuilla on linkit kaikkiin ajankohtaisiin suomalaisiin aktiviteetteihin. THL:n ylläpitämä "Julkari" pitää sisällään sotemaailman tutkimuksia vapaasti luettavissa ja haettavissa.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tiede
- https://en.wikipedia.org/wiki/Open_science
- http://avointiede.fi/home
- https://www.julkari.fi/
- Helsingin yliopistolla on jo vuonna 2011 julkistettu työryhmän mietintö datapolitiikasta: http://hdl.handle.net/10138/2845

(3) "Dataintegraatiolla tarkoitetaan tiedon muuntamista ja kuljettamista tietojärjestelmästä toiseen. Tietoelementit voivat sijaita useammassa kuin yhdessä erillisessä järjestelmässä. Tyypillisesti dataintegraatio ajatellaan useamman lähdeaineiston tietokuvauksen muuntamisena yhteen yhdenmukaistettuun muotoon, jota tiedon tarvitsijat käyttävät. Lähde- ja kohdeaineistot kuvataan nykypäivänä tyypillisesti skeemoin ja niiden välistä muunnosta kuvataan nykypäivänä usein XSL-muunnoksella. Dataintegraatio ei kuitenkaan millään lailla rajoitu XML-teknologioiden käyttöön." https://fi.wikipedia.org/wiki/Dataintegraatio
Brian Underdahl (viite 4) määrittelee laajasti dataintegraation, mutta ei anna yksikäsitteistä määritelmää. On ymmärrettävä, mitä datalla tarkoitetaan (strukturoitua, semistrukturoitua tai strukturoimatonta dataa; sensoridataa). Dataan liittyy metadata. Siihen littyy myös big data. Kysymys on datan integrointiprosessista, jossa integroinnin välineenä voidaan käyttää pilvipalveluita tai paikallisia palveluita tai hybridisti molempia. Datan integrointi edellyttää erilaisten välineiden käyttöä, kuten mappaus, yhteiset termit ja käsitteet, datan laadun periaatteet.

(4) Brian Underdahl: Data Intergration for Dummies, John Wiley & Sons 2014 (Informatica Special Publication)

(5) Big data ja masterdata: Big datan ja masterdatan suhdetta ja merkitystä kuvaa hyvin Tero Laatikaisen blogikirjoitus "Master Data on monisyistä, monista syistä". Laatikainen toteaa mm. seuraavaa: " Master Data on ennen kaikkea liiketoimintakriittistä tietoa. Kaikki toiminnot hyödyntävät jotain Master Dataa prosesseissaan. Master Dataa tarvitaan strategisessa suunnittelussa, taktisessa johtamisessa ja jokapäiväisessä operatiivisessa toiminnassa. Arkkitehtuurin näkökulmasta Master Data kytkeytyy edellisten tueksi tietovarastoihin sekä operatiivisiin järjestelmiin."
http://www.arihovi.com/master-data-blogi/

(6) Datan nopeus: Tätä asiaa pohdiskelin taannoin blogikirjoituksessani (toukokuu 2014), jossa päädyin hiukan masentaviin lopputuloksiin: Työpöytä puuttuu. Soteuudistus edellyttäisi kattavaa tiedonhallintaa sotealueittain, palvelujen tuottajittain ja aina operatiiviselle tasolle saakka. Myös valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta edellyttäisivät yhteensopivaa tiedonhallintaa ja lopputuoteratkaisu - työpöytää. Tarvittaisiin vielä ennustavuutta, riskien esiin nostavaa tiedonhallintaa jne. Eli kaukana ollaan vielä ihanteesta. Katsellessani ulkoisin käyttäjän silmin tiedon kattausta, on se runsasta, monipuolista ja monenlaisilla välineillä tuotettua. Hyvä tieto hukkuu linkkiviidakkoon tai linkkien hakuun.  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/05/valtakunnallinen-sote-tieto-kroonisen.html

(7) Kansallinen palveluväylä-hanke etenee ja siitä raportoidaan säännöllisesti seminaareissa, KAPAn omilla sivuilla, LinkedInissä ja esuomi-sivustolla. https://esuomi.fi/viisi-pointtia/

(8) Tietoturva: Tietoturvauhkien hallintaan saattamisesta olen kirjoittanut aikaisemmissa blogikirjoituksissani, joista paras koonnos liittyy Kimmo Rouskun "Tietoturvaopas"-kirjan arvioon. Suosittelen läpimästi myös Kimmon kirjaa. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/tietoturvauhat-hallintaan.html
- Niin kaikki uusi teknologia tiedon keruun ympärillä ei tuota pelkkää hyvää. Tässä on yksi poiminta ongelmista Englannin suunnalta:  "NHS-approved apps found 'leaking' ID data"
http://www.bbc.com/news/technology-34346806?utm_content=buffere83de&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

(9) Tietopolitiikka:
Mika Heleniuksen blogikirjoitus: "Tieto-omaisuuden kokonaisuuutta on johdettava ja omistettava strategisesti myös julkishallinnossa": "Kokonaisarkkitehtuurin lakisääteisyys on kansakunnan etu, jotta Suomi pääsee eroon ICT tuhlaamisesta ja takaisiin digitaalisen kilpailukyvyn johtavaksi kehittäjämaaksi, jossa osataan johtaa uuden luomista ja kehittämistä. Ongelmana muistion esittämässä toimintamallissa näen yhden näkökulman lyhyen tähtäimen hyötyjen liiallisen korostumisen pitkäjänteisen kokonaiskehittämisen sijaan. Kansallisena riskinä on, että ajaudumme takaisin kalliin maksajan rooliin johtajuuden ja ymmärryksen puuttuessa."
https://www.linkedin.com/pulse/tieto-omaisuuden-kokonaisuuutta-johdettava-ja-my%C3%B6s-mika-helenius?trk=prof-post

(10) Verottaja hyvä esimerkki: Veron harjoittamaa tietopolitiikkaa on kehuttu esimerkkinä meillä ja muualla. Kriittistäkin puhetta on verottajasta tietysti käytetty. Tässä esimerkki kriittisestä puheesta ja verottajan kommenteista:  http://veroblogit.com/2015/09/17/verottajan-chat-saastaa-verorahoja/

Sote-uudistus riskien keskellä, päivitys 1.12.2015

Sote-uudistus on riskialtis hanke. Siksi uudistusta ei ole saatu aikaan vuosikymmeniin. Toisaalta en ole nähnyt vakavia analyysejä soten riskeistä ja niiden minimoinnista tai poistamisesta. Itse asiassa jatkuvasti on tuotu mukaan uusia riskejä ja näin vaikeutettu muutosten aikaansaantia. Jatkan edellisessä blogikirjoituksessani aloittamaani riskianalyysiä.  Riskit on tunnistettava ja arvioitava. Seuraavassa vaiheessa on suunniteltava riskien hallitsemisen  keinot. Kolmannessa vaiheessa on varauduttava pahimpaan eli vahinkoon ja miten siitä toivutaan. Ja lopuksi on arvioitava ja seurattava, miten tässä kävi näin  ja miksi sekä otettava oppia. (1) Seuraten edellisen kirjoitukseni juonta soteuudistuksessa on nähtävissä kaksi näkökulmaa riskeihin:

1. Tehdään soteuudistuksessa mitä vain, niin esiin nousee kolmentyyppisiä riskejä: a. asiaan liittyvät riskit - tässä tapauksessa kansalaisten/asiakkaiden/potilaiden riskit, b. organisaatioon liittyvät riskit - organisointi, johtaminen, valvonta, rahoitus ja kannusteet tuovat riskejä mukanaan, c. henkilöstöön liittyvät riskit - riittävyys, osaaminen, asiakas/potilasturvallisuuden riskit. 
2. Soteuudistus on projekti, johon liittyvät perinteiset projektin riskit: a. aikatauluriskit, b. resurssiriskit, c. lopputulosriskit.

Kansalaista/asiakasta/potilasta koskevat riskit. Kansalaisen kannalta sote-palvelut tulee saada viipymättä tarpeen mukaan. Kaikilla meillä pitää olla yhtäläiset oikeudet palveluiden saantiin. (yhdenvertaisuusperiaate). Meillä voi olla erilaisia ongelmia samaan aikaan. Ne on hanskattava. Siksi sosiaali- ja terveys on toimittava yhteen - soteintegraatio. Meidän on saatava palvelut jatkumona eli palvelujen tarjoajien on toimittava saumattomasti yhteen. Ja vielä lopuksi meidän on voitava valita ainakin jossain mitassa palvelujen tuottajia. (2) Suurin riski tässä on, että kansalaisnäkökulma jätetään toissijaiseksi.

Organisaatioriskit. Näiden riskien käsittely on ollut etulinjassa jatkuvasti. Kyseessä ovat vallankäyttöön liittyvät riskit, mutta pitäisi olla ensisijassa kyse sote-toiminnan järkevään organisointiin liittyvistä riskeistä. Itsehallintoalueiden osalta riskejä on jo näkyvissä viljalti. (alueiden vaihteluväli 5-19). Karttatyö valjastetaan aluepolitikoinnille tai olemassa olevien organisaatioiden puolustamiselle. Karttatyö voidaan valjastaa aidosti sote-asioiden pohdinnalle. Tällöin tulee esille kansalaisten kannalta "palvelumaantiede" tai nykyisen palvelurakenteen ja toivottavan palvelurakenteen yhdistäminen. (3) Rahoitusratkaisu jakaa myös eri intressipiirejä. (4). Organisaatioriskejä tuottaa myös yksityiset, julkiset ja puolijulkiset organisaatiomallit. Siis lähdetäänkö ja miten sotemarkkinoille vai taataanko julkisia tuotantomonopoleja. (5)

Henkilöstöriskit. Tällä hetkellä taitaa merkittävin henkilöstöriski liittyä sote-resurssien leikkausesityksiin. Jos resursseista karsitaan miljardeja pois, on väistämättä kyse henkilömäärien vähentämisestä. Toinen riski piilee henkilöstön osaamisessa ja siinä, miten vähenevän henkiilöstön avulla voidaan vastata jatkuvasti lisääntyviin palvelutarpeisiin (ikääntyminen, uudet hoitomahdollisuudet). Ääripäässä on asiakas/potilasturvallisuusriskit, kun henkilöstön määrä niukkenee ja hoitotarpeet kasvavat. Tulevaisuudessakin tarvitsemme hoitoon ja hoivaan henkilötyöpanoksia - robotit eivät korvaa tätä tarvetta. (6).

Sote-uudistusprojekti. Aikataulu muodostaa jälleen keskeisen riskin. Kun mukaan tuodaan uusia elementtejä eli aluehallinnon kokonaisuudistus ja rahoituksen kokonaisuudistus, on seurauksena useanlaisia riskejä alkaen poliittisista riskeistä, jatkuen lainsäädäntöön liittyviin riskeihin ja päättyen organisatioiden kokonaisuudistukseen liittyviin  riskeihin.  Uudistukseen liittyvät resurssiriskit koskevat projektia monin tavoin: 1) valtionhallinnon valmisteluun liittyvät riskit mukaan lukien työnjako poliittisten voimien, virkamiesten ja muiden ammattilaisten välillä (kuten THL:n rooli), 2) valtionhallinnon ja kuntahallinnon väliseen yhteistyöhön liittyvät riskit, 3) palvelujen tuottajien riskit hoitaa palvelut ja samalla muuttaa organisaatioita ja toimintatapoja. Lopputulosriskit ovat ilmeisiä eli saadaanko aikaan kansalaisten yhdenvertaisuutta palveleva uusi sote-järjestelmä, joka on nykyistä toimivampi kokonaisuudessaan. Vai menetetäänkö nykyisenkin järjestelmän hyvät puolet?

Riskianalyysi nyt tarpeen. Ehdotukseni on, että sote-projektipäällikkö Tuomas Pöysti esikuntineen tekee riskianalyysin koko soteuudistuksesta nyt heti mitä pikimmiten. Analyysissä voitaisiin käyttää hyväksi edellisestä kierroksesta kertynyttä materiaalia sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja tietovarantoja (kuten Aalto-yliopiston tutkimukset ja THL:n tutkimukset ja tietovarannot). Kun tehdään alkuvaiheessa riskikartoitus ja luodaan menettelyt riskien minimoinniksi, voidaan koko hanketta seurata tämän menettelyn avulla ja oppia matkalla. Kriittinen aineistojen tarkastelu on kuitenkin tarpeen, koska uudistuksen aikaisemmat vaiheet sisältävät paljon ennakkokäsityksiä ja niihin perustuvia tulkintoja myös tutkimus- ja tilastoaineistoista. (7)

Asiakasanalyysi tarpeet. Uudistuksen vaiheet ovat voimakkaasti painottuneet organisaatiouudistukseen ja rahoitusuudistukseen. Nyt olisi myös kiireesti tehtävä asiakasanalyysi kokoamalla olemassa oleva tieto ja tekemällä tarvittaessa lisäselvityksiä. Tein aiheesta blogikirjoituksen taannoin. (8). 

Päivitys: Ylen uutinen 20.10.2015: "Soten rahoituksesta tehty perusratkaisu – vastuu valtiolle.
Ylen tietojen mukaan hallituksen lupaama perusratkaisu soten rahoituksesta on tehty. Tulevat itsehallintoalueet saavat rahansa valtiolta. Jo hallitusohjelmassa päätettiin, että vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy pois kunnilta uusille itsehallintoalueille. Tämä rahoituspäätös on vasta alku. Selvitystyötä tarvitaan vielä paljon."http://yle.fi/uutiset/soten_rahoituksesta_tehty_perusratkaisu__vastuu_valtiolle/8393517 

Päivitys: HS:n uutinen 20.10.2015: "Ministeriö vähentäisi päivystystä"
Uutisen mukaan itsehallintoalueet luotaisiin jäljelle jäävien päivystysyksiköiden pohjalle, jolloin itsehallintoalueita olisi 12. Samaisen uutisen mukaan edelleen kokoomus olisi tuon 5 alueen mallin kannalla ja osa kepusta 18 alueen puolella (maakuntapohja). Riskit ovat ennallaan, kunnes lokakuussa 2015 saadaan aikaan jokin yhteinen hallituksen ratkaisu. Näyttää siltä, että kiistat alueiden ympärillä tulevat jatkumaan.

Päivitys 20.10.2015: Tietojärjestelmäriskit:  Organisaatioriskien joukkoon mahtuu myös IT-järjestelmien tulevaisuus, yhteen toimivuus ja järjestelmien integrointi osaksi palvelujen tuottajan omaa toiminnanohjausta, itsehallintoalueen toiminnanohjausta ja valtakunnallista ohjausta. STM:n virkamiehet ovat lausuneet asiasta ilmeisen kiireisen kannanoton 19.10.2015. Kannanoton lopuksi todetaan ilmeinen riski tässäkin asiassa: "Tulevilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevilla itsehallintoalueilla on oikeus päättää tietojärjestelmäratkaisuistaan ja vastuu niiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Sosiaali- ja terveysministeriö tai valtiovarainministeriö ei voi antaa ennakkoon sitoumuksia niiden puolesta."  http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tietojarjestelmien-kehittamista-tulee-jatkaa

Päivitys 1.12.2015: Potilasturvallisuusyhdistys edistää sanan mukaisesti potilasturvallisuutta ja pyrkii vähentämään riskejä. http://spty.fi/
Mediuutiset kertoi aiheesta 1.12.2015....
"Potilasturvallisuusyhdistyksellä on sellainen tuntuma, että riskien hallinnassa on selvää vaihtelua eri organisaatioiden välillä. Tutkimusta asiasta ei ole tehty.
– Käsittääkseni myös riskien hallinnan vaikutukset jäävät vähäisiksi käytännön toiminnassa, Ermo Haavisto sanoo.
Yhdistyksen mukaan on tärkeää, että potilasturvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti saman kaavan mukaan kaikkialla. Se on osa laadun varmistamista ja parantamista.
– Tavoitteena on, että jos riskien hallinnasta ei tule ihan elämäntapa, niin ainakin työtapa. Riskien hallinnan pitäisi olla osa jokapäiväistä työtä eikä mitään erillistä toimintaa."
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/katta+pitempaa+potilasturvallisuuteen/a1072807

Viitteet

(1) Riskien hallinta:Edellisessä blogikirjoituksessa avasin riskien hallinnan mallia soten suuntaan:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/riskit-hallintaan-sotessa_4.html
Kuva / riskien keskellä on Punaisen ristin esittelyvideosta:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/20140523/sovellus-opettaa-syista-ja-seurauksista?gclid=CLXTloveusgCFUIDcwodAdQMdQ

(2) Päivitys 16.10.2015: Valinnanvapaus on vielä nykyjärjestelmällä palvelujen hallittavuuden kannalta pieni riski, koska monikanavarahoitus, palvelujen alueellinen sijainti ja palvelukäyttäytyminen pitävät entiset asiakas/potilasvirrat hallinnassa. Merkittävin mahdollisuus valintaan tapahtuu terveysasemien osalta ja siinäkin muutokset ovat pieniä. Kirjoitin valinnanvapaudesta blogikirjoituksen taannoin 2014 perustuen ajankohtaiseen tutkimukseen: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html . Sen osoittaa myös MTV:n uutinen 16.10.2015: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/laakarit-liian-varovaisia-uusittu-laki-potilaan-valinnanvapaudesta-terveydenhuollossa-ei-toimi/5501740?utm_content=bufferd715b&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
 
(3) Karttatyöhön liittyvät riskit:
- Yle on tehnyt karttamallinnuksen, jota esittelee Ylen toimittaja Tiina Merikanto blogikirjoituksessaan. http://yle.fi/uutiset/analyysi_sote-uudistus_on_vaanto_kokoomuksen_ja_keskustan_vallasta__katso_ylen_kartat/8354474
- Kuntapäättäjät ottivat kantaa asiaan KAKS-tutkimuksessa: "Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana tulee olla 18 maakuntaa."     http://www.kaks.fi/node/8201
Sitran rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään terveyspalvelujen saatavuutta tulevaisuudessa karttamallinnuksen avulla. "Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä laski, millaiset olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kannalta optimaaliset vaihtoehdot sote-alueiksi viiden, kymmenen ja viidentoista alueen malleilla. Oheiset karttakuvat kertovat lähtötilanteen, eli sen, millaisiksi vaihtoehdoiksi optimaaliset alueet muotoutuvat nykytilanteessa ja nykyväestöllä. Mukana on myös arvio tarvittujen palvelupisteiden määrän muutoksesta vuoteen 2025 mennessä. Selvitystä ei tehty hallinnollisten rajojen puitteissa, vaan vuodelle 2025 hahmoteltujen palvelupisteiden määrä ja sijainti perustuu siihen, miten palveluiden saavutettavuus kärsii kaikkein vähiten asiakkaiden näkökulmasta, sanoo geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta." https://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/digitalisaation-mahdollisuudet-huomioitava-sote-uudistuksessa

(ks. myös päivitys 20.10.2015)

(4) Rahoitusmallit: Soten projektijohtaja Pöystin työryhmä esitti loppukesästä vaihtoehtoisia malleja, joihin nyt ovat ottaneet kantaa myös kuntapäättäjät (KAKS- Kunta-alan kehittämissäätiön selvitys 10.10.2015) http://www.kaks.fi/node/8208
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/sotejohtaja-poysti-valtion-soterahoitus-varteenotettava-kunnat-samaa-mielta/?utm_medium=twitter&utm_source=twitterfeed
(ks. myös päivitys 20.10.2015)

(5) "Soteuudistus ei synny kopioimalla vanhaa" (Länsiväylän uutinen 10.10.22015/ tuore väitöstutkimus): Väitöstutkija Päivikki Kuoppakangas toteaa Länsiväylän haastattelussa mm. seuraavaa:
"Julkisen terveydenhuollon organisaatiot tavoittelevat toiminnallista tehokkuutta kopioimalla toimintamalleja muista kunnista ja niiden terveydenhuollon organisaatiomuutoksista. Samanaikaisesti julkisen sektorin lisääntyneet läpinäkyvyystavoitteet kasvattavat byrokratiaa." Toisena ristiriitana tutkija pitää tavoitetta henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidosta vs. tavoitteita siirtyä tehdasmaisiin työprosesseihin. Ja kolmantena ristiriitana tutkija näkee tavoitteet haskea yksityisen sektorin liiketoimintamalleja, mutta julkisen sektorin tukemien organisaatioiden kilpailu on EU:n kilpailudirektiivin vastaista. Niin tutkija päätyy ehdottamaan, että erilaisia organisaatiomalleja pitäisi tutkia ennen kuin tehdään päätöksiä. Organisaatiomalli ei itsessään ole "taikasauva".  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-449-8

(6) Hoiva-ala tarvitsee jatkossakin henkilöstöä:
http://www.hs.fi/mielipide/a1444358851387?jako=bf3b8319d62f767cea6784f4364c049a&ref=fb-share

(7) Kriittinen aineistojen käsittely tarpeen: Esimerkiksi vanhustenhuollosta ja laitoshoidosta on runsaasti toisistaan poikkeavia tutkimus- ja ennustemateriaaleja. Olen käsitellyt näitä blogikirjoituksissani. Myös valinnanvapaudesta on erilaisia käsityksiä ja myös tutkimustuloksia. Viimeisin löytämäni kriittinen kirjoitus koskee sairastavuutta ja sen perusteena olevia tilastoaineistoja: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/on-vaikeaa-tietaa-kuinka-paljon-suomalaiset-sairastavat?p_p_auth=HZ2g2iDr

(8)Asiakasanalyysissä voitaisiin ottaa oppia markkinoinnista:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/asiakasanalyysi-tarpeen-sotesektorilla.html

Riskit hallintaan sotessa

SRHY-riskienhallinta, viite 1

Riskien hallintaprosessi. "Riskienhallintaprosessilla on selkeät päävaiheet. Ensin riskit on tunnistettava ja arvioitava. Sen jälkeen suunnitellaan riskien hallitsemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Kolmannessa vaiheessa suunnitellaan miten vahingon sattuessa toimitaan ja miten vahingoista toivutaan. Viimeisessä vaiheessa tilannetta ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan sekä tarvittaessa raportoidaan yrityksen ylimmälle johdolle yrityksen riskitilanteesta (merkittävimmät riskit ja niiden kehitys). Parhaassa tapauksessa toteutuneista riskitapahtumista myös opitaan."   (1)

Riskien hallinta on todellisuutta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Me kansalaiset hallitsemme riskit hankkimalla erilaisia vakuutuksia. Verovaroin rakennettu ja ylläpidetty hyvinvointiyhteiskunta on riskien hallintaan. Projektityössä riskien hallinta on oleellinen osa. Keskeiset projektin riskit liittyvät aikatauluun, resursseihin ja projektin tavoitteisiin. Silti riskien hallinnan ajattelumalli ei ole tullut systemaattiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta, johtamista ja valvontaa. Riskien systemaattisella hallinnalla tunnistetaan vaarat ja ongelmat sekä rakennetaan menettelyt riskien välttämiselle tai minimoinnille. Mutta riskien minimointi voi johtaa myös uusien innovaatioiden ja toiminnan muutosten minimointiin.  Riskien hallintaa pohdittiin pohjoismaisilla valvontapäivillä 1.-2.10.2015 Helsingissä. (2) Päivien annin perusteella innostuin tekemään tämän kirjoituksen.

Soten asiakasriskit. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaaseen/potilaaseen kohdistuvat riskit pitää poistaa tai minimoida. Tietysti yksityisiä sote-palveluja tuottavat yritykset keskittyvät oman yritysriskinsä minimointiin, mutta yhteiskunnan kannalta kyse on kansalaisen hyvinvointiriskien minimoinnista. Kansalaisen riskit voitaisiin jakaa prosessiajattelun avulla seuraaviin osiin: 1. riski jäädä ilman tarvittavia palveluita, 2. riski saada palvelut tarpeeseen nähden liian myöhään, viiveellä tai riittämättömästi, 3. riski saada vääriä tai ongelmaan vaikuttamattomia palveluita, 4. palvelu/hoitovirheriskit, 5. riskit palvelun/ hoidon jatkuvuudelle. Tietysti me kansalaiset omalla toiminnallamme aiheutamme riskejä, jolloin riskin realisoiva vahinko tulee sotejärjestelmän korjattavaksi. Ennaltaehkäisevä työ on riskien minimointia, mutta tässäkin työssä on kustannus-hyötyriskinsä. Me kansalaisina teemme jatkuvasti ratkaisuja, jotka joko vähentävät tai lisäävät riskejä. Julkinen ennalta ehkäisevä toiminta on jatkuvasti joko systemaattisen tai epäsystemaattisen riskiarvioinnin kohteena. Eli millaista ennalta ehkäisevää työtä kannattaa tehdä.

Riskien tunnistaminen. Tanskalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa jaetaan riskit kolmeen kategoriaan: 1) sisältö eli keskeiset asiaryhmät, 2) organisaatio, 3) henkilöt. (3) Tämä on hyvä lähtökohta suomalaiseenkin maisemaan. En tunne läpikotaisin tanskalaista mallia, joten teen oman tulkintani näihin kategorioihin seuraavasti:

1. Asiaryhmät: Asiaryhmien hakuun pitää rakentaa kriteeristö esim. seuraavaan tapaan: a. asiaryhmän kattavuus kansalaisen kannalta (eli kuinka suuri osa meistä on tuon riskin piirissä), b. asiaryhmän riskin kustannusvaikutus yhteiskunnalle, c. asiaryhmän riskin vaikutukset yksilölle (toiminta- ja työkyvyn rajoitteet, tilapäisen tai pysyvän hoivan ja huolenpidon tarve, kuolema)  
2. Organisaatio: Sote-organisaatiot voivat itsessään pitää sisällään toisistaan poikkeavia riskejä. Riskit voitaisiin jakaa vaikkapa seuraaviin osiin: 1. toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen liittyvät riskit, 2. palvelu- ja hoitomenetelmiin liittyvät riskit, 3. henkilöstöriskit, 4. tila- ja laiterekiskit.
3. Henkilöt: Sote-työ on henkilövaltaista ja henkilöriippuvaista työtä. Yksittäinen ammattihenkilö tai ryhmä (tiimi tms.) voi muodostaa riskejä: a) osaamisriskit, b) kiireeseen tai henkilöstövajeeseen liittyvät riskit, c) piittaamattomuuteen, hyväksikäyttöön, rikolliseen toimintaan liittyvät riskit.

Riskien arviointi. Riskien arviointi niin kuin koko riskien hallintatyö on oltava läpimenevä periaate kaikessa toiminnassa. 1. Asiaryhmien osalta yhteiskunnan tasolla voidaan nostaa esille joitain keskeisiä riskejä esim. seuraavasti: a. lastensuojeluun liittyvät riskit (seuraukset monin mittarein merkittäviä - kuten vaikka kustannukset eri osapuolille), b. laitoshoitoon joutumisen riskit (ääripäässä väärä hoitopaikka), c. palvelu- ja hoitovirheet. Asiaryhmien määritteleminen yhteiskunnan tasolla on viime kädessä poliittinen valinta. 2. Organisaation riskien arviointi voitaisiin jakaa kahteen osaan: a. organisaatioiden väliset riskit eli yhteistoiminta- ja palvelu/hoitoketjuriskit, b. organisaation sisäiset riskit eli tehottomuus-, vaikuttavuusriskit sekä palvelu- ja hoitovirheriskit. (4) Riskinarviointia pitäisi viedä sitten eteenpäin arvioimalla riskin todennäköisyyttä ja vakavuutta sekä näiden yhteistulona riskin suuruutta. Tämä kaikki vaatisi dataa riskin arviointiin ja sopivia analysointimenetelmiä.

Riskianalyysi. Riskianalyysi on riskejä kuvaavan datan, informaation ja tiedon hallintaa, analysointia ja johtopäätösten tekoa. Ruotsin tuoreessa sote-valvontavirastossa, IVOssa on analyysiä tehty nostamalla esille erilaisia tietolähteitä ja erilaisia analyysitapoja. (5) Tietolähteinä ovat valvontaviranomaisten omat valvontatapaukset, mutta myös laaja julkinen tilasto- ja rekisterimateriaali sekä erilaisten järjestöjen tuottama materiaali. Tietolähteinä ovat myös alueelliset tarkastajat ja heidän kokemuksensa. Tiedonkäsittely perustuu kokonaisanalyysiin sekä työpajoihin, joissa käydään läpi aineistoa. Suomeen soveltaen riskianalyysi voisi koostua seuraavista osista: 1) kootaan asiaryhmittäin perusaineisto, katsotaan, mitä puutteita/katveita aineistossa on ja tehdään johtopäätöksiä eri asiantuntijoiden yhteistyönä (vaatii työvoimaa, yhteistyötä ja analyysivälineistöä - ollaan kaukana reaalisista mahdollisuuksista), 2) tehdään analyysiraportit avoimen valmistelun periaattein (vaatii siilot ylittävän yhteistyön, joka nykyisessä sotemaailmassa on kaukana reaalisista mahdollisuuksista), 3) analyysiraporttien tulokset jalkautetaan sote-kentälle (vaatii jopa lainsäädäntöön rakennettavat jalkautusvälineet), 3) seurataan, arvioidaan ja valvontaan muutosten toteutumista (vaatii kattavan tiedonhallinnan, joka on nyt olemassa vain pieninä "paloina" soten tietojärjestelmissä). (6)

Riskienhallinta osana sotejohtamista. Riskien hallinta pitäisi olla osa sote-johtamiskulttuuria. Pohjoismaisista kokemuksista voi päätellä, että keskeinen haaste on tiedonhallinta. Muissa pohjoismaissa ollaan pidemmällä riskien hallinnassa ja riskianalyysissä, mutta sielläkin törmätään data-ongelmiin. Myös toteutuneiden riskien käsittely vaatii systemaattisen otteen. Esimerkkiä yhteiskunnan tasolla voitaisiin ottaa vaikkapa onnettomuustutkinnasta. Tai organisaatiotasolla esimerkkiä voitaisiin ottaa vaikkapa Lean-ajattelusta/johtamisesta. (7) Hyvää on riskien hallinnan jatkokehittämisen pohjalla olemassa. Listaa on paljon, mutta tässä omia havaintojani:

1. Asiaryhmät: Valviran ja aluehallintovirastojen suunnitelmaperusteinen valvonta sisältää aineksia riskien hallinnasta. Valvontaohjelmaan on valittu eri osapuolten yhteisellä analyysillä (mukana myös STM) suunnitelmallisen valvonnan kohteet. Tarvittavaa dataa on tuotettu itse sekä yhteistyössä THL:n kanssa. (8)
2. Organisaatiot: yksityisten palvelujen tuottajien lupamenettely (tosin vastaava menettely pitäisi olla julkisten palvelujen tuottajien osalta); potilasturvallisuustyö ja siihen liittyvät lähinnä vapaaehtoisesti rakennetut tietojärjestelmät (9);  terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoitukset (10), lääketurvallisuustyö (11)
3. Henkilöt: terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri ja siihen liittyvä lupamenettely (tulossa sosiaalihuoltoon vastaava järjestelmä); systemaattinen valvontatoiminta (kantelut).

Viitteet

(1) Riskien hallinta:  Riskienhallintayhdistys ry. edistää alan toimintaa.  http://www.pk-rh.fi/index.php?page=riskienhallintaprosessi

(2) Nordisk Tillsynskonferens 1.-2.10.2015 (Helsinki): http://www.confedent.fi/tillsyn2015/program2/

(3) Tanskan malli: Pohjoismaisessa kongressissa esiteltiin Tanskan mallia. http://www.confedent.fi/tillsyn2015/program2/

(4) Laitoshoito: Olen aikaisemmin blogeissani arvioinut laitoshoitoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Laitoshoidon kustannukset ovat nyt sotemaailmassa merkittävät ja myös jatkossa vanhusväestön lisääntymisen myötä.
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/05/laitospaikkoja-vahentamalla-soten.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/08/se-on-keksitty-miten-sote-uudistus.html -http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistukselle-sisaltoa-uusia.html
- Vauramon vanhustenhuollon jutut Ollin tuumailtavana:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html
Laitoshoitoa voidaan myös arvioida epätarkoituksenmukaisena hoitona eli riskinä on, että ajaudun epätarkoituksenmukaiseen hoitoon. Samoin laitoshoito ja makuuttaminen voi johtaa "makuuhavoihin", jotka sinänsä ovat riskejä ja vältettävissä olevia sellaisia. Kaksi ajankohtaista juttua avaavat asiaa:
- HS 3.10.2015: "Satojen miljoonien eurojen menot turhista haavoista".  Kymmenille tuhansille suomalaisille syntyy joka vuosi painehaavoja, joita ennen kutsuttiin makuuhaavoiksi. Niiden hoitamiseen menee jopa puoli miljardia euroa vuosittain, vaikka suurin osa menoista voitaisiin estää....Yhden haavan hoitamiseen menee keskimäärin 5 500 euroa. Jos painehaava ehkäistäisiin, kuluja tulisi vain noin 500 euron verran. Haavat luokitellaan vaikeusasteiden mukaan. Ykkösluokassa iholla näkyy punainen läikkä. Pahimmillaan ihoon on syntynyt syvä ja leveä haava, jota hoidetaan leikkauksilla ja pitkillä sairaalajaksoilla. Rahaa voi mennä kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1443764291875
- HS 3.10.2015: Vesa Savander, Jarkko Tuunanen: "Sote-kustannuksiin säästöä järkevällä politiikalla" Vanhustenhuollossa on monia ongelmia. Esimerkiksi tehostettua asumispalvelupaikkaa odottavia kuntalaisia asutetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla. He ovat usein vaikeasti dementoituneita ja heidän on arvioitu tarvitsevan kriittisen SAS-prosessin (selvitä, arvioi, sijoita) perusteella ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, joka on kirjattu lain vaatimaan hoitosuunnitelmaan.
http://www.hs.fi/mielipide/a1443757253989

(5) Ruotsin meneillään olevaa riskianalyysiä esiteltiin Pohjoismaisessa kongressissa: http://www.confedent.fi/tillsyn2015/program2/
- http://www.ivo.se/tillsyn/tillsynsuppdraget/riskbaserad-tillsyn/

(6) Analyysiraportit: (ks. viite 5)  Ruotsissa uudessa IVOssa on kehitetty projektimuotoisesti riskianalyysiä ja siihen liittyvää raportointia. (http://www.ivo.se/publicerat-material/rapporter/ )  Lastensuojelu ja siihen liittyvä sosiaalityö on eräs esimerkki tehdystä työstä. Paikallisesti on havaittu samantapaisia puutteita toiminnassa kuin Suomessakin (vrt. Eerikatapaus ja siihen liittyvä "pyykinpesu": ks. myös Ollin blogikirjoitus aiheesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/07/oikeuslaitos-kova-valine-julkisten.html). Ruotsissa tehtiin seuraavia havaintoja: vaikeudet rekrytoida ja pitää töissä kokeneita ammattihenkilöitä, paljon sairauspoissaoloja, aikapula ja stressi työssä, osaamisvajeet, puutteellinen uusien työntekijöiden perehdytys, puutteellinen tuki tapausten käsittelyssä, vaikeasti käytettävä tietojärjestelmä, epätyydyttävät työrutiinit, puutteellinen ohjaus ja johtaminen. 
http://www.ivo.se/publicerat-material/rapporter/tar-socialtjansten-sitt-ansvar-for-barn-och-unga/

(7) Lean ajattelusta sotemaailmaan sovellettuna: ks. Ollin blogikirjoitukset:
 - Lean- ajattelusta shp:ssä tuottavuuden ja säästötarpeiden ratkaisijaksi?, päivitys 1.7.2015
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html

(8) Valvontaohjelma/ painoalueet 2015: ensihoito, kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat, lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lastensuojelun määräajat, toimeentulotuen määräajat, vanhuspalvelulain toimeenpano.
http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/sosiaali-ja-terveydenhuollon-valvontaohjelma

(9) Potilasturvallisuustyö: 
- THL kehittää osana tehtäviään potilasturvallisuustyön edellytyksiä: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus
- Hoitovirheistä olen kirjoittanut taannoin 2012 ja sitä luettu vuosien varrella paljon. Olen näköjään päivittänyt juttua viimeksi 13.8.2015; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/hoitovirheita-sattuu-aina-hoitovirhe-on.html

(10) Vaaratilanneilmoitus/ terveydenhuollon laite tai tarvike:

"Terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on aina tehtävä ilmoitus Valviralle niin pian kuin mahdollista: Vakavasta vaaratilanteesta 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon tapahtumasta. Läheltä piti –tapauksesta 30 vuorokauden kuluessa." http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/terveysteknologia/valviralle-tehtavat-ilmoitukset/ilmoitus-vaaratilanteesta

(11) Fimea vastaa lääketurvallisuustyöstä: http://www.fimea.fi/valvonta/laaketurvatoiminta