Soteuudistus tarvitsee systemaattista tiedolla johtamista, päivitys 4.9.2015

Johdon tarpeet ohjaavat tiedolla johtamista. Tiedolla johtamisen on lähdettävä liikkeelle johdon tarpeista, motivaatiosta hyödyntää tietoa päätöksenteon. Näyttää siltä, että yleinen ongelma on tiedolla johtamisen juuttuminen IT:n ja analyytikkojen maailmaan. Johtamisessa tyydytään vaatimattomampiin apuvälineisiin. Tai toisaalta johtaminen vaatii innovatiivisuutta. Silloin johtamisen perustaminen vain systemaattiseen olemassa olevaan tietoon saattaa olla pahimmillaan rajoite.  TIVIn tilaisuus Information Management Summit kokosi alan ihmisiä pohtimaan mm. tätä ongelmaa. (1)

Kypsyysmalli. Tuukka Sarkki (2) esitteli ns. kypsyysmallin, jonka avulla voidaan paikantaa organisaation tiedolla johtamisen tila. Kypsyysmallin alin taso on nimetty:  "hallitsemattomat olosuhteet". Tietoa kerätään ajankohtaisiin tarpeisiin eri tasoilla. Pääasiallinen väline on Excel. Tämä taitaa olla varsin yleinen tilanne monessa organisaatiossa. Seuraava taso on nimeltään "hallittu tekninen ympäristö". Tämä taso merkinnee sitä, että tiedon johtaminen teknisenä suorituksena on organisaatiolla hallinnassa. Tieto kulkee datalähteistä datan prosessointiin informaatioksi sekä sen tarjontaan tiedoksi. Tietoa ei kuitenkaan käytetä systemaattisesti osana johtamista. Kolmas taso on nimeltään "hallittu prosessi". Tällä tasolla on jo systematisoitu tieto kokonaisuudeksi eri tietolähteistä, jolloin tiedon siiloutuneisuudesta on päästy eroon. Korkeinta tasoa kutsutaan "hallitutuksi tiedolla johtamiseksi". Siinä on jo rakennettu dynaaminen tiedolla johtamisen ympäristö, jossa kehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa johdon ja tiedon hallinnasta vastaavien kanssa. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen yhdentyvät.  Tämä nyt taisi olla minun upea tulkita Tuukka Sarkin esittämästä kypsyysmallista.

Analytiikan portaat. Jussi Varjus (3) esitteli analytiikan portaat käyttämällä hyväksi Gartnerin mallia (2012). Alin taso on kuvaileva taso, jossa vastataan seuraavaan kysymykseen: "Mitä tapahtui?". Seuraava taso on diagnostisen analytiikan taso: "Miksi se tapahtui?". Kolmatta tasoa kutsutaan ennusteanalytiikan tasoksi, jossa kysymys asetellaan seuraavasti: " Mitä tulee tapahtumaan?". Niin ja korkein taso on ohjaavan analytiikan taso, jossa vastataan kysymykseen "Miten saamme sen tapahtumaan?". Jussilla on varsin kriittinen näkemys, missä ollaan analytiikan portaissa. Suurelta osin ollaan kuvailevalla tasolla, jolloin myös organisaation analytiikkaosaamista käytetään tavallaan väärin. Tämä johtuu ennen muuta johtamiskulttuurista. Tyydytään tiedolla johtamiseen kuvailevana seurantana, raportointina. Ei nousta näitä portaita ylös. Toinen vaihtoehto on, että portaita noustaan analyytikkojen johdolla. Silloin analyysit jäävät ulkokohtaisiksi eivätkä realisoidu päätöksenteossa. On myös vaara, että uskotaan aivan liikaa analytiikkaan, jolloin siitä tuleekin päätöksentekoa ohjaava ja määräävä tekijä.

Tuomas Pöysti, tuleva projektijohtaja

Soteuudistus "hallitsemattomien olosuhteiden tasolla". Voidaan todeta tiivistetysti, että edellisen hallituskauden johtamista voidaan kuvata "hallitsemattomien olosuhteiden" johtamiseksi. Tietoa käytettiin hyväksi soteuudistuksen valmistelussa, mutta hyödyntäminen oli siiloutunutta ja hallitsematonta. Tieto ja johtaminen eivät kohdanneet. Lopputulos oli mahalasku. Uusi hallitus pyrkii mitä ilmeisimmin nousemaan portaikossa ylospäin. Vielä todisteita ei ole olemassa. Ehkä uusi projektijohtaja Tuomas Pöysti systematisoi tämän johtamisprosessin, kun on päässyt itse tekemään etenemispolunkin. (4)

Soteuudistus tarvitsee analytiikkaa. Analytiikan osalta on edellisen hallituksen aikana tehty runsaasti työtä. THL:n tutkijat tekivät runsaasti analyysejä - kuvailevia ja osittain myös diagnostisia analyysejä. Ongelmana analyyseissä oli, että niitä ei hyödynnetty systemaattisesti soteuudistuksen valmistelussa. Poliittinen ja tiedon hallinnan tasot erkaatuivat toisistaan. Uuden hallituksen aikana en ole vielä nähnyt ns. virallista uudistusta tukevaa analytiikkaa. THL:lle on mitä ilmeisimmin tämä rooli sälytetty, mutta poliittinen tahdonilmaisu taitaa vielä puuttua. Jospa uusi projektijohtaja sen tekee. Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessani Kinnulan ja kumppanien tutkimushankkeita. Ne ovat analyysinä osittain kuvaavia, osittain jopa diagnostisia, ennustavia ja ohjaaviakin. Ongelma taas Kinnulan et. kumppanien tutkimuksessa on, että tilaus ei ole tullut poliittiselta tasolta. Kinnula ja kumppanit ovat arvioineet, mitä tietoa on tarpeen tuottaa. (5)

Päivitys 4.9.2015: VTV:  Rakennepoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotukset eivät perustuneet riittävään tietoon

"Rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään tietoon kestävyysvajevaikutuksista, toimenpiteiden muista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tietoperusta oli näiltä osin vaillinainen."

https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/rakennepoliittisen_ohjelman_toimenpide-ehdotukset_eivat_perustuneet_riittavaan_tietoon.5870.news

Viitteet

(1) Tivi: Information Management Summit 2015: http://talentumevents.fi/ims/ohjelma-2/
- aineisto on saatavissa vain tapahtumaan osallistujille

(2) Tuukka Sarkki: Hallitulla Tiedolla Johtamisella kohti parempaa liiketoimintaa
• BI muutoksen mahdollistajana ja kasvun katalysaattorina
Tuukka Sarkki, Head of Technology and Offerings, eCraft

(3) Jussi Varjus: Analytiikka liiketoiminnan päätöksiä tukemassa – mitä se konkreettisesti on?
• Kuvailevasta analytiikasta operatiiviseen optimointiin
• Mitä analytiikalla voi saavuttaa?
• Analytiikan organisoinnista yrityksissä
Jussi Varjus, Senior Data Scientist, Varjus Consulting

(4) Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tiedottavat Tuomas Pöysti sote- ja aluehallintouudistusten projektijohtajaksi
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuomas-poysti-sote-ja-aluehallintouudistusten-projektijohtajaksi?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1271139

(5) Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan?, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, tutkimussarjan julkaisu nro 91, Sastamala 2015. 
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_91_net.pdf

http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/08/se-on-keksitty-miten-sote-uudistus.html

Se on keksitty, miten sote-uudistus toteutetaan

Nyt se on keksitty, miten soteuudistus toteutetaan.  Ensin sovitaan, minkälainen organisaatiorakenne luodaan. Vaihtoehdot ovat 5 - 19 itsehallintoaluetta. Alueella pitäisi aina olla johtava akuuttisairaala. Muille sairaaloille luotaisiin sitten uusia käyttötarkoituksia. Alueratkaisun pitäisi olla poliittinen päätös. Valtion roolina on ohjata muutosta normiohjauksen sijaan kannusteiden käytöllä. Ei riitä pelkka kustannusten kasvun pysäyttäminen vaan tarvitaan kunnon säästöt. Niille luodaan perusta erilaisin vertailutiedoin niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Luodaan parhaiden käytäntöjen ympärille taloudelliset tavoitteet kullekin itsehallintoalueelle. Tämä toteutustapa ja laaja tilastollinen analyysi on tehty Petra Kinnulan, Teemu Malmin ja Erkki Vauramon tutkimuksessa "Miten sote-uudistus toteutetaan?" (1)

Kinnula etc 2015, s. 128

Tehokkaista toimijoista mallia. Tehokkaimpien alueiden analyysien pohjalta asetetaan kullekin
itsehallintoalueelle kustannuskatto, johon alueen palvelutoiminta ja siihen menevät resurssit on sopeutettava. Rahoitusmalli rakennetaan yksikanavaisen rahoitusmallin varaan purkamalla nykyinen monikanavainen rahoitus. Sote-alueen suunnittelu toteutetaan seuraavan yhdeksän kohdan asialistan pohjalta: 1. määritellään alueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, 2. arvioidaan nykytila ja sen ongelmat, 3. tehdään väestöennusteeseen perustuvat palvelutarve-ennuste 15-20 vuodeksi, 4. inventoidaan rakennukset ja niiden kunto, 5. arvioidaan realistisesti käytettävissä olevat resurssit, 6. määritellään uusi palvelurakenne, 7. tehdään toteuttamisohjelma ja siihen liittyen rahoitusohjelma, 8. käynnistetään toteutus ja siihen liittyvät investoinnit, 9. evaluoidaan tulos ja tehdään uusi kierros viiden vuoden välein.

Säästötalkoot käyntiin - 1,5-3 miljardia tavoitteena. Kinnula kumppaneineen vyöryttää liudan tilastoja ja indikaattoreita, joiden lopputulema on jo vuosikausia tiedetty tosiasia. Palvelurakenne ei vastaa palvelutarpeita. Palvelujen tarjonta eriarvoistaa kansalaiset eri alueilla. Palvelut on myös tuotettu erilaisin resurssein ja resurssien käytössä on parhaimmilla kunnilla tai palvelujen tuottajilla 5-10% etumatka muihin verrattuna. Tästä syntyy myös keskeinen sanoma siitä, miten paljon on mahdollista "säästää" tai karsia kustannuksia joutumatta kuitenkaan ojasta allikkoon palvelun riittävässä tarjonnassa. Näin voidaan vähentää erikoissairaanhoidon sairaansijoja, vähentää pitkäaikaishoidon hoitopaikkoja, vähentää vanhusten laitoshoitoa muuttamalla vanhustenhoidon suuntaa avohoitoon. Ja vielä on mahdollista tehdä oleellisia säästöjä laboratoriotoiminnoissa keskittämällä palvelut viiteen liikelaitokseen ja muuttamalla näytteen oton menettelytapaa. Samoin kuvantamisen osalta voidaan tehostaa laitteiden käyttöä ja saattaa ylihinnoittelu kuriin. Leikkaustoimintaakin tehostetaan, kun nyt kapasiteetti on alikäytössä. Kaikesta tästä Kinnula kumppaneineen saa aikaan 1,5 miljardin säästöt - jopa 2-3 miljardin säästöt riippuen laskentatavasta.

Kinnula etc. 2015, s. 99

Mutta mutta.. Kinnula kumppaneineenkin toteaa, että heidän analyysinsä on tutkimus. Toteutus on tehtävä poliittisesti ja mitä ilmeisimmin varsin vahvalla valtion ohjauksella. Nykyjärjestelmässä alueellinen ja kunnallinen poliittinen päätöksenteko ei salli kovin helposti koko kansakunnan edun nimissä tapahtuvia ratkaisuja. Mitä ilmeisimmin vanhoja sairaanhoitopiireja on yhdistettävä. Kinnulan ja kumppanien malli on 12 itsehallintoaluetta - siis varsin konservatiivinen esitys, kun kovin tarjous on 5 aluetta.  Avainasia on, millaisia täyden palvelun akuuttisairaaloita ylläpidetään. Terveyskeskussairaalat tulevat myös arvioinnin kohteeksi. Niiden rooli pitkäaikaissairaaloina pitää arvioida. Kinnula kumppaneineen puhuu lähisairaaloista, kuntoutussairaaloista ratkaisuna. Vanhustenhuollossa tutkijat asettavat tavoitteeksi, että 94% yli 75 vuotiaista asuisi jatkossa kotona. Laitoshoito olisi viimeisen elinvuoden sijoituspaikka vanhukselle. (Niin, milloin se viimeinen elinvuosi sitten on ja millä kriteerein). Kotona asumisen lähtökohta on suuri muutos nykyiseen vanhuspalvelujärjestelmään ja edellyttää kuntatasolla uudenlaisia asuntopoliittisia ratkaisuja. Niin kaikki säästöt merkitsevät myös henkilöstösäästöjä - siis viime kädessä irtisanomisia.

Paljon tilastotietoa, mutta jotain jäi puuttumaan. Ministeri Rehulan pitäisi tämä tutkimus ehtiä lukea samoin kuin keskeisten valmistelijoiden. Julkaisu sisältää valtavan määrän tilastotietoa kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Mielestäni analyysistä puuttuu vielä yksi komponentti: tuottavuus- ja vaikuttavuustutkimus. (2) Niin THL:ssä kuin myös Aalto-yliopistossa on tehty tällaista tutkimusta vuosia. Tätä jäin ihmettelemään. Toinen ihmetyksen aihe oli suuren tietomassan ja tiedolla johtamisen kokonaisuuden jättäminen taka-alalle. Kinnulan, Malmin ja Vauramon kannattaisi tehdä tiedolla johtamisen operationalisointiehdotus. Nythän he käyttävät noita tuottavuus- ja vaikuttavuusaineistoja lukuunottamatta suvereenisti hyväksi kaikkea muuta käytettävissä olevaa tietovarantoa.

Tutkimussarja. Kinnula, Malmi ja Vauramo ovat nyt tehneet kolmannen analyysin sote-uudistusta varten. Tuleeko vielä neljäs? Arvioin nuo edelliset tuotokset sekä Vauramon toisen tutkimusryhmän tuoksen liittyen vanhustenhuoltoon. Kaikki nämä tutkimukset ovat myös tämän tutkimuksen perustana. (3)

Viitteet

(1) Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan?, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, tutkimussarjan julkaisu nro 91, Sastamala 2015. 
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_91_net.pdf

(2) Tuottavuutta ja vaikuttavuutta olen pohtinut blogikirjoituksissani. ks. esim. kirjoitus vuodelta 2013, jossa on varsin kattava kuvaus aiheesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

(3) Kinnulan, Malmin ja Vauramon aikaisemmat tutkimukset Ollin tuumailtavana:
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistukselle-sisaltoa-uusia.html
- Vauramon vanhustenhuollon jutut Ollin tuumailtavana:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html

Selvitysmiehet itsehallintoalueiden kimpussa, päivitys 19.8.2015

Rehulan mielestä selvitys antaa ajattelemisen aihetta, viite 3

Yllätyksetön selvitysmiesraportti - työtä ja päätöksiä tarvitaan. STM:n asettamat selvitysmiehet tekevät odotetut esitykset soteuudistuksen jatkolle. Väestäpohja-analyysin perusteella ryhmä katsoo eteenpäin vuosien päähän ja päätyy ehdottamaan 9-12 itsehallintoaluetta. Palvelujen rahoittamisessa ryhmä päätyy ehdottamaan ensisijaisesti valtion rahoitusta soteveroja ja jättävät pohdintaan vielä alueellisen verotusoikeuden. Valtio ohjaa kahdella tapaa itsehallintoalueita: sopimusohjauksen avulla ja budjettiohjauksella. Ohjauksen perustana on tarkkaan määritellyt mittarit (tai indikaattorit), joiden tavoitteenasettelun  ja seurannan avulla soteongelmat saadaan hallintaan ja tie kohden tasa-arvoista palvelujen tarjontaa löytyy. Kunnat eivät enää ole selvitysmiesten mukaan palvelujen tuottajia, vaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä ja ylläpitäjiä. Tuokin tehtävä tulee toteuttaa yhteistyössä itsehallintoalueiden kanssa. Omaisuuden osalta ryhmä päätyy ehdottamaan kahta vaihtoehtoa - joko omistusosuuksien siirtymistä itsehallintoalueille tai jäämistä kunnille. Muutosta varten tulee perustaa väliaikainen hallinto sekä nimetä kaikkien osapuolten hyväksymä projektinjohtaja. Syksyllä 2015 pitäisi hallituksen tehdä päätökset itsehallintoalueista. Eri välivaiheiden jälkeen vuoden 2019 alusta toiminta pitäisi siirtyä itsehallintoalueille. Selvitysmiehet avaavat soteuudistuksen työmaan. Se on mielestäni tärkein tulos tästä työstä. (1)

Itsehallintoalueet. Hallituksen avaama näkymä tuo mukaan myös aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisen samaan aikaan. 9-12 itsehallintoaluetta aiheuttavat suuren kädenväännön siitä, mitkä kuntayhtymät alistetaan itsehallintoalueiden alle. Selkeä ratkaisu olisi ollut jatkaa viime vaalikauden oivalluksesta eli viiden alueen kuviosta. Pudostuspeli tullaan varmaan tekemään puuttumalla erikoissairaanhoitoon. Ympärivuorokautinen erikoislääkäripäivystys toimenpiteineen on ratkaiseva tekijä. Myös synnytyssairaaloiden määra ja sijainti tulevat olemaan itsehallintoalueita määrittäviä tekijöitä. Synnytykset edellyttävät ympärivuorokautisen operatiivisen valmiuden anestesioimeen ja sairaanhoidollisine palveluineen. Poliittisesti oleellinen tekijä on se, miten alueiden poliitikot hyväksyvät keskittämisen ja vallan luisumisen pois käsistä. (2)

Valtion ohjaus - niskalenkki. Valtio ottaisi selvitysmiesten mallissa niskalenkin niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Niskalenkin edellytyksenä on sopimusohjausta tulevat tietojärjestelmät ja kaikkien hyväksyttävissä olevat indikaattorit. Iso urakka! Toinen iso urakka on tilinpitojärjestelmän rakentaminen ja näin yhtäläisen, standardoidun taloussuunnittelun ja seurannan rakentaminen. Tällä hetkellä kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä on omat käytäntönsä ja vertailtavuus nykytilanteessa on erittäin vaikeata. Tietojärjestelmätkin on uusittava niin, että toiminta ja talous saadaan samalle viivalle. Näin tulee mahdolliseksi kattavasti ja yhtäläisin perustein rakentaa taloudellisuus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusindikaattorit. Palvelujen saatavuudelle joudutaan myös rakentamaan systemaattinen tietojärjestelmä indikaattoreineen. Kaiken perustana pitää olla standardoitu potilas/asiakastietojärjestelmä sekä toiminnanohjausjärjestelmä. Monikanavaisesta rahoitusmallista luopuminen on keskeinen tekijä, jos halutaan eriarvoisuuden rakenteellisia esteitä purkaa.

Omaisuusmassa. Tässä on erittäin suuri tehtävä arvioida omaisuuden arvo ja tehdä laskelmat omaisuuden siirtämiseksi itsehallintoalueille. Aikanaan sairaanhoitopiirien perustaminen oli massiivinen urakka omaisuusjärjestelyiden osalta. Jos omaisuus jätetään nykyiseen tilaan, muodostuu ongelmalliseksi omaisuuden käyttö vuokrauksena. Miten ihmeessä vuokrausratkaisussa voidaan tehdä toimintojen uudelleen suuntaamista. Ja tässäkin tulee esille paikallinen politiikka. Kuka haluaa tai voi luopua ja millä hinnalla saavutetuista eduista?

Muutoksen valmistelu. Selvitysmiesten ratkaisumalli vaatii runsaasti työtä valtion hallinnossa ja kentällä. Projektijohtaja on haasteellisen urakan edessä. Taitaa olla niin, että selvitysmiehet avasivat vasta pelin. Nyt tarvitaan kuitenkin systemaattinen hankesuunnitelma hankeorganisaatioineen. Kuinkahan raskas byrokratia tästä tulee? Toisaalta en ymmärrä, miten muuten tällaisesta norsusta selvittäisiin - paloittelemalla. Niin otti ministeri Rehula melkoisen tehtävän ... selvitys antaa ajattelemisen aihetta, kuten herra ministeri totesi. (3)

Päivitys 17.8.2015: Lääkärilehden kolumni asiasta: Heikki Laine: Soten sietämätön keveys http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=15983/type=7

Päivitys 17.8.2015: Jouni Särkijärvi lähetti minulle eilen erikseen pitkän sähköpostiviestin aiheesta. Tässä tiivistän Jounin kommentit selvitysmiesraporttiin.  Olipa Jounilla kommentteja 4,5 A4:sta.
- hallitusohjelmassa erhe: kunnat eivät voi rahoittaa sote-alueiden toimintaa (perustuslaki 121§)
- uudistuksessa voittavat kunnat, joiden saama valtionosuusverotulojen tasauksen jälkeen on pienempi kuin sotepalvelujen valtionosuus
- työttömyysturva kuuluu STM:n vastuualueelle; yhteys toiminnallisesti toimeentulotukeen ja terveyspalveluihin; valtio siirtänyt kunnille vastuuta pitkäaikaistyöttömyydestä -- tämä kuuluisi jatkossa sotealueille
- lainsäädännön muotoilusta riippuu voiko kunta kunta järjestää palveluja tai antaa subventioita sosiaalisin tai terveydellisin perustein (esim. liikuntapalvelut tai HSL:n lippujärjestelmä)
- maahanmuuttopalvelut jäävät kunnille
- kansalaisten tasa-arvoisuus: sotealue joutuu määrittelemään yhtäläisen palvelu- ja tukitason   --- jotenkin sama taso turvattava kaikilla sotealueilla
- yksinkertaisin ratkaisu sotealueiksi on viisi aluetta (Ollilla oli sama kanta)
- hallintomalli analoginen kuntayhtymämallille
- järjestelmän muutos sinänsä tuo jo lisäkustannuksia (yhtenäistämiskustannukset kuten palkat, tietojärjestelmät jne)
- ilman ulkopuolista säätelyä vaarana kilpavarustelu edelleen
- valtion mahdollisuudet asettaa menorajoitteita rajalliset, koska on kuitenkin kyse itsehallinnosta
- henkilöstön siirtoon liikkeeluovutusperiaattein tarvitaan erillinen laki; myös siirtyvien henkilöiden rajaaminen on ongelma
- irtaimen omaisuuden hankintaan tarvitaan määräraha; vuokralle jäävien kiinteistöjen osalta on määriteltävä vuokrataso
- kunnilla erilaiset tietojärjestelmät - osa jouduttaisiin ajamaan alas ja tekemään ylipoistoja
- sairaanhoitopiirien säännöissä purkauspykälä, jonka seurauksena omaisuus jaettaisiin jäsenkunnille
- yksityisille toimijoille ja kolmannelle sektorille taataan mahdollisuus olla mukana palvelutuotannossa; laissa pitäisi olla määritelty kuinka suuri osuus volyymistä voisi olla yksityistä
- terveydenhuollosta on paremmin yhtenäistä terveystaloustiedettä ja tilastotietoa kuin sosiaalihuollossa
- maakuntahallinnon liittäminen mukaan edellyttäisi myös maakuntakaavoituksen mukaan ottamisen - siinä toiminnossa aluehallintomalli on toisenlainen.

Päivitys 19.8.2015: Esko Hänninen kommentoi juttuani LinkedInin puolella seuraavasti:
"Viitaten viime lokakuiseen viestiini & viestiisi, nythän näyttää siltä että SOTE-rahoitus on etenemässä siihen suuntaan jota tuolloin ehdottelin.
Toivottavasti linjaus pitää lainsäädäntöön saakka, Valtion verotuksen kautta kanavoitava rahoitus SOTE-alueille ratkaisee ainakin kolme nykyisten kuntien ongelmista: Kunnallisvero puolittuu, kuntien velkaantuminen pysähtyy, ja valtiolla on kunnon "ohjauskahva" sos- ja tervpolitiikan ohjaamiseen..."

Viitteet

(1) STM:n selvitysmiesryhmä: (Asetettu 8.7.2015. raportti 14.8.2015)

- selvitysmiesryhmän asettaminen: "Selvityshenkilöryhmän puheenjohtaja on Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Muut jäsenet ovat Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen ja Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri."
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvityshenkilot-arvioivat-sote-ja-aluehallintouudistusten-lainvalmistelun-reunaehtoja
- selvitysmiesryhmän raportti: 
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiantuntijaselvitys-linjaa-sote-ja-aluehallintouudistusten-valmistelua
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3600-3
- Selvitysmiesryhmän puheenjohtaja Tuomas Pöysti:  "Kyseessä on yksi Suomen hallintohistorian suurimmista uudistuksista. Siihen on tartuttava rohkeasti, koska palvelujen ongelmat eivät muuten ratkea", työryhmän puheenjohtaja, valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti sanoo.
http://www.hs.fi/politiikka/a1439517789612

(2) Ylen toimittajan Tiina Merikannon kolumni 14.8.2015: Sääennuste: poliittista myrskyä ja tuulta luvassa, jos uutta sote-selvitystä lähdetään toteuttamaan. Selvityshenkilöt esittävät, että Suomi jaetaan 9–12 itsehallintoalueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Muutos nykyiseen olisi valtava vallan uusjako.
Merikanto teki myös taulukon sotealue-ehdotusten muutoksista:

http://yle.fi/uutiset/tasta_se_taas_lahtee__sipilan_hallituksen_ensimmainen_sote-selvitys_valmis/8226400

(3) STT:n uutinen - Iltalehti 14.8.2015: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180677_uu.shtml?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen&_ga=1.214569876.265931143.1391856285

"Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä tulevien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9-12.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että selvitys antaa ajattelemisen aihetta ja nostaa esiin uudistuksen mahdollisia ongelmakohtia. (MATTI MATIKAINEN)

Näin arvioi sote-uudistusta selvittänyt työryhmä. Ryhmä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten alueiden tulisi maantieteellisesti rajautua.
- Alueiden on oltava kuitenkin sellaisia, joihin ihmiset voivat samastua historiallisesti tai kulttuurisesti, sanoo selvitysryhmän puheenjohtaja Tuomas Pöysti.
Pöysti huomauttaa, että 12 aluetta voisi noudatella pitkälle entisiä läänirajoja. Asiantuntijaryhmän arvio itsehallintoalueiden enimmäismäärästä eroaa hallitusohjelmasta, jossa alueiden enimmäismääräksi sanotaan 19.
- Selvityksissämme kävi ilmi, että pitkällä aikavälillä pienemmät alueet eivät olisi taloudellisesti kantokykyisiä, hän sanoo.
Työryhmän mukaan paras vaihtoehto sote-palveluiden rahoittajaksi on valtio. Työryhmä linjaa kuitenkin, että myös itsehallintoalueiden verotusoikeus pitäisi selvittää.

"Aikataulu kunnianhimoinen"

Työryhmä on laatinut lisäksi aikataulun lainsäädäntömuutoksille. Ehdotuksen mukaan vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden hallinnot, vuonna 2018 aikana hallinnot valmistelisivat sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille. Vuonna 2019 tehtävät siirtyisivät alueille.
- Aikataulu on realistinen, mutta kunnianhimoinen. Yhtään tiukempi aikataulu ei ole mahdollinen, ja tämäkin onnistuu vain, jos keskeiset ministerit tekevät tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että selvitys antaa ajattelemisen aihetta ja nostaa esiin uudistuksen mahdollisia ongelmakohtia.
- Tärkeintä on kuitenkin se, että sote-uudistus saadaan valmiiksi ja ihmiset voivat myös jatkossa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, silloin kun niitä tarvitsevat, Rehula sanoo.
Asiantuntijaryhmä julkaisi perjantaina ehdotuksensa siitä, miten sote-uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti. Ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö.

STT"

 

 

Digiloikka - pysynkö mukana, päivitys 9.9.2015

Olli Hesarin äärellä 8.8.2015, viite 1

Digiloikka ja tuottavuusloikka ovat hallitusohjelmasta lähteneitä termejä. Nyt pitäisi ottaa hallituksen kärkihankkeilla ja erityisesti digihankkeella kaksoisloikka - digi- ja tuottavuussellainen. Luin 8.8.Hesaria ulkona kauniissa päivänpaisteessa. Koneen entistä toimitusjohtajaa Matti Alahuhtaa oli haastateltu aiheeseen liittyen. Hänellä oli selvät sävelet Suomen nousuun. (1)

Tuottavuusloikka on Matti Alahuhdan mielestä tehtävissä kolmella tapaa:
1. kustannustaso kuntoon (niin siis työn kustannustaso) sekä julkiset menot kuriin,
2. huolenpito ihmisistä (globalisaation ja digitalisaation seurauksena eri toimialojen rakennemuutosten haasteiden vastaisku) yhteiskuntasopimuksen avulla,
3. panostus koulutukseen ja tutkimukseen, "edelläkävijäosaamiseen".
Alahuhta ei anna mitään tarkkoja lääkkeitä noihin kolmeen pointtiinsa. Pohdinpa asiaa hiukan eteenpäin. Kaikkia näitä keinoja yhdistää digitalisaatio. Tuottavuus uskotaan saatavan kuntoon digitalisaation avulla. Ihmisten huolenpitoon pitää kiinnittää huomiota, koska tuottavuudesta seuraa lisää työttömyyttä ilman muuta. Lisäksi ihmisten työtehtävät tulevat muuttumaan rutkasti. Niin ja sitten edelläkävijäosaamisen avulla tuodaan digitalisaatioon perustuvia innovaatioita avuksi. Alahuhta luottaa korkeaan osaamistasoon ja tutkimuksen voimaan.

Digiloikka. Kustannustason saaminen kuntoon digitalisaation avulla on pitkän aikavälin ratkaisumalli, koska digitalisaatio ei tapahdu ilman kolmea keskeistä asiaa: 1) johtajuus, 2) toimintatapojen muutos, 3) toimintatapojen muutosta tukevat digitalisoidut uudet ratkaisut. Itse asiassa digiloikan toteuttaminen vaatii investointeja. Sitähän taitaa myös Alahuhta hakea painottamalla tutkimusta ja koulutusta. Digiloikka on vaikeata saada aikaan pelkästään työyhteisöissä. Tarvitaan ulkoista innovaatiota, hankkeita, jotka luodaan IT-ohjelmistotalojen ja työyhteisöjen yhteistyönä.

Julkiset menot kuriin. Tässäkin on haasteena, miten digitalisaation avulla voidaan välittömästi vaikuttaa julkisiin menoihin. Vanhat toimintakäytännöt ja niiden taustalla olevat lait, asetukset ja sisäiset organisaatioiden säännöt hidastavat muutosta aivan oleellisesti. Hallituksen ratkaisu ovat hallitusohjelman "kärkihankkeet" ja normien purku. (2) Siellä on digitalisaation kärkihanke, johon haetaan nyt urakalla erilaisia innovaatioita, hanke-aihioita. Näyttää siltä, että hakuprosessi on vahvasti alhaalta ylös prosessi. Ehdotuksia on kerätty kesän aikana (määräaika oli 6.8.2015). Niitä kerätään myös avoimella haulla. Katsoin tämän hetkisiä tuloksia - aika vähän. (3) Onkohan tämä ainoa tapa etsiä ideoita. Voitaisiinko nyt vahvasti käyttää hyväksi eri instituutiota kuten koulutus- ja tutkimuslaitokset, yksityiset yritykset jne. Tulee mieleen myös se, että julkisten menojen kuriin saattamisessa pitäisi löytää yhteisen tekemisen tapa - nyt vielä mennään vahvasti erilaisissa siiloissa. Oppia pitäisi myös ottaa yli organisaatiorajojen.

Pitäisi tehdä...Hallitusohjelman jälkeen on digitalisaatiosta keskusteltu laajasti. Suomi on joissakin tutkimuksissa kansainvälistä kärkeä ja toisissa taas jäämässä kärjestä jälkeen. Pitäisi ottaa käyttöön sähköisen asioinnin ratkaisuja, mutta erilaisten tutkimusten mukaan käyttöönotto on ollut liian hidasta. Pitäisi osata toteuttaa hankkeita tehokkaasta ja innovatiivisesti. Paljon on epäonnistuneita hankkeita. IT-ohjelmistotalot valittavat hankintabyrokratiaa ja sitä, että hyviä innovaatioita ei pystytä toteuttamaan hankkeissa. Tilaajat valittavat samaa toisin päin. Pitäisi tehdä asioita yhdessä yli erilaisten organisaatiorajojen, mutta toisaalta organisaatiot ovat kovin siiloutuneita monestakin syystä. Johtamistakin pitäisi kehittää, jotta muutosta saataisiin aikaan. IT:ssä pitää juosta uuden perässä, jotta pysyy mukana kehityksessä. Niin, kun saadaan jokin uudistus aikaan, on jo ovella odottamassa toinen entistä ehompi. Samalla joudutaan askaroimaan IT-kustannusten kanssa. Pitäisi säästää IT-kustannuksissa, mutta samalla pitäisi voida investoida toiminnan ja sitä tukevien IT-ratkaisujen muutoksiin. Niin ja ilman näitä investointeja ei saada aikaan digiloikkaa ja tuottavuusloikkaa.

Kansalaisen ja työntekijän digiloikka. Hesarin lukeminen kesäauringossa ei ollut digiloikka, vaan pikemminkin perinteinen paperisen lehden lukuhetki. Hesari on yrittänyt ottaa monenlaisia digiloikkia, mutta nyt on tilanne tiukka. Mainostulot hiipuvat, tilaajat hiipuvat eikä taida digilehtikään olla mikään kultakaivos. Onko sitten osattu ennakoida kuluttajien käyttäytymistä? Olen itse lukenut hesaria yli 40 vuotta paperisena. Samaan aikaan uudet ikäpolvet eivät lue hesaria paperisena eivätkä taida paljon digiversiotakaan lukea. Erilaisia kuluttajaryhmiä on kasvanut vaivihkaa ja samaan aikaan digitalisaatio on edennyt vapaan markkinatalouden lakien mukaan. Kansalaisena digimaailma etenee vauhdilla. Pitäisi lukea lehdet läppäristä, tablestista tai älykännykästä. Pitäisi löytää oikeat ohjelmistoratkaisut (apsit ja muut), asentaa ne ja opetella niiden käyttö. Pitäisi siirtyä käyttämään fyysisten palvelujen tilalla tai rinnalla digipohjaisia palveluja.  Työssä pitäisi osata käyttää tarjolla olevia välineitä, jotta ei ajauduta paperin ja digimaailman sekasotkuun. Ja vielä töissä pitäisi osata edistää uusia teknologioita osana työtehtävien muutosta.

Kärkihankkeiden rahoitus ja organisointi. Huoleni on, että kärkihankkeiden rahoituksesta tulee pirstaleinen kokonaisuus, jossa kaikki saavat jotain. Organisointikin on haaste. Kokemuksia on eri hallituskausien ohjelmista, hankkeista, projekteista. Nyt pitää tehdä vertailu julkisista hankkeista, miksi osa niistä on mennyt pieleen ja miksi osa niistä on osoittautunut menestyksiksi. Tuon vertailun avulla voidaan löytää uutta organisointikulttuuria. Se olisi ykkösinnovaatio.

Ollin kolme pointtia. Varsinaisessa digitalisaatiossa pitäisi kantaa huolta kolmesta asiasta: 1. palvelut asiakaslähtöisiksi (hallitusohjelmassa), 2. työn uudelleenjärjestelyt ottamalla huomioon työntekijät, 3. kokonaisajattelu (kokonaisarkkitehtuuri) siilomaisten ratkaisujen purkajana. (4)

Lukiessani paperista hesaria tuli kyllä mieleen, että digiloikassa on otettava huomioon monenlaiset ihmisryhmät. Eri ihmisryhmillä on todella suuret erot kohdata digitalisaatio. Osa on auttamattomasti häviäjiä. Mitä tulevaisuutta heille tarjotaan? - Alahuhdan lanseeraamaa huolenpitoako.

Urheiluvertaus lienee paikallaan. Tarvitaan hyvä ja systemaattinen harjoittelu ja tuloskunnon haku. Oikea-aikainen loikka, pitkä sellainen tai kolmen loikan sarja. Niin ja hyvät mittausvälineet ja seuranta sekä päätelmät loikan parantamiselle.

Päivitys 9.9.2015: Digiehdotuksia tuli viljalti, vaikka porukat olivat ideointiaikana kesälomilla. (263 kpl, http://vm.fi/digitalisaatio). Nyt on luotu muutosverkoston yhteyteen  kehittämisyhteisö "Törmäämö", joka alkaa jalostaa ideoita eteenpäin. Aleksi Kopponen VM:stä esitteli kuviota seuraavasti FB:n puolella:
Noniin, nyt tarvittaisiin ideoita hallituksen kärkihankkeen joukkoistamiseen. Toteutamme kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet tämän syksyn aikana. Digitalisoinnin periaatteilla haluamme auttaa julkista sektoria menestymään digitalisaatiossa. Tämänhetkisenä ajatuksena olisi luoda periaatteista niin yksiselitteisiä, että me kaikki ymmärrämme, mistä on kyse. Periaatteen runko olisi esim seuraava:
Periaate, tarkoitus, aloita tästä.
Esimerkki:
Periaate: Tunne asiakkaasi
Tarkoitus: Muodosta syvällinen ymmärrys asiakkaasi todellisista tarpeista. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, miten palvelusi pitää suunnitella.
Aloita tästä: Tee palvelumuotoilua. Lisätietoa www.blabla.fi/palvelumuotoilu
Näistä sitten kerättäisiin TOP 10 periaatetta, joita pitää noudattaa, kun julkista sektoria digitalisoidaan.
Kysymykset sinulle:
1) Miltä kuulostaa, jos periaatteet olisivat edellä mainitun kaltaiset TOP 10 periaatetta, jotka puuhattaisiin porukalla nippuun?
2) Miten periaatteiden työstäminen kannattaisi teidän mielestänne joukkoistaa?
http://muutoksentekijat.com/tormaamo/?utm_content=buffer08bc9&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_ca

Viitteet

(1) HS 8.8.2015: "Alahuhta suomii tutkimuksen leikkauksia - hallitus linjaa kärkihankkeidensa rahanjakoa tulevalla viikolla. EK:n puheenjohtaja sijoittaisi koulutukseen ja tutkimukseen."
http://www.hs.fi/talous/a1438922593481

(2) Sipilän hallitusohjelma: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, sivut 26-26
http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma

(3) Ota kantaa.fi julkistaa digitalisaatioehdotuksia:
https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Digitalisaatiohaaste_2015/Esityksia_digitalisaation_tuottavuusloik%2828615%29
Kuntaliiton  kehittämispäällikkö Tanja Rantanen. Hän toteaa kolumnissaan aiheesta mm.: "Digihaasteeseen vastataan melko perinteisellä hankehakemuslomakkeella. Esitysten tekijöitä kannustetaan sentään laittamaan esitys muiden nähtäville ja keskusteltavaksi otakantaa.fi-palveluun. Avoin keskustelu kuuluu julkisen hallinnon kehittämiseen, vaikka ei ehkä vieläkään ole automaattinen etenemistapa. Otakantaa.fi-palvelussa ei ainakaan vielä ole kovin runsaasti ehdotuksia, ja vielä vähemmän niistä keskustelua. Se kuvastaa luultavasti sitä, että palvelu ei ole vielä lyönyt itseään niin sanotusti läpi"
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/kolumnit/blogi/2015/Sivut/rantanen-digihaaste.aspx

(4) Tarja Raussi kytkee digitalisaation kokonaisarkkitehtuuriin. http://eisaajaada.blogspot.fi/2015/07/kokonaisarkkitehtuurilla-jarkevaa.html

Visualisointi tilastojen markkinointia ja myös manipulointia

Hans Rosling visualisoimassa

Hans Rosling tilastojen visualisoinnin uranuurtaja. Minua pyydettiin kirjoittamaan Tietoasiantuntijat-lehteen tilastojen visualisoinnista. Kirjoittaessani juttua en muistanut, että visualisoinnin todellinen guru on ruotsalainen professori Hans Rosling. Ruotsalaiseen tapaan hän osaa markkinoida tilastoja ja niiden sanomaa loistavasti niin visuaalisesti kuin esiintymisellään. Roslingin esitykset ovat kovaa valuuttaa myös YouTubessa. Olin 2000-luvun alussa OECD:n tilastokongressissa Italiassa. Rosling esiintyi ensimmäisenä päivänä pienessä alasessiossa ja sai innostuneen vastaanoton. Seuraavana päivänä hänet nostettiin päätösistunnon pääpuhujaksi. Siitä se maine alkoi kiiriä. Herra on ollut Suomessakin vierailulla vuonna 2013 tilastokeskuksen kutsumana. (1)

Tilastojen lukutaito. Aihe on ollut esillä myös tilastoalan maailmankongresseissa. Reija Helenius tiivistää, mitä hänen mielestään tilastojen lukutaito pitää sisällään:
- tilastollisia tunnuslukuja, kuten moodi, mediaani, varianssi, vaihteluväli
- yhteiskunnan ilmiöitä kuvaavia käsitteitä esim. inflaatio, työttömyys, bkt
- tutkimusmenetelmiä, vaikkapa mikä on kokonais- ja otantatutkimuksen ero
- tiedon visualisointia sekä niiden tekemisen että tulkitsemisen näkökulmasta ja
- tietolähteiden käyttökelpoisuutta. (2)


Keväällä 2015 tekemässäni jutussa Tietoasiantuntijat - lehteen otin lähtökohdaksi eduskuntavaalien vaalipallon /YLE.

Vaalipallo osa tilastojen visualisoinnin trendiä

-          visualisoinnin mahdollisuudet ja sudenkuopat (3)

YLEn vaalipallo 2015

Mediaan on tuotu viime vuosina runsaasti erilaisia tilastojen visualisoinnin keinoja. YLEn vaalipallo on eräs ilmentymä tästä muodista. (1) Sähköisessä mediassa mahdollisuudet ovat suurempia kuin paperimediassa. Vaalipallokin toimii sähköisessä mediassa, mutta ei paperilla.

Visualisointi on BI- tuotteissa ja mediassa uusi trendi.  Kyse ei ole kuitenkaan aivan uudesta aallosta. Tilastoja on kautta aikain visualisoitu. Ja vuosikausia Excel on ollut johtava visualisoinnin väline. Piirakat, pylväät, erilaiset suorat ja käyrät ovat olleet keskeisiä hahmoja. Varsin uutta ovat nämä pallot, pallukat tai muuten kokoa osoittavat hahmot. Pitkään ovat olleet myös visualisoinnin välineenä väritetyt kartat. Ja kaikki nämä muodot voivat olla saatavilla BI- tuotteen Dashboardilla, työpöydällä.  Kaikessa on kuitenkin oltava tarkkana.

Google-haku: Dashboard

Taustana ovat joko absoluuttiset tai suhteelliset luvut. Näiden lukujen taustalla on puolestaan aina erilaisin menetelmin kerätty data. Datan taustalla on puolestaan metadata eli kuvaus siitä, mitä data pitää sisällään.  Datasta luodaan yleensä informaatiota, jota sitten visualisoidaan eri tavoin. Hyvä Dashboard sisältää porautumismahdollisuudet taustalla oleviin lukuihin ja niiden taustaolettamuksiin. Paperilla tämä ominaisuus on haastavampi toteuttaa, koska porautuminen sähköiseen välineeseen verrattuna on mahdotonta.

Visualisoinnin vaarat. Visualisointi korostaa, osoittaa, yksinkertaistaa, jopa harhauttaa lukijan, jos ei osaa olla tarkkana. Muutamaan asiaan kannattaa kiinnittää huomiota:

• y- ja x-akselien mittasuhteet: aikasarjaa voidaan manipuloida muuttamalla akselien etäisyyksiä (skaalaa) vaikkapa ilmiötä dramatisoimalla tai latistamalla

• ennusteet ovat aina todennäköisyyksiä, jotka perustuvat joihinkin ennalta tiedostetusti tai tiedostamatta julkilausuttuihin tai julkilausumattomiin oletuksiin

• hälytysvärien käyttö (kuten vihreä, keltainen, punainen) perustuu aina ilmiön arvojen jakamiseen kolmeen luokkaan – ilmiö voitaisiin jakaa useampaankin luokkaan tai poikkeamaan keskiarvosta, minimistä tai maksimista

Tiede 2015 ja THL:n sairastavuusindeksistä, viite 3

• kartat on yleensä väritetty myös muutamalla värillä tai yhden värin tummuusasteen muuttamisella: kartta kuitenkin kuvaa yleensä jonkin alueen keskiarvoa, vaikkapa kunnan keskiarvoa; vaihtoehtona on kuvata karttatiedot spatiaalisena, jossa havainto on kytketty tiettyyn alueeseen (kaikkia ilmiöitä ei kuitenkaan voi näinkään kuvata).

Tilastoturisti. Tilastoalan kaksi seniori- Jussia (Melkas ja Simpura) kirjoittivat aiheesta kirjan vuosi sitten. (2) Jussit avasivat virallista tilastomaailmaa monin tavoin. Mielenkiintoisen jaottelu tilastojen käyttäjistä he toivat esille. Meitä tilastojen käyttäjiä on kolmea tyyppiä tanskalaisen mallin mukaan (s. 132 - 133):

• "turistit" hakevat yksittäisiä tietoja ja ovat tilastojen satunnaiskäyttäjiä, pikakäyttäjiä eivätkä ole myöskään kovin kriittisiä sellaisia
• "maanviljelijät" käyttävät oman alansa tilastoja taajaan ja osana omaa päätöksentekoprosessiaan; tämä porukka käyttää myös pidemmälle jalostettuja indikaattoreita
• "kaivosmiehet" kaivautuvat syvälle tilastojen ytimiin, aineistoihin, luokituksiin. tilastojen laatuun, erilaisiin käyttömahdollisuuksiin sekä kriittisiin tekijöihin.

Jokainen meistä tietoasiantuntijoistakin voi olla välillä turisti, maanviljelijä tai kaivosmies. Turistina vaarat ovat suurimmat ajautua virheellisiin tai puutteellisiin tulkintoihin kauniista kuvista ja lukusarjoista. Rolf Dobelli kirjassaan ”Viisaan toiminnan taito” ottaa esille tilastoturistille ominaisia piirteitä. (4) Kolme haastetta on turistilla ylitettävään:

1. suhtauduttava kriittisesti ulkoa tuleviin ”faktoihin” – ennakko-oletukset on kaivettava esille
2. suhtauduttava kriittisesti vallitseviin näkemyksiin – erityisesti usein toistettuihin, esittäjän asiantuntemukseen perustuviin väittämiin, joissa keskeistä on ”koska”-sivulause;
3. suhtauduttava kriittisesti omiin ennakkokäsityksiin.

Lähteet

1.       YLE: Vaalipallo: http://yle.fi/uutiset/vaalipallo_on_vain_yksi_tapa_seurata_tuloslaskentaa/7936686

2.       Jussi Simpura – Jussi Melkas: Tilastot käyttöön –opas tilastojen maailmaan, http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/tilastojen-lukutaito-turistit.html

3.       THL: sairastavuusindeksi; Mikko Puttonen: Suomessa asuu kaksi kansaa, Tiede huhtikuu 2015; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/04/perimalla-ja-elintavoilla-syvat-ita.html

4.       Ralf Dobelli: Viisaan toiminnan taito, HS-kirjat 2013 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/dobellin-viisaudet-52-valtettavaa.html

Viitteet

(1) Hans Rossling: 
http://www.weforum.org/sessions/summary/sustainable-development-demystifying-facts?utm_content=buffer16fee&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
http://tietotrenditblogi.stat.fi/tieto-tarjoillaan-nyt-nayttavasti-ja-havainnollisesti/
http://tietotrenditblogi.stat.fi/tilastojen-top-chefin-hans-roslingin-jaljilla/
http://www.oecd.org/site/worldforum/oecdworldforumonkeyindicators-firstconference.htm

(2) Tilastojen lukutaito: Reija Helenius: ISI ajaa tilastojen lukutaitoa
http://tietotrenditblogi.stat.fi/isi-ajaa-tilastojen-lukutaitoa/
Heleniuksen perään kuuluttamat peruskäsitteet saa parhaiten selville Tilastokeskuksen tilastokoulutusta: http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql

(3) Olli Nylander: Vaalipallo osa tilastojen visualisoinnin trendiä - visualisoinnin mahdollisuudet ja sudenkuopat, Tietoasiantuntija-lehti 2.3/2015, ss. 30-31